Uutta työtä ja yrittäjyyttä maaseutualueille
Työ voi tarjota ihmisille hyvinvointia monella tavalla. Tiedämme myös, että työelämä muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi teknologiset kehitysaskeleet, väestörakenteen muutokset, kestävyyssiirtymän toteuttaminen ja toimintatapojen kehittyminen heijastuvat työhön ja yrittäjyyteen.
Muutokset vaikuttavat myös maaseutualueiden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin. Hyvinvoinnin turvaamiseksi uudet mahdollisuudet on tunnistettava ja niihin on tartuttava.
Maaseutupolitiikan tavoitteista käytäntöön
Uudet työ- ja yrittäjyysmahdollisuudet eivät kuitenkaan siirry käytäntöön itsestään. Maaseutupolitiikan TUUMA-verkostossa pyrimme tukemaan uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Mitä tämä pyrkimys tarkoittaa käytännön tasolla maakunnissamme? Seuraavat esimerkit valottavat verkoston toimintaa.
Energia-aloitteessamme nostamme esille keinoja, joilla voidaan tukea energiamurroksen toteuttamista. Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa kestävä järjestelmä, joka vahvistaa huoltovarmuutta sekä aluetalouksia. Kaustisen seutukunta ja Jepua tarjoavat esimerkit siitä, miten tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa.
Liikenneyhteyksien toimivuus on välttämätöntä yrityksille saavutettavuuden kannalta. TUUMA:ssa keskitymmekin tuomaan esille, kuinka liikennepalveluja voitaisiin kehittää erilaisilla maaseutualueilla ja mitä hyötyjä siitä seuraisi.
Paikkariippumaton työ tarjoaa lisää mahdollisuuksia. TUUMA:ssa edistämme yhteisöllisten työtilojen perustamista esimerkiksi Alajärvelle ja Teuvalle. Nämä tilat tukevat etätyötä tekeviä ihmisiä sekä yrityksiä, joiden työntekijät työskentelevät etänä. Samalla selvitämme yhteisöllisten työtilojen mahdollisuuksia vahvistaa alueiden elinvoimaa.
Yrittäjyyden uusina mahdollisuuksina nostamme TUUMA-verkostossa esille muun muassa luontolähtöisiin menetelmiin pohjautuvia ratkaisuja. Niiden käyttöönottoa on tärkeä edistää sote-palveluissa ja kuntien hyte-työssä. Uusilla palveluratkaisuilla voidaan vastata erityisesti mielenterveyden ongelmiin sekä lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla monet maatilat ovat lähteneet kehittämään palveluja, jotka liittyvät luonto- ja eläinavusteisiin menetelmiin.
Aluetaloudet sopeutuvat työelämän muutoksiin. TUUMA:ssa tuomme esiin toteutettujen aluetaloudellisten vaikutusarvioiden tuloksia. Miten lähiruokahankinnat, hajautetut energiaratkaisut tai liikenneyhteydet vaikuttavat ympäröivään talouteen? Muun muassa näihin myös Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata läheisesti koskeviin kysymyksiin on haettu vastauksia selvityksissä, joita TUUMA:ssa kokoamme yhteen päätöksenteon tueksi.
Tavoitteena hyvä elämä maaseudulla
Maaseutupolitiikan neuvosto vierailee kevään aikana Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjamaalla Hyvä elämä maaseudulla -kiertueellaan. Tarkoituksena on käydä rakentavaa ja moniäänistä keskustelua maaseutualueiden tulevaisuuksista siten, että ymmärrys eri alueiden arjesta ja elämästä vahvistuu. Kiertueesta tiedotetaan maaseutupolitiikka.fi -sivustoilla.
Maamme maakunnat ovat kaikki erilaisia, joten alueiden vahvuudet, mahdollisuudet ja kehittämistarpeetkin eroavat osin toisistaan. Tärkeää onkin tunnistaa uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuudet juuri omalla alueellasi. TUUMA-verkostossa toimivat Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus, Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab ja Aisapari ry.
Outi Hakala ja Susanna Kujala
Väitöskirjatutkijat, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti