Tärkeintä on yhteys
Kohtaaminen on aina tärkeää, mutta varsinkin silloin kun lapsella on erityisen tuen tarpeita ja käyttäytyminen koetaan haastavaksi. Vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistuminen voi tuoda helpotusta vuorovaikutukseen.
Moni erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempi kaipaa tukea lapsensa käyttäytymisen ymmärtämiseen. Vanhemman voi olla vaikeaa tulkita lapsen käyttäytymisen syitä tai luoda toimivaa yhteyttä lapseen, mikä voi johtaa negatiivisen vuorovaikutuksen kehään perheessä. Vuorovaikutusta saattaa vaikeuttaa lapsen autismikirjon oireyhtymään tai kehitysvammaan usein liittyvä epätyypillinen tai puutteellinen kommunikointi, epätavallinen leikkikäyttäytyminen tai ärsykkeisiin reagoiminen. Kun yhteyden rakentaminen lapseen vaatii enemmän ponnistelua esimerkiksi lapsen vetäytyvyyden vuoksi, vanhempi saattaa tulkita, ettei lapsi osaa leikkiä tai ettei hän tarvitse vuorovaikutusta. Virheelliset tulkinnat voivat johtaa oikeanlaisen tuen puuttumiseen, jos lapsen kehitykselliset, vuorovaikutukselliset tai temperamenttiin liittyvät tarpeet ohitetaan.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten haastavaan käyttäytymiseen on tyypillisesti puututtu tavoitteena muuttaa lapsen käyttäytymistä, vaikka vanhemman ymmärryksen lisääminen mentalisaatiokykyä vahvistamalla on todennäköisesti tehokkaampaa. Mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan taitoa nähdä lapsen ulospäin näkyvän käyttäytymisen taakse ja yritystä ymmärtää mitä lapsi tuntee reagoidessaan tietyllä tavalla. Vanhemman vahvalla mentalisaatiokyvyllä on paljon myönteisiä vaikutuksia: se voi lisätä turvallisen kiintymyssuhteen todennäköisyyttä, vahvistaa lapsen resilienssiä sekä edistää lapsen kognitiivisia-, sosiokognitiivisia- ja tunnesäätelytaitoja. Sen sijaan alhaisen mentalisaatiokyvyn on osoitettu olevan yhteydessä lasten kaltoinkohteluun. Mentalisaation merkitys korostuu myös silloin kun vanhempi on stressaantunut, sillä stressin tiedetään heikentävän kykyä auttaa lasta tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.
Mentalisaatiovaikutteisia Hetki-ryhmiä on järjestetty vuodesta 2017 alkaen vanhemmille, joiden lapsella on kehitysvamma ja/tai autismikirjon piirteitä ja kokemus haastavasta käyttäytymisestä. Ryhmiä on pidetty myös Etelä-Pohjanmaalla yhteistyössä Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Hetki-ryhmä tarjoaa vanhemmille kahdeksan tapaamisen aikana keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen, tunteiden säätelyyn ja rajojen asettamiseen sekä voimaantumiseen. Ryhmässä vertaistuellinen keskustelu yhdistetään tutkimusperustaiseen tietoon kustakin teemasta.
Tutkin väitöskirjassani vanhempien tulkintoja lastensa käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta, sekä sitä, miten Hetki-ryhmään osallistuminen muuttaa näitä tulkintoja. Alustavat tulokset osoittavat, että vanhemmat tulkitsivat ennen ryhmään osallistumista lapsen puutteelliset tunne- ja vuorovaikutustaidot olennaiseksi syyksi haastavalle käyttäytymiselle. Ryhmän aikana vanhemmat oivalsivat vuorovaikutuksen voiman haastavien tilanteiden helpottajana ja oppivat näkemään paremmin haastavaan käyttäytymiseen johtavia lapsen tarpeita. Mentalisaatiokyvyn vahvistuminen näyttäisi muuttavan vanhempien käsityksiä lapsen käyttäytymisestä myönteisemmiksi ja edistävän myönteisen vuorovaikutussuhteen rakentumista.
Mentalisaation vaikutus haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä on oletettavasti suurempi, jos siihen pystytään vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että erityislasten vanhemmat saisivat tukea mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen jo silloin, kun kasvatustyö on vasta alussa.
Lisää tietoa valtakunnallisista Hetki-ryhmistä
Jael Virtanen
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto / ANDANTE-tutkimusryhmä
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 5.2.2024.
Jaelin kuva: Jukka Lintinen.