Tieteellis-gastronomisessa ruokaklubi-illassa haettiin vapputunnelmaa historian ja aistien risteyksessä
Pääsin osallistumaan jo toistamiseen Turun yliopiston avoimeen Tieteellis-gastronomiseen ruokaklubitapaamiseen Seinäjoella. Viime kerralla maistelimme pääsiäisen makuja, mutta kevään edetessä vauhdilla siirryimme jo vapputunnelmiin siman maistelun muodossa. Tässä vaiheessa vappu oli vasta tuloillaan, joten oli hauskaa päästä tunnelmoimaan juhlaa jo etukäteen.
Ilta aloitettiin tutkija ja yrittäjä Saska Tuomasjukan esityksellä artesaanimaisen simanvalmistuksen prosessista. Vaikka sima onkin suomalaisena minulle tuttu vappujuoma, en ollut aiemmin tutustunut sen valmistusprosessiin näin perusteellisesti.
Toinen puheenvuoro kuultiin aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtajalta Sulevi Riukulehdolta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Opimme, että sima saapui Suomeen jo 1500-luvulla pitkälti Valpuri Eerikintytär Innamaan ansiosta. Hän oli kauppias, joka toi simaa maahan aikana, jolloin juoma oli muualla jo haluttua kauppatavaraa. Hauskana yksityiskohtana nousi esiin, että Valpurin perintö näkyy edelleen, sillä vappuna juhlitaan hänen nimipäiväänsä. Tämä on tuskin sattumaa!
Illan aistinvaraisessa maistelu- ja arviointiosuudessa voiton vei kollegamme Nanna Rintalan itse valmistama perinteinen kotisima, joka jätti taakseen kaksi kaupan vastinetta. Osallistujiin vetosi itse valmistetun siman aito, pehmeä maku. Perinteisyys oli vastausten perusteella tärkeä ominaisuus, jota löytyi tietysti myös voittajasimasta. Mielestäni kotitekoinen versio erottui tästä joukosta edukseen.
Viime kuussa teemana oli mämmi ja nyt sima, jotka kumpikin ovat monille tuttuja makuja, joita maistellaan vuodesta toiseen. Tällaisissa ruoissa ja juomissa on mielestäni tärkeää, että valmistusreseptissä säilyy se tuttu elementti, joka takaa oikean maun. Olen avoin myös moderneille variaatioille, mutta omia makumieltymyksiäni hivelevät erityisesti klassiset maut. En ole ajatuksieni kanssa yksin, sillä ruokaklubilaisten vastausten perusteella juhlavasti kuohujuomapullossa oleva kolmas vaihtoehto oli liian kupliva ja virvoitusjuomamainen.
Siman historiasta mieleeni jäi, että alun perin, jo viikinkien aikana, kyseessä oli vahva alkoholipitoinen juoma. Sittemmin raittiusliike 1900-luvulla muunsi siitä alkoholittoman juhlajuoman. Vapunpäivänä tarkastelin juhlijoiden piknik-kattauksia Helsingin Kaivopuistossa ja huomasin, että sima oli päätynyt osaksi monen porukan vappumenuta. Ehkä se on yksi niistä monista mauista, joka lopulta tekee vapusta vapun.
Teksti: Siiri Keltamäki
Kaikille avoimessa Tieteellis-gastronomisessa ruokaklubissa eli TG-klubissa keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista luonnontieteellisestä, kulttuurihistoriallisesta ja gastronomisesta näkökulmasta. Lue lisää täältä.