Tiedotteet

TIEDOTE 21.12.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


RURALIA-INSTITUUTIN JOHTAJALLE SAMI KURJELLE PALKINTO ETELÄPOHJALAISEN  KORKEAKOULUVERKOSTON KÄYNNISTÄMISESTÄ

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin johtaja Sami Kurki on saanut  Artturi Leinosen palkinnon eteläpohjalaisen korkeakouluverkoston  Epanetin kehittämisestä ja käynnistämisestä.

Raati myönsi palkinnon Kurjelle ja professori Markku Sotaraudalle monin tavoin uraauurtavan Epanet-tutkimusverkoston alullepanijoina.  Epanet-tutkimusverkosto koostuu nykyisin 20 tutkimusryhmästä, joiden  rahoittamiseen on osallistunut muun muassa 150 yritystä.

Kurki painottaa, että verkosto ei olisi nykyisenlainen, ellei sen  kehittämisestä olisi vuosien kuluessa innostuneet sadat ihmiset  yliopistoissa, yrityksissä ja kehittämisorganisaatioissa.  Kurjen  mukaan palkinto tekee nöyräksi, kun katsoo ketä aikaisemmin on palkittu.

Sanomalehti Ilkan ja Etelä-Pohjanmaan lehtiseuran vuosittain jakama  palkinto kuuluu Etelä-Pohjanmaan merkittävimpiin  kulttuuritunnustuksiin. Päätoimittaja, kirjailija Artturi Leinosen  syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 123 vuotta. Ensimmäinen  palkinto jaettiin vuonna 1978 ja sen jälkeen se on jaettu vuosittain.  Artturi Leinosen palkinto myönnetään eteläpohjalaisen kulttuurin  hyväksi tehdystä työstä. Palkinto annettiin Kurjelle sunnuntaina ja se  on arvoltaan 5000 euroa.


Lisätiedot:
Sami Kurki, 0500 811 232, sami.p.kurki@helsinki.fi

-----------------------------

TIEDOTE 21.12.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


NAAKKAVAHINGOT TULEVAT KASVAMAAN, ILMENEE RURALIA-INSTITUUTIN SELVITYKSEST Ä

NAAKAT AIHEUTTAVAT HAITTAA JO YMPÄRI MAAN

Naakkojen kannan voimakkaan kasvun ja levitt äytymisen seurauksena  naakkojen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet voimakkaasti koko  maassa.

Naakkavahingot ovat toistaiseksi keskittyneet Etelä-Pohjanmaan,  Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Naakat aiheuttavat lähinnä  pistemäisiä maatalousvahinkoja repimällä viherrehupaaleja,  jauhosäkkejä ja katemuoveja. Yksittäiset satotappiot voivat  pahimmillaan nousta aina kymmeniin tuhansiin euroihin.

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin  selvityksestä, jossa tarkasteltiin naakan aiheuttamia vahinkoja eri  ELY-keskusten alueilla viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Samoin  selvitettiin naakan rauhoituksesta myönnettyjen poikkeamislupien  ajallinen ja alueellinen esiintyvyys.

- Molempien kohdalla on havaittavissa voimakas nouseva trendi.  Naakkakannan edelleen kasvaessa ja levittäytyessä uusille  asuinalueille tulevat siis naakkavahingotkin kasvamaan, sanoo  projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista.

Yhä runsaammat naakkaparvet talvehtivat kaupungeissa ja aiheuttavat  häiriötä kiertelemällä taivaalla, talojen katoilla ja  kaupunkipuistoissa ennen asettumistaan lepopaikoille. Suuret parvet  aiheuttavat hygieniahaittoja ja huolta mahdollisesta tautivaarasta.

 - Naakka puhututtaa jo laajalti ja ympäristöviranomaiset saavat yhä  enemmän käsiteltäväkseen tapauksia naakan aiheuttamista vahingoista,  Pohja-Mykrä toteaa.

Naakkahaittojen ehkäisemiseksi Ruralia-instituutissa on kaavailtu  kolmivuotista hanketta yhdessä Turun yliopiston ekologian laitoksen  kanssa. Hankkeelle on haettu rahoitusta ympäristöministeriöltä.


Lis ätiedot:
Mari Pohja-Mykr ä, 050 415 1149, mari.pohja-mykra@helsinki.fi

---------------------------------------

TIEDOTE/KUTSU 14.12.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


Brittitutkija saapuu Seinäjoelle kartoittamaan tutkimuskenttäänsä
Uusi  seminaarisarja  käynnistää tutkijavierailuohjelman Ruralia-instituutissa


Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimiva Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutti tuo lakeuksille kestävän kehityksen asiantuntijan  Iso-Britanniasta. Cardiffin yliopiston tohtori Alex Franklin on   pääpuhuja torstaina Seinäjoella järjestettävässä seminaarissa, jossa  hän tarkastelee maaseutuyhteisöjen kestävää kehitystä Suomessa ja  Walesissa. Seminaarissa tutkimustaan esittelee myös kuusi  Ruralia-instituutin asiantuntijaa.

Tiedotusvälineen edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan, joka  järjestetään 15. joulukuuta kello 12 Frami C:ssä, Timo-luokka, 2.kerros.

Franklin saapuu Seinäjoelle kartoittamaan tutkimusmahdollisuuksia  uuden Ruralia Visiting Scholars – ohjelman puitteissa.  Ohjelma  tarjoaa mahdollisuuden  ulkomaisille maaseutututkijoille vierailla  Ruralia-instituutin toimintayksiköissä vuosina 2011–2012.   Franklin  tulee uudestaan Seinäjoelle Ruralia-instituuttiin keväällä kahdeksi  kuukaudeksi.

Tutkijavierailuohjelman kautta vahvistetaan Ruralia-instituutin  kansainvälistä tutkimustoimintaa ja edistetään  kansainvälistä  verkostoitumista ja tunnettuutta.  Vastaavankaltaista ohjelmaa on  Helsingin yliopistossa toteuttanut  Aleksanteri-instituutti ja siitä  on saatu hyviä kokemuksia.

Ruralia Visiting Scholars – ohjelmaan haettiin tänä vuonna erityisesti  maaseutu-ja aluepolitiikan sekä elintarvikeketjujen ja  maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiojärjestelmien asiantuntijoita.  Ohjelmaan valitut tutkijat osallistuvat Ruralia-instituutin  tutkimustoimintaan ja esittelevät omaa tutkimustaan pitämällä luentoja  ja osallistumalla tutkimusseminaareihin Suomessa.

Tutkimusvierailujen kesto on 1-3 kuukautta.  Vierailevia tutkijoita  valittiin viisi ja he tulevat  Iso-Britanniasta, Italiasta, Norjasta  ja Unkarista.   Tutkijavierailu-ohjelman rahoittavat  Seinäjoen ja  Mikkelin yliopistokeskukset. Ruralia Visiting Scholars – ohjelman  seuraava haku avataan maalis-huhtikuussa 2012.

Seminaarin “Rural Transition and Adaptation: Local Solutions to  Sustainable Development” tarkempi ohjelma liitteenä.


Lisätiedot:
Projektipäällikkö Aapo Jumppanen, 0504151152, aapo.jumppanen@helsinki.fi

-------------------------------

TIEDOTE 12.12.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


KÄSIKIRJA TUKEE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA PIENYRITYSTEN YHTEISTYÖTÄ  LUONTOALALLA

ENVOLWE-HANKKEESSA EDISTETTIIN YHTEISTYÖTÄ PILOTTIKOKEILUILLA

Pienyrityksillä on keskeinen  rooli  maaseudulla ja alueiden  menestymisessä. Niillä on kuitenkin korkea kynnys palkata uutta  työvoimaa. Aina ei myöskään olla tyytyväisiä uusien työntekijöiden  osaamistasoon.  Ammatillista koulutusta pitäisi kehittää vastaamaan  paremmin näiden pienyritysten tarpeita, sillä olisi vaikutusta myös  aluekehittämiseen.

 – Pienet yritykset voivat hyötyä monin tavoin yhteistyöstä  ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työvoiman saatavuus paranee ja  ammatilliset oppilaitokset ovat keskeisiä osaajia alueen  innovaatioympäristössä, mikä avaa pienille yrityksille uusia  mahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutista.

Juuri päättynyt Ruralia-instituutin koordinoima Envolwe (Nature Based  Entrepreneurs and Vocational Education Training Providers Learning and  Working Together) -hanke keskittyi siirtämään ja kehittämään hyviä  käytänteitä ammatillisen koulutuksen kentässä. Hankkeessa muun muassa  koottiin käsikirjaan yhteistyökäytäntöjä ammatillisen koulutuksen ja  pien- ja mikroyritysten välisen yhteistyön kohentamiseksi.

European Handbook for Successful Vocational Education and Training  (VET) and Small Business Co-operation  - It can be done! –käsikirjan  tarkoitus on antaa vinkkejä yhteistyön kehittämiseen konkreettisessa  ja helppolukuisessa muodossa sekä rohkaista viemään yhteistyötä  eteenpäin systemaattisesti.  Käsikirja on julkaistu sähköisessä  muodossa Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimesta ja löytyy  osoitteesta www.luontoyrittaja.fi.

Käsikirja perustuu yhteistyömallien pilotointikokemuksiin viidessä eri  maassa. Hyvänä esimerkkinä pilotoidusta yhteistyöstä on italialaisen  partnerin pilotikseen valitsema Innovatiivinen luontoyrittäjien  vaihto-ohjelma. Pilotin ensimmäisessä osassa aloittavat yrittäjät tai  yritystoimintaa suunnittelevat loppuvaiheen luonto- ja  luonnontuotealan opiskelijat lähtivät vaihtoon toiseen Euroopan maahan  kokeneelle yrittäjälle.

 – Usein vaihdon tulokset jäävät realisoitumatta yritystoimintaan.  Tämän vuoksi pilotin toisessa osassa vaihdosta palanneille  aloittaville yrittäjille tai opiskelijoille toteutettiin ammatillisen  toimijan taholta innovaatiotukiprosessi, jossa vaihdon aikana saadut  kokemukset tuotiin osaksi liiketoimintasuunnitelmaa tai sen  kehittämistä. Lisäksi tarjottiin neuvoja käytännön  kehittämistoimenpiteiden aloittamiseksi, Matilainen sanoo.

Norjassa puolestaan pilotin tavoitteena oli löytää win-win  yhteistyömalli luontoalan yritysten ja Stavangerilaisen ammatillisen  oppilaitoksen välillä tukemaan alhaisen motivaatiotason omaavien  opiskelijoiden kehittymistä käytännön työn ja tehtävien kautta.   Tavoitteena oli näyttää opiskelijoille, mitä yrittäjänä toimiminen  luontoalan yrityksissä todellisuudessa on ja minkälaista osaamista  yrittäjät edellyttävät työntekijöiltään.

  – Pilotin aikana opiskelijat toteuttivat todellisina  “asiakascaseina” yrityksille esimerkiksi liikelahjoja tai esitteitä ja  vastavuoroisesti saivat yrityksistä työelämään tutustumispaikkoja,  Matilainen toteaa.

Yritysmaailman ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja  lisääminen on nostettu esille lukuisissa kansallisissa ja EU-tason  politiikkaohjelmissa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ammatillisen  koulutuksen laatua ja pyrkiä takaamaan, että tulevaisuuden työvoiman  osaaminen vastaa yritysten tarpeita.  Useimmat ammatilliset  oppilaitokset tekevätkin yhteistyötä suurten tai keskisuurten  yritysten kanssa. Pienet ja mikroyritykset eivät vielä ole täysin  mukana näissä yhteistyökuvioissa tai hyödy niistä, vaikka 99 %  kaikista EU alueen yrityksistä luokitellaan pieniksi tai keskisuuriksi  yrityksiksi ja jopa 90 % mikroyrityksiksi.

Euroopan Komission tuella rahoitetun Envolwe -hankkeen kohderyhmäksi  valittiin luontoalan  yritykset. Hankkeessa kukin ammatillinen  oppilaitospartneri valitsi olemassa olevista kartoitetuista hyvistä  käytänteistä ne, joita halusi testata. Usein yhdistettiin myös usean  eri yhteistyömallin parhaita puolia. Valitut yhteistyökäytännöt  testattiin hankkeen partnerimaissa, jotka olivat Eesti, Suomi, Italia,  Norja ja Iso-Britannia.


Lisätiedot:
Anne Matilainen, 050 415 1156, anne.matilainen@helsinki.fi
www.luontoyrittaja.net/envolwe

------------------------------

TIEDOTE 9.12.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

INNOVAATIOYMPÄRISTÖIHIN TÄHTÄÄVÄ AJATTELU VASTA TULOSSA MAASEUTUALUEILLE
Uusi tutkimus avaa näköaloja innovaatiotoimintaan maaseudulla

Innovaatioympäristöjä koskeva ajattelu on vasta saamassa jalansijaa maaseutualueilla. Paikalliset innovaatiotoimintojen ratkaisumallit vaihtelevat selvästi toimintaympäristön mukaan. Kunnilla on tässä merkittävä rooli innovaatiovetoista elinkeinopolitiikkaa aktivoivana ja kokoavana voimana.  Lisäksi paikallisilla toimintaryhmillä on erityinen asema elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehittäjinä.
- Leader-toimintamallin vahvuus on paikallislähtöinen kehittämisote, mutta vaarana on, että nykyisessä ohjausjärjestelmässä toimintaryhmätyö jää irralliseksi muusta innovaatiotoiminnan 
edistämisestä, sanoo kehittämispäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Tiedot käyvät ilmi Ruralia-instituutin, Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten sekä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamasta tutkimuksesta, joka avaa uusia näköaloja maaseudun innovaatiotoimintaan erityisesti paikallisten ja seudullisten innovaatioympäristöjen tarkastelulla. Tutkimuksen kohdealueina olivat 
Etelä-Pohjanmaalta Kuusiokuntien seutukunta, Kymenlaaksosta Kouvolan seutukunta, Pirkanmaalta Ylä-Pirkanmaan seutukunta sekä Pohjois-Karjalasta Pielisen Karjalan seutukunta. Maaseudun toimijoista lähempään tarkasteluun valittiin sekä kunnallisia ja seudullisia elinkeinojen kehittäjiä että paikallisia toimintaryhmiä.

Maaseudulla innovaatiotoiminta perustuu inhimillisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Paikallisia vuorovaikutussuhteita on vahvistettu edistämällä 
paikallisten toimijaverkostojen syntymistä.

- Samalla tulee kiinnittää huomiota ylipaikallisten verkostojen luomiseen ja alueen ulkopuolisen tiedon välittymiseen, projektisuunnittelija Timo Suutari Ruralia-instituutista toteaa.

Maaseudun innovaatiotoiminnan kehittäminen kiteytyy tutkimuksessa elinvoimapolitiikan käsitteeseen, joka yhdistää elinkeinopolitiikan, innovaatiopolitiikan ja maaseutupolitiikan kehittämisotteet paikallisesti kokoavaksi uusiutumisen välineeksi.

Tutkimusraportti ”Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla – Kohti paikallista elinvoimapolitiikkaa” löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 38/2011). Tutkimuksen rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätiedot:
Projektisuunnittelija, Timo Suutari, 050 4151161, timo.m.suutari@helsinki.fi
Kehittämispäällikkö Manu Rantanen, 044 5255890, manu.rantanen@helsinki.fi

------------------------------

TIEDOTE 9.12.2011
Sibelius-Akatemia, Seinäjoen yksikkö

SÄVELMIÄ ARKISTOJEN KÄTKÖISTÄ

Sibelius-Akatemian Viriä!-klubi tarjoilee kansanmusiikin ystäville ja pikkujoulukansalle viulun ja 2 1⁄2 -rivisen haitarin saumatonta yhteistyötä perjantaina 16.12.2011. Duo Elina Järvelä & Juha Virtanen herättää henkiin vivahteikkaalla soitollaan sävelmiä arkistojen kätköistä, tunnelmoi muiden maiden sävelmillä sekä loihtii omilla sävellyksillään uusia tuulia kansanmusiikin kentälle. Kaksikon yhteistyö elää hetkessä ja luo jokaisesta esiintymisestään ainutlaatuisen kokemuksen niin duolle itselleen kuin kuulijoilleenkin. Yhtye julkaisi Peliä-levyn vuonna 2010 ja samana vuonna Kaustinen Folk Music Festival nimesi Duo Elina Järvelä & Juha Virtasen vuoden yhtyeeksi.

Taidokas kaksikko esiintyy kulttuuribaari Still Standingissa perjantaina 16.12. klo 19.00. Liput 5/3 € (edullisempi hinta opiskelijoille ja eläkeläisille). Konsertin järjestää Sibelius-Akatemia, Seinäjoki. Yhteistyössä mukana Folkpolis-hanke, Still Standing, Seinäjoen yliopistokeskus, Suomen kansanmusiikkiliitto ja Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri Ry.

Lisätietoja:
Silja Palomäki, Viriä! –klubi / Sibelius-Akatemia, silja.palomaki@siba.fi, 040 710 4370
www.siba.fi/viria
www.facebook.com/viria.seinajoki
 

------------------------

TIEDOTE 16.11.2011
Sibelius-Akatemia, Seinäjoen yksikkö

MARS 2012 kääntää valokeilan faneihin

MARS-tapahtuma tuo musiikkialan toimijat yhteen kolmannen kerran 1.-4.2.2012. Seinäjoen Rytmikorjaamolla järjestettävä tapahtuma luo jälleen kattavan kokonaisuuden seminaareista musiikkialan messuihin sekä livemusiikkiin. Vuoden 2012 seminaareissa esiin nostetaan muun muassa musiikkijournalismin tulevaisuus sekä musiikkialan vaikuttavimmat sponsorit: fanit. Uutena ilmiönä tapahtumassa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa toteutettava Livestudio.

Edellisvuosien tapaan seminaarien teemat otetaan rohkeasti käsittelyyn, ja monipuolisuutta keskusteluihin tuodaan musiikkialan tutkimuksen ja käytännön synergialla. Keynote-puhujiksi MARSin seminaareihin saapuvat Iso-Britannian rock-tohtorit: rockjournalismia ja sen kehitystä tutkiva professori Chris Atton Edinburgh Napier -yliopistosta sekä faniuden käsitteitä ja merkitystä väitöskirjassaankin käsitellyt tohtori Mark Duffett Chesterin yliopistosta.

Käytännön juureen pureudutaan myös ainutlaatuisessa Livestudiossa. Rytmikorjaamolle rakennetaan MARSin ajaksi digitaalinen studio, jossa alan ammattilaiset käyvät läpi äänitetuotannon prosessin. Vierailla on mahdollisuus seurata studion toimintaa tapahtuman aikana. Studiossa työskentelevät muusikot Sami Pitkämö, Lenni-Kalle Taipale, Johanna Försti ja Ako Kiiski sekä tuottaja Kalle Torniainen. Äänittämisestä ja miksaamisesta vastaa Kimmo Ahola.

Eri puolilta Suomea ponnistavia huomisen musiikin lupauksia esitellään showcase-illoissa. Talvifestivaalin yhteydessä juhlitaan myös luovien alojen päämajan, Rytmikorjaamon, valtakunnallisia avajaisia alan toimijoiden kesken.

MARS-tapahtuma päättyy messupäivään niin ikään Rytmikorjaamolla. Lauantain täyttävät alueen musiikkialan yrityksiä esittelevät Soitinmessut, käytetyille soittimille ja musiikkilaitteille tarkoitettu Musakirppis, sekä uutena osallistujana Levymessut. Lisäksi ohjelmasta löytyy mm. musiikkiklinikoita ja Etelä-Pohjanmaan rytmimusiikin vuosikatsaus.

Vuoden loppuun mennessä tapahtumaan rekisteröityneille kahden päivän seminaaripassi maksaa 80 € ja yhden päivän passi 50 € (+ alv). MARSin järjestävät Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys, Rytmi-Instituutti, Louhimo, Frami Oy sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Mukana tapahtumaa tekemässä ovat Seinäjoen seudun elinkeinokeskus sekä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic.

Lisätietoja:
Tuottaja Noora Kumpulainen, noora.kumpulainen@marsfestivaali.fi
Tiedottaja Heidi Välkkilä, heidi.valkkila@marsfestivaali.fi, 040 710 4257
www.marsfestivaali.fi, www.facebook.com/MARStapahtuma

--------------------------

Tiedote 11.11.2011
Sibelius-Akatemia, Seinäjoen yksikkö

KANSANMUSIIKKI SOI KOMEASTI SEINÄJOKI-SALISSA

Pohjalaisen kansanmusiikin suurlähettiläät Tallari, Kiharakolmio, Haka ja Folkpolis kohtaavat Seinäjoki-salissa Kansanmusiikin komiampi ilta -konsertissa perjantaina joulukuun 2. päivänä. Konsertin järjestää Sibelius-Akatemian Folkpolis-hanke yhdessä esiintyvien yhtyeiden kanssa.

Konsertin avaava Tallari-yhtye ja sen 25-vuotinen historia on vertaansa vailla: se käsittää runsaat 2500 konserttia 22 maassa, kymmeniä produktioita ja konserttikokonaisuuksia niin perinteisen kuin uudenkin kansanmusiikin alalta. Tämä kansanmusiikin ammattilaisyhtye Kaustiselta on toiminut vuodesta 1986 saakka ja se on luonut persoonallisen oman soinnin, tyylin, svengin ja ohjelmiston, joka sopii niin nuorille kuin varttuneemmillekin korville.

Suomalaisen kansanmusiikin legendaksi tituleerattu alavutelais-amerikkalaisen musiikin helmiorkesteri Kiharakolmio tarjoilee kattauksen iskusävelmiään yhtyeen 15-vuotiselta taipaleelta. Alavudella perustettu yhtye on valittu mm. vuoden speliyhtyeeksi sekä vuoden kansanmusiikkiyhtyeeksi. Luvassa on konstailematonta, kristallinkirkasta pelimannimusiikkia rautaisella ammattitaidolla ja huumorimeiningillä esitettynä, mutta silti musisoinnista huokuu lämminhenkinen kunnioitus perinteitä kohtaan.

Haka on viiden nuoren muusikon muodostama eteläpohjalainen pelimanniyhtye, jonka esitysten raikkaudesta ja voimasta on helppo yllättyä aina uudelleen; nuorten itsenäinen ote ja aktiivinen osanotto korostavat vahvaa läsnäoloa. Useasti palkitun yhtyeen musiikissa kiteytyvät suomalaisen kansanmusiikkikulttuurin parhaat ominaisuudet: syvältä tuleva ilmaisu, luonteva ammattitaito ja rakkaus musiikkiin sen monissa muodoissa. Nämä ominaisuudet tekevät siitä ainutlaatuisen ilmiön, joka esimerkillään innostaa siirtämään koko pelimanniperinnettä nykypäivään.

Folkpolis-yhtyeen raikkaan ohjelmiston pääpainona on eteläpohjalainen perinne. Folkpolis on tuore seinäjokelainen ammattikansanmuusikoista koostuva yhtye, jonka jäseniä on kuultu myös Pauli Hanhiniemi ja Hehkumon riveissä. Trio perustettiin samannimisen kansanmusiikin kehittämishankkeen yhteydessä, jonka tehtävänä on jalkauttaa kansanmusiikin osaamista kasvavalle Seinäjoen seudulle ja pyrkiä tarjoamaan musiikin harrastuneisuudelle tasavertaiset lähtökohdat tuomalla kansanmusiikkia esille sekä maaseudulla että kaupunkialueella.

Kansanmusiikin komiampi ilta järjestetään perjantaina 2.12.2012 klo 19 Seinäjoki-salissa (Keskuskatu 34). Pääsyliput tapahtumaan ovat 15/10 € (edullisempi hinta opiskelijoille ja eläkeläisille).

Medialla on mahdollisuus haastatella yhtyeitä konserttipäivänä ennen tapahtuman alkua. Lisätietoja Silja Palomäeltä.

Lisätietoja:
Silja Palomäki, Sibelius-Akatemia, Seinäjoen yksikkö, silja.palomaki@siba.fi, p. 040 710 4370

---------------------------

TIEDOTE 3.11.2011
Sibelius-Akatemia

RYTMIMUSIIKIN MESTARIKURSSI SEINÄJOELLA 4.– 6.11.2011

Sibelius-Akatemian Rytminno-hanke on kuluvan vuoden aikana järjestänyt voimallisesti koulutusta eteläpohjalaiselle musiikkiväelle. Kevään aikana Matti Ruippo on kouluttanut musiikin ammattilaisia Sibelius-notaatio -ohjelman tuntemukseen ja kohottanut yhtyepedagogisia taitoja sekä sovitustaitoja. Kesällä järjestettiin Sibelius-Akatemian jazzleirin yhteydessä viikon kestänyt Rytmimusiikin syvissä vesissä -kesäseminaari, jossa opetuksesta vastasivat Ape Anttila, Raoul Björkenheim, Aili Ikonen, Verneri Pohjola ja Ville Pynssi.  
Rytminno –hankkeen viimeinen koulutus keskittyy rytmimusiikin laulamiseen, rytmiikkaan ja rytmimusiikin soittamiseen. Opettajina toimivat Honey B and the T-Bones -yhtyeen Aija Puurtinen (MuT) ja Jaska Lukkarinen (MuM).

Aija Puurtinen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 1991 ja taiteen tohtoriksi 2010 väitöskirjallaan Circulus cantoris – Circuitio musicae (Laulajan ympyrä – musiikin kiertokulku), joka on ensimmäinen laatuaan pop-musiikin alalla. Tohtorintyössään Puurtinen tutki äänenkäytön tapoja eri musiikkityyleissä. Tutkimusväline löytyi läheltä: oma ääni. Hänellä itsellään on taito laulaa hyvin harvinaisella huilurekisteri-tekniikalla, jolla päästään uskomattomalla tavalla pianokoskettimiston kaikista ylimpiin ääniin. Aija Puurtinen on laulupedagogi, joka hallitsee tyylit ja tekniikat monesta eri tyylisuunasta, kuten bluesista, rockista ja kansanmusiikista. Hän on opettanut rytmimusiikin laulua muun muassa Sibelius-Akatemiassa, Joensuun konservatoriossa, Svenska Teaternissa, Teatterikorkeakoulussa ja Pop & Jazz –konservatoriossa vuodesta 1994. 

Rumpupedagogi Jaska Lukkarinen vaikuttaa Honey B and the T-Bones –kokoonpanon lisäksi oman yhtyeensä, Jaska Lukkarinen Trion, johtajana ja säveltäjänä. Lukkarista on myös kuultu mm. Värttinä-maailmanmusiikkiyhtyeen rumpujakkaralta vuosina 2001-2007. Tänä aikana syntyi kaksi levyä Miero (2006) ja Iki (2003), sekä musiikki Lord Of The Rings -musikaaliin Torontoon ja Lontooseen. Lukkarinen tunnetaan myös Yhdysvalloista lähtöisin olevan Moeller-tekniikan käyttäjänä sekä opettajana. Musiikin maisteriksi Lukkarinen valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2009.

Kurssi pidetään Sibelius-Akatemiassa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston tiloissa (Keskuskatu 32 A, 60100 Seinäjoki). Opetus alkaa perjantaina klo 17.00. Lauantaina aloitusaika on klo 10 ja sunnuntaina klo 9. Ilmoittautumismaksu kurssille on Rytminnon kohdealueella asuvilta 75 euroa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, Petri Välimäki, Sibelius-Akatemia, Seinäjoen yksikkö, p. 040 710 4371

------------------------

TIEDOTE 1.11.2011
Sibelius-Akatemia

RYTMIMUSIIKIN AMMATTILAISORKESTERI –PILOTTI KÄYNNISTYI SEINÄJOELLA

Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön toteuttama Rytminno –hanke on edennyt viimeiseen pilottiinsa.

Sibelius-Akatemian Rytminno-hanke toteuttaa viimeisenä pilottinaan rytmimusiikin ammattilaisorkesterikokeilun loka-marraskuussa 2011. Rytmimuusikko-pilotin tavoite on selvittää ja testata millaista olisi luova rytmimuusikkous Seinäjoen seudulla ja Etelä-Pohjanmaalla. Rytmimusiikin ammattilaisorkesteri tekee ja toimii luovasti ja laveasti rytmimusiikin parissa kuuden viikon periodin loka-marraskuussa 2011. Pilotissa rytmimusiikin ammattilaisorkesteri rakentaa toimintansa alusta saakka itse etsien ja innovoiden toimintatapoja ja –metodeita uudenlaiselle ammattilaisuudelle Etelä-Pohjanmaalla. Yhtye säveltää, sanoittaa, laulaa, sovittaa, improvisoi ja tuottaa omannäköistään ja omaa rytmimusiikkia. Rytmimusiikin ammattilaisorkesteri –pilotin taustalla on Heikki Laitisen ”Ammattimainen muusikkous rytmimusiikin kaupungissa” –selvitystyö, joka julkaistiin MARS–tapahtumassa helmikuussa 2011. “Taiteellisuus ja luovuus olkoon työskentelyn kärkiteemoja”, kuten professori Heikki Laitinen peräänkuulutti.
Projektissa tavoitellaan kokonaan uutta toimintatapaa joka onnistuessaan on valtakunnallisestikin merkittävä ja tuo uuden näkökulman maamme orkesterilaitoksen toimintaan. ”Hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla ollaan päästy tätä nyt testaamaan,” toteaa koulutuspäällikkö Mika Virkkala.

Rytmimusiikin ammattilaisorkesteri esiintyy tulevassa MARS-tapahtumassa sekä SibaFestissa helmikuussa 2012. Orkesterin taiteellisena johtajana ja viulistina toimii musiikin tohtori Piia Kleemola-Välimäki. Rytmimusiikin ammattilaisorkesterin muut jäsenet ovat Sami Silén (akustiset ja sähköiset kielisoittimet sekä ohjelmointi), Antti Paalanen (haitarit), Teemu Vuorela (rummut ja perkussiot sekä akustiset ja sähköiset lyömäsoittimet ja niiden ohjelmointi), Lotta Hagfors (laulu, lyömäsoittimet ja harmoni) sekä Petri Välimäki (kontrabasso ja sähköbasso).

Yhtye työskentelee Seinäjoella viikoilla 44-47. Median edustajat voivat mielellään tutustua yhtyeen toimintaan. Ota yhteyttä projektipäällikkö Petri Välimäkeen ajankohdan sopimiseksi.

Rytminno-hanke on ESR-rahoitteinen ja rahoittajana toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kuntarahoitusosuudesta vastaa Seinäjoen kaupunki. Hankkeen toteutusalue on Etelä-Pohjanmaan maakunta. Rytminno-hanke päättyy vuoden 2012 maaliskuussa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Petri Välimäki, puh. 040 710 4371
Koulutuspäällikkö Mika Virkkala, puh. 050 384 3484

 

-----------------------------

TIEDOTE 31.10.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

KORKEAKOULUS ÄÄTIÖLTÄ 265 000 EUROA SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSEN HANKKEISIIN

SÄÄTIÖ PÄÄTTI RAHOITTAA NELJÄÄ ENSI VUONNA KÄYNNISTYVÄÄ PROFESSUURIHANKETTA

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallitus on päättänyt rahoittaa  neljää Seinäjoen yliopistokeskuksessa alkavaa professuurihanketta  yhteensä 265 000 eurolla. Suurimman potin eli 100 000 euroa  saa   Rytmimusiikin hanke, joka jatkaa kevyen musiikin tutkimusta  Etelä-Pohjanmaalla. Hanke alkaa vuoden 2012 toukokuussa ja kestää  vuoden 2017 huhtikuun loppuun.

Muut kolme hanketta saavat korkeakoulusäätiöltä kukin 55 000 euroa.  Näistä yrittäjyyden tutkimushanke käynnistyy  vuoden 2012 alussa ja  päättyy vuoden 2016 lopussa. Hanke jatkaa erityisesti pk-yritysten   tutkimusta. Kuluttajakäyttäytymisen tutkimushanke jatkaa puolestaan  kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta elintarvikealalla ensi vuoden  alusta  vuoden 2016 loppuun. Innovaatioympäristöjen tutkimus- ja  kehittämishanke (1.5.2012- 31.4.2017) keskittyy alueiden ja  innovaatioympäristön tutkimukseen Etelä-Pohjanmaalla.

Kaikki hankkeet liittyvät niin sanottuun Epanet-verkostoon eli  Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoon, jonka tavoitteena on vahvistaa  maakunnan tutkijoiden ja kehittämistyötä tekevien ammattilaisten  yhteisöä. Hankkeita hallinnoi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.


Kaksi miljoonaa kasassa

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön yrityksiin kohdistunut  varainkeräys on edennyt hyvin ja  varoja on kertynyt noin 550 000  euroa. Julkiset yhteisöt ovat lahjoittaneet säätiölle noin 1,4  miljoonaa euroa. Näin korkeakoulusäätiön käyttöpääoma on tällä  hetkellä noin 2 miljoonaa euroa, kun vuoden alussa se oli miljoona  euroa. Säätiön tavoitteena on kerätä Etelä-Pohjanmaan alueelta 10  miljoonan euron käyttöpääoma vuoteen 2015 mennessä. Kertyneitä varoja  jaetaan alueen koulutus- ja tutkimustoimintaan.

Korkeakoulusäätiön asiamies Jari Jokinen muistuttaa, että  yksityishenkilöilläkin on mahdollisuus tehdä lahjoituksia säätiölle.

 - Säätiöllä on  varainhankintatili Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa,  Nordeassa, Sampo-pankissa, Lapuan Osuuspankissa sekä Oma  säästöpankissa, Jokinen kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla on luotu oma verkostomainen korkeakoulumalli, jolla  Seinäjoen yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun  sekä maakunnan  kuntien, julkisten rahoittajien, yritysten ja elinkeinoelämän  yhteistyö nostetaan uudelle tasolle. Tavoitteena on tukea  Etelä-Pohjanmaan menestystä tulevaisuudessakin. Tämän toiminnan  edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö perustettiin viime  vuonna.

Lisätietoja säätiöstä löytyy osoitteesta http://www.epkks.fi/


Lisätiedot:
Asiamies Jari Jokinen,  Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, 044 754 1670, jari.jokinen@seinajoki.fi
Tutkimusjohtaja Juha Alarinta, Seinäjoen yliopistokeskus, 050 534 5005, juha.alarinta@uta.fi

---------------------------

TIEDOTE 17.10.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

OPPILAIDEN HYVINVOINTIA VOI SEURATA PROFESSORI ANNE KONUN MALLIN AVULLA

SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSESSA ALOITTANUT KONU KÄYNNISTÄÄ KOULUJEN HYVINVOINTIHANKKEEN

Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnin  kartoittamiseen perehtynyt  professori Anne Konu aikoo levittää  tietoutta hyvinvointimallistaan nyt Seinäjoen alueen kouluihin.   Seinäjoen yliopistokeskuksessa syksyllä aloittanut Konu on ollut  kehittämässä ensimmäistä laatuaan olevaa mallia, jolla voidaan  tarkastella helposti oppilaiden hyvinvointia. Mallin avulla koululle  tehdään hyvinvointiprofiili, joka pohjautuu tutkittuun tietoon sekä  kyselyyn koulun henkilöstölle ja oppilaille.

Hyvinvointia tarkastellaan mallissa  kokonaisuutena ja  profiili  sisältää 80 kysymystä, jotka on jaettu hyvinvoinnin neljään  osa-alueeseen: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet,  itsensätoteuttamisen mahdollisuudet sekä terveydentila. Kyselyssä  kertyvää aineistoa käytetään hyväksi tutkimuksessa.

 - Hyvinvointiprofiilia voidaan käyttää kouluyhteisön kehittämisen  välineenä. Tämän kaiken päämääränä on ennalta ehkäistä hyvinvointia  haittaavia tekijöitä, Konu kertoo.

Hyvinvointiprofiili on Konun tutkimusryhmän tuottama itsearvioinnin  työväline koulujen käyttöön. Se on vapaasti kaikkien koulujen käytössä  ja löytyy Opetushallituksen internetsivuilta. Työväline on ollut  suosittu, esimerkiksi lukuvuonna 2010-2011  lomakkeen kävi täyttämässä  33 000 vastaajaa. Jotkut isot kaupungit ovat ottaneet sen jo  laatumittarikseen kuten Helsinki. Myös kansainvälisesti  hyvinvointimalli ja hyvinvointiprofiili ovat herättäneet kiinnostusta.  Kyselylomakkeita on pyydetty käyttöön yli kymmeneen maahan.

Nyt Konu toivoo, että myös Seinäjoen alueella hyvinvointiprofiili  saataisiin käyttöön ja seurannan välineeksi. Konu aikoo tiedottaa  asiasta kouluille syksyn aikana.

 - Tavoitteena on saada tähän mukaan 20 koulua. Varsinainen  aineistonkeruu alkaisi ensi vuoden alussa. Toiveena on, että   hyvinvointiprofiilin tulosten perusteella koulut lähtisivät  kehittämään toimintaansa, Konu kertoo.

Konu muistuttaa, että vain koulu itse näkee omat tuloksensa. Niitä voi  kuitenkin verrata koko maan tuloksiin.

 - Koulun sisällä luokan tuloksia voi verrata luokka-asteen tuloksiin  ja luokka-asteen tuloksia koko koulun tuloksiin. Kouluja ei voi  verrata yksittäisiin kouluihin.

Malli perustuu Konun väitöskirjatyöhön, jonka hän sai valmiiksi vuonna  2002 aiheesta oppilaiden hyvinvointi koulussa. Konu aloitti Seinäjoen  yliopistokeskuksessa syyskuussa ma. professorina lasten ja nuorten  terveyden edistäminen -tutkimushankkeessa, joka jatkuu huhtikuulle 2016.

Professuuri sijoittuu hallinnollisesti Tampereen yliopiston  Terveystieteiden yksikköön. Sitä rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto,  Seinäjoen seutu, Kuortane, Alavus, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,  Kuortaneen urheiluopistosäätiö, Foodwest Oy, Etappi-ryhmä ry,  Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö ja Tampereen yliopisto.


Lisätiedot:
Anne Konu, 040 1901614, anne.konu@uta.fi

-------------------------

TIEDOTE 5.10.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


FT SULEVI RIUKULEHTO ALUEHISTORIAN TUTKIMUSJOHTAJAKSI RURALIA-INSTITUUTTIIN

ALUEHISTORIA ON UUSI HISTORIATIETEEN TUTKIMUSSUUNTAUS

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on nimittänyt filosofian  tohtori Sulevi Riukulehdon tutkimusjohtajaksi. Hänen tehtävänään on  käynnistää aluehistorian tutkimustoiminta Suomessa osana alueiden ja  maaseudun tutkimusta. Tehtävä sijoittuu Ruralia-instituutin Seinäjoen  toimintayksikköön.

Riukulehdon tutkimusalana on toiminnallis-taloudellisten alueiden ja  rakenteiden synty- ja kehitysprosessien tutkimus, erityisesti  sotienjälkeisen ajan aluestruktuurien muodostuminen. Riukulehdon  tehtävä on viisivuotinen ja se on yksi Etelä-Pohjanmaalla  toteutettavista Epanet-tutkimusprofessuureista.

Aluehistoria on uusi historiatieteen tutkimussuuntaus, jossa tutkitaan  alueiden kehitystä ja kehittämistä historiatieteen menetelmin.  Aluehistorialla on yhtymäkohtia moniin yhteiskuntatieteisiin,  esimerkiksi kulttuurintutkimukseen sekä alue- ja taloustieteisiin.  Tutkimusala on ajankohtainen ja alueiden kehittämisen kannalta  kiinnostava.

 - Suomen ja Euroopan toiminnallis-taloudelliset aluemuodostumat ovat  muuttuneet lähimenneisyydessä nopeasti. Esimerkkejä ovat  maakuntahallinto, seutukuntarakenne, valtion paikallis- ja väliportaan  alueyksiköiden muutokset, kuntarakenteen muutos tai EU:n kaltaiset  ylikansalliset aluemuodostelmat kaikkialla maailmassa, Riukulehto  kertoo.

Kehitys liittyy toisaalta globaaliin muutokseen, mutta sille on myös  kotoperäisiä ja alueellisia syitä. Mihin uudet hallinnolliset ja  toiminnallis-taloudelliset aluerakenteet perustuvat, miten ne  syntyvät, mikä on niiden toimivuus ja miten ne suhteutuvat vanhoihin,  esimerkiksi kulttuurisiin aluemuodostumiin ja alueidentiteetteihin?

Riukulehdon mukaan alueiden kehityspolun tunteminen on tärkeätä, jotta  ymmärrämme, miten alueet voivat kehittyä tulevaisuudessa.

 - Kaikki kehitysvaihtoehdot eivät ole yhtä toimivia, hän muistuttaa.

Sulevi Riukulehto on koulutukseltaan filosofian tohtori,  yhteiskuntatieteiden maisteri ja taloushistorian dosentti (JY). Hän on  viimeksi työskennellyt Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen  tutkimusjohtajana. Hänen tutkimusaiheensa ovat käsitelleet muun muassa  kulutus- ja elintasohistoriaa sekä metsätalouden organisaatioita.


Lisätiedot:
Sulevi Riukulehto, 050 574 404, sulevi.riukulehto@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 3.10.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

ELINTARVIKEALAN TUOTANNON PUOLITTUMINEN LASKISI TY ÖLLISYYTTÄ YLI 1500 HENKILÖTYÖVUODELLA ETELÄ-POHJANMAALLA

Elintarvikealan työvoiman kysynnän, yksityisen kulutuksen  ja viennin  lasku aiheuttaisivat lyhyellä tähtäimellä 3,8 prosenttiyksikön  vähennyksen Etelä-Pohjanmaan maakunnan BKT:hen. Työllisyys notkahtaisi  1,8 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaisi yli 1500 henkilötyövuoden  laskua.

 - Pitkällä tähtäimellä menetykset olisivat vieläkin suuremmat,  kertoo Seinäjoen yliopistokeskuksen Ruralia-instituutissa  työskentelevä professori Hannu Törmä.

Professori Törmä tiimeineen on tehnyt laskemat skenaariossa, jossa  elintarvikealan tuotanto puolittuu Etelä-Pohjanmaalla.  Tuotannon  puolittuminen nostaisi elintarvikkeiden hintaa noin kolmanneksella.  Tuotantomäärien tiputtua elintarvikealan työvoiman kysyntä maakunnassa  vähenisi. Hinnan nousu ja työllisyyden lasku pienentäisivät  myös alueen elintarvikkeiden kulutusta.

 - Lisäksi hinnan kohoaminen ja tuotannon lasku vähentäisivät  kotimaisen sekä ulkomaisen viennin määrää yli 80 prosenttiyksiköllä,  Törmä toteaa.

Muista toimialoista etenkin hotelli- ja ravintolatoiminta kärsii,  mikäli  tuotanto maakunnassa puolittuisi. Lyhyellä tähtäimellä laskua  tulisi 4 prosenttiyksikköä ja pitkällä tähtäimellä yli 10  prosenttiyksikköä.

Törmän tiimin tekemät laskelmat esiteltiin Seinäjoen  Tietoprovinssi-tapahtumassa syyskuun lopussa. Laskelmissa on käytetty  Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellista  yleisen tasapainon simulointimallia RegFin:iä, joka on ainoa laatuaan  Suomessa. Professori Törmä on yleisen tasapainon (CGE) mallinnuksen  pioneeri Suomessa - hän julkaisi ensimmäisen alan sovelluksen  väitöskirjassaan vuonna 1987.


Lisätietoja:
Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/ruralia/asiantuntijapalvelut/regfin.htm

--------------------------------------

TIEDOTE/KUTSU 29.9.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

VAKAVA AUTTAA OPISKELIJAA VALMISTUMAAN
SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSESSA PÄÄSET TEKEMÄÄN LOPPUUN PITKITTYNEET OPINTOSI

Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnistyy syksyllä Akateemiset  tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke (VakavaEP III), jonka  tavoitteena on tukea akateemisten tutkintojen valmistumista alueella  tarjoamalla erilaisia opintoja edistäviä palveluja. Näitä ovat  esimerkiksi opintoneuvonta, graduohjaus, gradun tekemistä tukevat  lyhytkurssit, erilaiset koulutukset ja tenttimismahdollisuudet  alueella.  Osallistuminen hankkeen puitteissa tehtävään toimintaan on  maksutonta.

Hanke käynnistyy infotilaisuudella maanantaina 3.lokakuuta kello 17.30  Seinäjoen yliopistokeskuksen TIMO-luokassa, Frami C, 2.kerros  (Kampusranta 9C, Seinäjoki). Median edustajat ovat tervetulleita  tilaisuuteen.

Infotilaisuudessa kerrotaan tulevasta toiminnasta, joka kestää noin  vuoden. Tilaisuus on avoin kaikille hankkeen tarjoamista  mahdollisuuksista kiinnostuneille. Osallistuminen on ilmaista eikä se  sido mihinkään.

 - Tilaisuuden jälkeen voi päättää, haluaako lähteä järjestämämme  toiminnan tuella suorittamaan opintojaan  loppuun, kertoo  koulutussuunnittelija Sofia Eklund Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutista.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Vaasan ja Tampereen  yliopistojen kanssa, mutta toimintaan ovat tervetulleita kaikkien  yliopistojen opiskelijat.

Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla (VakavaEP III) on  Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoittama ja Ruralia-instituutin vetämä  hanke, joka on jatkoa vuonna 2006–2008 ja 2009-2011 toimineille  samansisältöisille VakavaEP I:lle ja II:lle.


Lisätiedot:
Sofia Eklund, 050 4151 628, sofia.eklund@helsinki.fi

-----------------------------

TIEDOTE 28.9.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

"TUTKIMUKSIA LAKEUKSILLA" POHJANMAAN RADIOSSA AINA TORSTAISIN KLO 9:40

Pohjanmaan Radio (YLE) aloittaa uuden viikoittaisen ohjelman.  Ohjelmassa haastatellaan viikoittain alueemme tutkijoita jolloin jokainen pääsee halutessaan esittelemään omaa työtään. Ohjelman virallinen nimi on vielä avoin.

