Seinäjoki ja keskikokoisen korkeakoulukaupungin tulevaisuus
Heitä on Suomessa yli 300 000 ja Seinäjoella noin 5 500. He tekevät elämänsä tärkeitä päätöksiä. He tuovat elämää paikkakunnille, joihin asettuvat ja vievät sitä mukanaan paikkakunnilta, joilta lähtevät. Siis ketkä? Korkeakouluopiskelijat vaikuttavat Suomen muuttoliikkeeseen ja alueiden elinvoimaan ratkaisevasti. On tärkeää kysyä, mitä opiskelijat tulevat, missä he opiskelevat ja minne päätyvät.
Opiskelupaikka valitaan ensisijaisesti opintoalan perusteella, mutta paikkakunnallakin on merkitystä. Lähellä sijaitseva korkeakoulu vetää erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita. Suurimmat tarjontaa pursuavat opiskelukaupungit saavat väkeä koko maasta.
Pienten ja keskisuurten korkeakoulukaupunkien näkökulmasta on huolestuttavaa, että opiskelukaupungissa tai sen lähellä asuminen opintojen aikana on vähentynyt. Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla asui vielä 89 % Seinäjoella juuri opintonsa aloittaneista korkeakouluopiskelijoista, mutta vuonna 2022 enää 63 %. Useimmissa pienissä korkeakoulukaupungeissa asuvien osuus on enää noin 40 %. Suuntaus kertonee etäopiskelun yleistymisestä, mutta samalla myös asumisvetovoiman heikkenemisestä.
Opiskelukaupungeissa toivotaan mahdollisimman monen jäävän alueen asukkaaksi ja työllistyvän. Pitovoima paljastuu valmistumisvaiheessa. Uudenmaan imu on huimaa. Se pitää lähes 90 % siellä opiskelleista ja lisäksi houkuttelee paljon korkeakoulutettuja muualtakin. Etelä-Pohjanmaalle jää 62 % maakunnan korkeakouluopiskelijoista, mikä on keskimääräistä enemmän ja johtunee alueen hyvästä työllisyystilanteesta. Osuus on jopa hieman korkeampi kuin Varsinais-Suomessa ja jo lähellä Pirkanmaan tasoa. Monet opiskelumaakunnat pystyvät pitämään vain 30–50 % valmistuneista.
Lähitulevaisuuden iso haaste liittyy korkeakoulun aloitusikäisten 19-vuotiaiden ikäluokan pienentymiseen vuodesta 2030 lähtien. Kilpailu opiskelijoista kiristyy.
Moni pohjoismainen keskikokoinen korkeakoulukaupunki on lähtenyt ratkaisemaan ongelmaa kansainvälistymisellä. Myös Seinäjoella on tästä jo viitteitä lisääntyneenä kansainvälisten opinto-ohjelmien tarjontana. Kotimaisia opiskelijoita on monissa keskikokoisissa kaupungeissa haastavaa houkutella, mutta kansainvälisiin opinto-ohjelmiin on tulijoita eri puolilta maailmaa. Heille tärkeintä opintoalan lisäksi on usein tietty maa, johon halutaan opiskelemaan sekä hyvä oppilaitos. Kun koko maa on outo, opiskelukaupungilla ei ole niin suurta merkitystä valintaa tehdessä.
Ulkomaiset opiskelijat ovat saattaneet muuttaa uinuvien kaupunkien kaupunkielämää nopeastikin kansainväliseen suuntaan. Kokemukset ovat olleet kaupunkeja elävöittäviä ja tähän maahanmuuttajaryhmään suhtautuminen on ollut myönteistä.
Opiskelijoiden houkuttelu ulkomailta ei yksin riitä. Heidät on saatava myös kotoutumaan, oppimaan kieli ja löytämään työpaikka, jotta koulutusinvestointi ei valuisi hukkaan. Myös kaupunkikokemuksen merkitys korostuu. Onko viihtyisää, hyvä ilmapiiri, löytyykö yhteisö ja pelaavatko palvelut? Nämä kysymykset koskevat kaikkia korkeakouluista valmistuneita ja näiden vetovoimatekijöiden huomioiminen on yhä tärkeämpää.
Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan on katsottava korkeakoulutoiminnan tilannetta strategisena kokonaisuutena. On huolehdittava hyvästä opintotarjonnasta ja sen kehittämisestä myös yliopistotasolla, korkeakoulukaupunki-imagosta, asumisesta, liikkumisesta ja julkisesta liikenteestä, palvelu- ja harrastustarjonnasta, silloista työelämään ja siitä että opiskelijat juurtuvat aidosti osaksi kaupunkia, eivätkä jää pelkästään omaan kuplaansa. Seinäjoen korkeakoulukaupunkihistoria on vielä nuori. Millaisen tulevaisuuden korkeakoulukaupungin haluamme Seinäjoesta rakentaa?
Heli Kurikka
tutkijatohtori
Tampereen yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 6.11.2023.