Puurakentamisen tahtotila

Puurakentamisen edistäminen on ollut hallitusohjelmassa, sen eri ministeriöissä, vuodesta 1995 lähtien. Nyt päättymässä oleva toimenpideohjelma on ympäristöministeriön alainen. Puurakentamista on edistetty uudis-, täydennys ja korjausrakentamisessa. Keskeisenä runkona ohjelmassa ovat biotalous-, ilmasto- ja kiertotalousstrategiat. Kuten ohjelman päätösseminaarissa todettiin, rohkeat päätökset vielä puuttuvat.

Puurakennusohjelmassa on myönnetty rahoitusta tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeille. Mukana on ollut eri organisaatioita, yliopistoja, kuntia, yrityksiä ja yksittäisiä toimijoita. Hankkeiden piirissä on järjestetty esimerkiksi puurakennusten suunnittelukilpailuja ja laadittu mallisuunnitelmia. Tutkimuksen avulla on kehitetty puurakenteita ja uusia puutuotteita, todennettu puun laatu- ja hyvinvointivaikutuksia sekä kartoitettu puurakentamisen kysyntää.    

Ratkaisuksi ilmastohaasteelle esitetään vihreää siirtymää. Puuohjelma tähtää systeemiseen vähähiilisyyteen ja ilmastoviisaampien elinympäristöjen kehittämiseen.  Kestävän kehityksen mukainen, kohtuuhintainen puurakentaminen on keino saavuttaa suunnitellut päästövähennykset ja sitoa hiili rakennettuun ympäristöön. Samalla puurakentaminen tukee metsien vastuullista käyttöä.

Kunnilla on suurin rooli puurakentamisen edistämisessä. Keskikokoiset kaupungit ovat siinä erityisasemassa. Kaupungit voivat edesauttaa vastuullista rakentamista maapolitiikalla, kaavoituksella ja tontinluovutusehdoilla, sekä esimerkiksi palvelurakennuksia rakennuttamalla. Tavoitteena on kehittää kuntien ja kaupunkien elinympäristöjä kestävän kehityksen mukaisina kokonaisuuksina.

Biopohjaisilla materiaaleilla toteutetuilla ja digijärjestelmillä varustetuilla nettopositiivisilla asumisen ratkaisuilla on myös vientipotentiaalia. Vienninedistämisen toimenpiteitä suunnataan jo Japaniin, Pohjois-Amerikkaan, muihin Pohjoismaihin ja Euroopan maihin. Teollisesti tuotettuja puurakennuksia on mahdollista toimittaa erityisesti jälleenrakennusalueille. Puurakentamisen yhteistyöverkostoja ja paikallisia ekosysteemejä vahvistamalla voidaan vastata rakennusten tarpeeseen ja kysyntään.  

Tulevaisuuden rakentaminen rajoittaa resurssien käyttöä ja tähtää suljettuun hiilikiertoon. Murrosvaiheessa, taloudellisen laskusuhdanteen aikana, kannattaa suosia ja kehittää puurakentamisen uusia käytäntöjä. Koulutus lisää osaamista rakentamisen kaikilla osa-alueilla. Syvän taantuman uhatessa Suomi on usein “mennyt metsään”. Olisiko nyt aika suunnata teollista puurakentamista erityisesti vientiin?

Uusmaterialismi on ajatussuunta, joka yhdistää luonnon ja yhteiskunnan yhteistoiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Puurakentaminen ilmentää tällaista ajattelua konkreettisesti. Puurakennusohjelman päätösseminaari herätti osallistujissa uskoa ja toivoa, jopa rakkautta luontoa ja planeettaa kohtaan. Yhteistyöllä ja vahvalla tahdolla puurakentamisohjelman edistämistavoitteet toteutuvat.

Suomen kansallinen puurakentamisen edistämisohjelma. Yhteistoiminnallinen puurakentaminen

Anne-Marjo Panu
Arkkitehti SAFA
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 23.10.2023.