Uutiset, Tampereen yliopisto
Julkaistu: 10.12.2021 12.38, Pirjo Achté
Päivitetty: 10.12.2021 12.39
Juha Alarinta ja Markus Aaltonen juhlaseminaarissa

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksesta ja avoimesta korkeakouluopetuksesta on kasvanut 40 vuodessa laajaa opetusta ja tutkimusta ensin Seinäjoella ja sitten myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Yhteistyön juhlaseminaarissa puhuivat muun muassa Seinäjoen yliopistokeskuksen johtaja Juha Alarinta (vas.) ja valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen.

Kuva: Veli Pajula

Tampereen yliopisto on toiminut Seinäjoella 40 vuotta. Yhteistyö on laajentunut 1980-luvun alun täydennyskoulutuksesta ja avoimesta korkeakouluopetuksesta monitieteiseen yliopistokeskukseen ja mittavaan yhteistyöhön Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Kuudella Tampereen yliopiston tiedekunnalla on nykyisin toimintaa Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Seinäjoen kaupungille ja Etelä-Pohjanmaan maakunnalle yhteistyöllä on ollut suuri merkitys.

— Yliopiston toimintaa Seinäjoella on pyritty kehittämään niin, että se tuottaa sekä täysipainoisia akateemisia tuloksia että yhteiskunnallista vaikuttavuutta, toteaa tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen Epanet-verkostosta.

”Seinäjoki siirtyi korkeakoulukauteen”

— Tammikuussa 1981 oli Ilkka-lehdessä otsikko: Seinäjoki siirtyi korkeakoulukauteen, muisteli juhlaseminaarissa valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen, joka eri rooleissa vaikutti ratkaisevasti yliopistoyhteistyön syntyyn.

Aaltonen ja hänen silloinen työtoverinsa Jorma Taskinen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta kehittelivät ideaa täydennyskoulutuskeskuksen Seinäjoen-toimipisteestä. Etelä-Pohjamaan korkeakouluyhdistys EPKY ja yliopisto neuvottelivat asiasta suoraan ja ilman julkisuutta ja Aaltonen arveli, että hanke juuri siksi onnistuikin.

Samalla Tampereesta tuli Seinäjoen yliopistoyhteistyön keskeinen suunta. 1980-luvun lopulla yhteistyö laajeni lääketieteeseen ja 1990-luvun lopulla Seinäjoella aloitti toimintansa Sente, yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. 2000-luvulla, kun yliopistokeskukseen on perustettu tutkimusryhmiä, yhteistyö yliopiston tiedekuntien kanssa on lisääntynyt selvästi.

Tutkimusstrategia painottaa alueelle tärkeitä aloja

Vuosituhannen alussa tuli voimaan Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusstrategia. Strategia sai nimekseen Epanet ja sitä toteuttaa Epanet-verkosto, joka muodostuu viiden yliopiston professoreiden tai kokeneiden tutkijoiden johtamista tutkimusryhmistä.

Tutkimusryhmiä on 22. Tutkimusalojen valinnoissa painotetaan alueelle tärkeiden toimialojen tutkimusta ja tieteellistä tietoa hyödyntävää kehittämistyötä. Painoaloja ovat kestävät ruokaratkaisut, älykäs teknologia, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu.

— Seinäjoen yliopistokeskuksessa on nykyisin 24 professorin tai tutkimusryhmän johtajan tehtävää. Lähes kaikki on rahoitettu lahjoitus- ja yhteistyösopimuksilla. Tällainen moderni yhteistyöverkosto paitsi kokoaa resursseja, myös jakaa alueelle arvokasta tietoa ja osaamista, kertoo yliopistokeskuksen johtaja Juha Alarinta.

Yliopiston tutkimuksessa painottuu hyvinvointi

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tutkimus Seinäjoella kattaa useita osa-alueita, joilla on merkitystä palvelujen kehittämisessä.

Lasten ja nuorten terveyden, terveyskäyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkimus on yksi lääketieteen tutkimuskohteista. Hoitotieteen piirissä tutkitaan perhekeskeistä hoitoa ja ohjausta. Terveydenhuollon digitalisaation tutkimus tukee terveyspalvelujen tuottamista ja vaikuttavuuden parantamista.

Johtamisen ja talouden tiedekunnan henkilöstö Seinäjoella tutkii erityisesti osaamisperustaiseen alue- ja kaupunkikehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja osallistuu erilaisiin kehittämisprojekteihin ja -prosesseihin.

