Ukrainan sotapakolaiset Etelä-Pohjanmaalla

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Lähes 10 miljoonaa ukrainalaista on paennut kodeistaan. Pelkästään Euroopassa Ukrainan pakolaisia on yli 4,4 miljoonaa. Euroopan unionin merkittävin teko on ollut nk. tilapäisen suojelun direktiivi. Se takaa ukrainalaisille oleskeluoikeuden, majoituksen ja välittömän pääsyn työmarkkinoilla unionin alueella.

Kriisin vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Maahanmuuttovirastoon on jätetty jo yli 40 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Ukrainalaisten todellinen määrä on vielä tätäkin suurempi, sillä kaikki Suomeen saapuneet tai täällä jo oleskelleet eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua.

Suomen kannalta kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta. Suojelun piiriin hakeutuneita on lyhyessä ajassa saapunut maahamme enemmän kuin koskaan ennen. Ihmismäärän osalta tilannetta onkin verrattu vuoden 2015 pakolaiskriisiin. Silloin Eurooppaan saapui noin 1,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa, joista Suomeen hieman yli 32 000 henkeä. Vertailu on luonnollista ja kannustettavaakin, esimerkiksi poliittisen hallinnan ja vastaanoton osalta. Samanaikaisesti pitää muistaa, että kriisien syyt ja geopoliittinen tilanne ovat keskenään täysin erilaiset. Molempien kriisien ytimessä ovat suojeltavien vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvät peruskysymykset, mutta kyse on myös kriisin hallintaan ja vastaanottavien alueiden kestävyyteen liittyvistä haasteista.

Myös Etelä-Pohjanmaalle on saapunut merkittävä määrä Ukrainan pakolaisia. Maakunta ei ole ollut heille täysin tuntematon. Monilla on ollut jo aikaisemmin jokin suhde tänne, esimerkiksi maakunnan laajan kausityön kautta. Toisille Etelä-Pohjanmaa on valikoitunut määränpääksi esimerkiksi siksi, että he ovat kuulleet positiivisia uutisia alueesta ystäviltä ja tutuilta.

Epäsuotuisan väestökehityksen, heikentyvän huoltosuhteen, työvoimapulan ja kaupungistumisen kanssa kamppailevalle maakunnalle yli 1 500 ihmisen saapuminen ei ole merkityksetöntä. Ensisijaisesti kyse on suojelun ja turvallisuuden järjestämisestä. Mutta kriisin ja suojeluntarpeen pitkittyessä ukrainalaisissa on yhä enemmän heitä, jotka suunnittelevat pysyvää asettumista maakuntaan. Perusturvan, majoituksen ja palveluiden järjestämisessä on paljon tehtävää. Samalla tulisi myös kysyä, millä tavoin voimme varmistaa, että tänne jäävät voivat rakentaa elämäänsä uudelleen Etelä-Pohjanmaalla.

Keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten Etelä-Pohjanmaalla on vastattu pakolaisten tuomaan haasteeseen? Onko ukrainalaisten tarpeisiin kyetty vastaamaan? Miten tulijoiden suuri määrä on kuormittanut seudullista vastaanottojärjestelmää ja kuntien palvelujärjestelmiä? Maakunnan näkökulmasta on tärkeää kysyä myös sitä, voisiko Ukrainan pakolaisilla olla jokin rooli maakunnan tulevaisuuden kannalta ja mikä se olisi?

Näitä kysymyksiä selvitetään Siirtolaisuusinstituutin Seinäjoen yksikön hankkeessa Ukrainan pakolaiset Etelä-Pohjanmaalla. Työ on aloitettu haastattelemalla sekä pakolaisia että kriisin keskeisiä toimijoita. Hankkeen kuulumisia voi seurata osoitteessa www.muuttomoottori.fi.

Emme pääse valitsemaan, minkälaisia kriisejä maailma tuo kotiovellemme. Myöskään ukrainalaiset eivät ole valinneet tätä kriisiä. Ukrainasta maakuntaamme saapuvat ihmiset ovat kuitenkin valinneet meidät ja on moraalisesti oikein, että pyrimme huolehtimaan heidän oikeuksiensa toteutumisesta länsimaisen oikeusvaltion tavoin. Ukrainalaisten itsensä keskeinen viesti on, että he haluavat tehdä työtä, rakentaa uudelleen elämäänsä ja antaa oman työpanoksensa heidät vastaanottaneelle alueelle. Kun kyse on tilanteesta, jota kumpikaan osapuoli ei ole valinnut, vastavuoroisen ja molemminpuolista työpanosta hyödyntävän suhteen rakentaminen lienee sekä maakunnallisesti että inhimillisesti järkevin strategia käsillä olevasta kriisistä selviämiseen.

Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Tutkija Toni Ahvenainen

Vanhempi tutkija Markku Mattila

Tutkija Olena Temnikova

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.10.2022.