UCSEdu – Yliopistokoulutuksen vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla

Mari Kekola työskentelee asiantuntijana Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä. Työssään hän edistää yliopistokeskuksen neljän yliopiston yhteistyötä sekä alueellista yliopistokoulutusta.

Hän toimi projektipäällikkönä kolmivuotisessa toukokuussa päättyneessä UCSEdu-hankkeessa. Kyseessä oli Tampereen yliopiston koordinoima EAKR-rahoitteinen kehittämishanke, jossa olivat mukana kaikki yliopistokeskuksen jäsenyliopistot. Kekolan mukaan hankkeen tavoitteena oli kehittää keinoja siihen, kuinka yliopistokoulutuksen volyymia voitaisiin kasvattaa Etelä-Pohjanmaalla ja sitä kautta lisätä korkeakoulutettujen osaajien määrää maakunnassa. Tämä halutaan toteuttaa kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla luoden koulutusjatkumoita yksittäisten toteutusten sijaan.

Mitä hankkeessa saatiin aikaan?

Ensimmäinen hankkeen tuloksista on koulutustarjonnan vahvistuminen, jota tavoiteltiin muun muassa lisäämällä tutkintokoulutuksen määrää. Myös uusia tutkinto-ohjelmia käynnistettiin, kuten Tampereen yliopiston sosiaalityön maisteriohjelma. Kekola kertoo, että myös jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa täydennettiin muun muassa tekoälyyn keskittyvillä opintokokonaisuuksilla.

Hankkeen toisena tuloksena ovat uudet kehitetyt ja pilotoidut opiskelijapalvelut. Hankkeen aikana yliopistokeskuksen tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvoi, mikä tarkoitti opiskelijoiden tarpeisiin vastaamista aiempaa monipuolisemmin. Hankkeen aikana kehitettiin kolme merkittävää palvelua, opiskelijan käsikirja, GraduUCSi-opinnäytetyöohjauspalvelu ja alumnitoiminta, jotka tukevat yliopistokeskuksen opiskelijoita.

Kolmantena tuloksena ovat uudet toimintamallit koulutuksen kehittämisen tueksi. Mari Kekola kertoo, että tavoitteena on kokoontua entistä enemmän yliopistotoimijoiden kesken ja sitä kautta syntyy mahdollisuus oppia toisilta. Tätä voitaisiin hänen mukaansa jatkaa esimerkiksi vuosittaisella koulutusfoorumilla, jossa kuultaisiin asiantuntijapuheenvuoroja ja käytäisiin Seinäjoella toteutettavan koulutuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyviä keskusteluja. Tämän lisäksi luotiin myös työelämäyhteistyön kasvuportaat, joiden avulla yliopistokoulutuksen ja työelämän yhteistyön muodot tulevat näkyväksi ja joiden perusteella yhteistyötä yritysten kanssa voi kehittää askel kerrallaan.

Seinäjoen yliopistokeskukselle on tärkeää, että koulutusta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Mari Kekola kertoo, että hankkeessa kehitettiinkin monitoimijaisen yliopistoyhteistyön toimintamalli. Sen tavoitteena on kehittää konkreettisesti sitä, miten kaikki neljä yliopistoa toimivat yhteistyössä, mutta myös sitä, miten pääkampusten suuntaan toimitaan yhä systemaattisemmin. Yliopistojen yhteistyön lisäksi mukana on laajasti erilaisia sidosryhmiä, joiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa osaltaan koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä.

Hankkeen neljäs tulos käsittää erilaiset hankkeen aikana tuotetut selvitykset, raportit ja julkaisut. Yksi selvityksistä oli Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometri, jossa Kekolan mukaan kerättiin yrityksiltä tietoa siitä, millaista osaamista he tarvitsisivat, minkä tasoisia osaajia he etsivät ja minkälaista kansainvälisten osaajien tarvetta yrityksillä on. Tämän lisäksi hankkeen aikana tehtiin kaksi julkaisua, Koulutustoiminnan muodot Suomen yliopistokeskuksissa ja Kasvun meininkiä, joista molemmat käsittelevät yliopistokoulutusta ja yliopistokeskuksia.

Esimerkit työelämäyhteistyön kenttäkursseista

Kenttäkurssikonsepti on Seinäjoella kehitetty erityinen konsepti, jossa Seinäjoen yliopistokeskuksen yliopistojen pääkampusten opiskelijaryhmiä saapuu Seinäjoelle työelämäyhteistyön merkeissä. Mari Kekolan mukaan kyseessä on toimintaa, joka kytkeytyy läheisesti Etelä-Pohjanmaan alueen yrityksiin, elinkeinoelämään ja julkiseen sektoriin. Kursseilla opiskelijat pääsevät kosketuksiin työelämän kanssa, seuraamaan yritysten toimintaa ja myös itse kehittämään sitä.

Konseptiin liittyy esimerkiksi erilaisia projektitöitä ja kehittämistehtäviä. Yritykset antavat käytännön ongelmia opiskelijoiden ratkottavaksi, ja Mari Kekola paljastaa, että osa ideoista onkin päässyt käyttöön yrityksissä. Kenttäkurssien kautta yritysten on mahdollisuus löytää tarvitsemiaan osaajia, mikä on Kekolan mukaan erityisen iso etu yritysten näkökulmasta. Kenttäkurssit voivatkin auttaa opiskelijoita kiinnittymään Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Teksti: Siiri Keltamäki