Yliopistolla on Seinäjoella tutkimus- ja kehittämistoimintaa myös terveydenhuollon teknologian, digitaalisen valmistuksen ja arkkitehtuurin aloilla.

Avoimessa yliopistossa voi tähdätä myös tutkintoon

Tampereen yliopiston avoin yliopisto tarjoaa Seinäjoella yliopistollista aikuiskoulutusta ja mahdollistaa tutkintotavoitteisia opintoväyliä muun muassa sosiaalityössä, hoitotieteessä ja hallintotieteissä.

Lisäksi yliopisto järjestää DI-muuntokoulutusta insinööreille. Koulutusalat perustuvat alueen yritysten osaamistarpeisiin; parhaillaan on käynnissä digitaaliseen valmistukseen keskittyvä koulutus.

Tampereen yliopiston koordinoimassa Seinäjoen yliopistokeskuksessa ovat mukana myös Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Vaasan yliopisto.

— Tampereen yliopistolla, Seinäjoen kaupungilla ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on kumppanuussopimus vuoteen 2027 asti. Se on hyvä pohja yhteistyölle, totesi rehtori Mari Walls juhlaseminaarissa.

Seinäjoelta katsoen: huippuyliopisto ja lähellä

Seinäjokelaisesta näkökulmasta Tampereen yliopisto on suomalainen huippuyliopisto ja se on lähellä, kuvasi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.

— Tampereen yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen alat ovat tärkeitä Etelä-Pohjanmaan kuntien arjessa ja yritysten tukemisessa, Kiiskilä totesi.

Etelä-Pohjanmaan opiskelijat suuntaavat tilastojen mukaan kotimaakuntansa ulkopuolella opiskellessaan mieluiten Tampereen yliopistoon. Valmistuttuaan he ovat Etelä-Pohjanmaalla merkittävä ja tarpeellinen työvoimaresurssi.

Yhteistyön ansiosta yliopiston edustajia on myös mukana useissa Seinäjoen kaupungin kehittämishankkeissa. Kaupunki tarvitsee yliopiston osaamista esimerkiksi yritysvetoisten ekosysteemien kehittämisessä.

Lääketieteen opiskelijat opiskelevat myös Seinäjoella

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijat ovat 1990-luvun alusta lähtien suorittaneet osan opinnoistaan Seinäjoen keskussairaalassa ja terveyskeskuksessa. Noin 300 tulevaa lääkäriä opiskelee vuosittain Seinäjoella ja heiltä saatu palaute on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Tero Järvisen mukaan ollut hyvää.

Vuosituhannen vaihteessa yhteistyö laajeni lääketieteen tutkimukseen. Sen aloina ovat laboratorio- ja päihdelääketiede, astma, ortopedia ja traumatologia, endokrinologia sekä depressio ja alkoholin ongelmakäytön hoito.

Seinäjoella työskentelee yhdeksän lääketieteen eri alojen yhteistyöprofessoria.

— Yhteistyöllä ja tutkimuksella Tampereen yliopiston kanssa on ollut sairaanhoitopiirille erittäin suuri merkitys, Järvinen totesi juhlaseminaarissa.

Seuraava tavoite on laajentaa yliopistollista koulutustarjontaa

— Tampereen yliopiston strategiset painopisteet tutkimuksessa ja koulutuksessa toteutuvat erittäin hyvin yliopistollisessa työssä Etelä-Pohjanmaalla, toteaa yliopistokeskuksen johtaja Juha Alarinta.

Yliopiston painoalat tekniikka, terveys ja yhteiskunta niveltyvät yliopistokeskuksen älykkäiden teknologioiden sekä luovuuden ja hyvinvoinnin painoaloihin.

— Jatkossa tavoitteena on yliopistollisen koulutustarjonnan laajentaminen.

Alarinnan mukaan erityisesti digitalisaatio ja automaatio pk-yrityksissä edellyttävät uutta osaamista. Myös keskeiset hyvinvointipalvelut muuttuvat ja palvelujen tuottajat tarvitsevat korkeatasoista osaamista ja enemmän tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Työssä olevien kouluttamiseen tarvitaan heidän arkeensa sopivaa, kiinnostavaa koulutustarjontaa.

— Tutkimuksen yhteistyöverkostoista työelämän kanssa on saatu todella hyviä kokemuksia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on tarkoitus laajentaa kaikilla osa-alueilla, Alarinta kertoo.

Tampereen yliopisto 40 vuotta Seinäjoella -juhlaseminaari järjestettiin 8. joulukuuta.

Tampereen yliopisto, Seinäjoen toiminnot

Seinäjoen yliopistokeskus