Ohjelman kesto on 6-10 minuuttia ja sen tarkoituksena on mahdollisimman kansanomaisesti kertoa kaikesta siitä tutkimustyöstä jota alueellamme tehdään ja liittää se kuulijoiden arkeen.

Ohjelma esitetään torstaisin klo 9:40 ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa. Seinäjoen yliopistokeskuksen nettisivuille kootaan linkit kaikkiin ohjelmiin joten ne on jatkossa helppo löytää myös sieltä.

Tutkijahotellisarjan ensimmäinen osa tulee torstaina 29.9.2011. Pääjuttu tulee klo 9:40, mutta sitä "mainostava" liidipala eli parin minuutin maistiainen tulee jo klo 7:20. Haastateltavana on tutkijahotellin tutkija Marjo Kamila. Hänen aiheenaan on "Opettajien ulkoisen olemuksen merkitys osana ammatti-identiteetin muodostumista ja osana sosiaalista vuorovaikutusta kouluissa".

Ohjelmaan on vielä mahdollista päästä mukaan esittelemään omaa tutkimusta. Yhteydenotot esa.vuorenmaa@uta.fi

Ohjelmasarja on ideoitu osana "Tutkimuksen ja koulutuksen innovatiiviset ratkaisut maakunnan osaajille - TIMO" EAKR-hanketta.

--------------------------

TIEDOTE 23.9.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

ETELÄ-POHJANMAAN KORKEAKOULUKONSORTIO HAKEE ERIKOISSUUNNITTELIJAA/PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ JA KAHTA ERIKOISSUUNNITTELIJAA

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortio vahvistaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa. Konsortion kehittämisohjelma -hankkeella tuetaan tutkimuksen, kehittämis- ja innovaatiotyön laajenemista ja kansainvälistymistä korkeakoulukumppaneiden yhteisillä painoaloilla.  Hankkeelle haetaan rahoitusta Etelä-Pohjanmaan liitolta. Hanke kestää 31.12.2013 saakka. Käytännön työtä varten palkataan kolmen henkilötyövuoden lisäresurssi, edellyttäen että rahoittaja tekee hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen.

Haemme määräaikaisiin työsuhteisiin ajalle 1.12.2011 - 31.12.2013:

Erikoissuunnittelija / projektipäällikkö
Tehtävän painoalana on liiketoimintaosaaminen sekä yrittäjyys ja koko hankkeen projektipäällikön tehtävä.

Erikoissuunnittelija
Tehtävän painoalana on Elintarviketalous ja hyvinvoinnin edistäminen sekä Älykkäät koneet ja tuotannon järjestelmät.

Erikoissuunnittelija
Tehtävän painoalana on Julkiset palveluinnovaatiot sekä Kulttuuri- ja elämystuotanto.

Tehtävien sijaintipaikka on Framin kampusalue Seinäjoella. Työnantajana toimii joko Seinäjoen ammattikorkeakoulu tai Seinäjoen yliopistokeskus / Tampereen yliopisto.

Tiedusteluihin yllä mainitusta tehtävistä vastaavat rehtori Tapio Varmola, puh. 040 830 4100 tai sähköposti tapio.varmola@seamk.fi<mailto:tapio.varmola@seamk.fi>  ja tutkimusjohtaja Juha Alarinta, puh. 050 534 5005 tai juha.alarinta@uta.fi<mailto:juha.alarinta@uta.fi>

Hakemukset palkkatoivomuksineen sähköisellä lomakkeella 7.10.2011 klo 15.00 mennessä.
Täydelliset hakuilmoitukset ja linkki sähköiseen hakulomakkeeseen löytyvät www-sivulta:
www.seamk.fi>  Avoimet työpaikat

---------------------------

TIEDOTE 23.9.2011
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti


RURALIA-INSTITUUTTI SELVITTÄÄ PISARA-RADAN VAIKUTUKSET

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa alkaa tutkimus, jossa  selvitetään Helsinkiin suunnitellun Pisara-ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Tutkimus tuo konkreettista tietoa   hankkeen kokonaisvaikutuksista taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen,  tuloihin, kulutukseen, verotuloihin ja julkisiin palveluihin.

Ratahankkeen merkitystä tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä   tähtäimellä. Lyhyessä korostuvat rakentamisesta tulevat   työllisyysvaikutukset ja pitkässä varsinaiset radan käytöstä   aiheutuvat hyödyt.

 - Ratahankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti   työllisyys-, päästö- ja aluepoliittisiin vaikutuksiin, kertoo   tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Liikenneviraston rahoittama tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2012 ja   siinä käytetään Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellista yleisen   tasapainon simulointimallia RegFin:iä, joka on ainoa laatuaan   Suomessa. Professori Törmä on yleisen tasapainon (CGE) mallinnuksen   pioneeri Suomessa - hän julkaisi ensimmäisen alan sovelluksen   väitöskirjassaan vuonna 1987.

Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka   yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Rataosuus on   kaksiraiteinen ja junat kulkevat lähes koko matkan kahdessa   vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan   uusia maanalaisia rautatieasemia. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole   tehty päätöksiä. Hankkeen mahdollinen jatkosuunnittelu ja rakentaminen   kestävät arviolta kymmenen vuotta.


Lisätiedot:
Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 16.9.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


TIETOPROVINSSI ON TUHTI TIEDON NOUTOPÖYTÄ KAIKILLE

Seinäjoella järjestetään  23. syyskuuta laatuaan ensimmäinen  Tietoprovinssi, joka on eteläpohjalaisittain viritetty versio  eurooppalaisesta Tutkijoiden yö –tapahtumasta.  Tietoprovinssin  tavoitteena on tehdä tutkimuksen tekemistä tutuksi suurelle yleisölle.  Seinäjoella tapahtuma ajoittuu valoisaan aikaan kello 10-20 välille.

Etelä-Pohjanmaalla Tietoprovinssissa tiedettä ja tutkimusta maustetaan  kehittämis- ja innovaatiotoiminnan esittelyllä. Tarjonta on  toiminnallista, monipuolista, maksutonta ja avointa kaikille.  Tavoitteena on, että kävijöillä ja esittelijöillä on kivaa.

 - Samalla mukaan tarttuu uutta tietoa. Tarjolla on esimerkiksi  yleisöluentoja, avoimia ovia laboratorioihin, hankkeiden ja  tutkimusten esittelyä sekä mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen  tekoon. Tapahtumia on pitkin päivää eri-ikäisille ja erilaisista  asioista kiinnostuneille, kertoo erikoissuunnittelija Nina Harjunpää  Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksestä.

Tietoprovinssia voi kuvata tiedon noutopöydäksi, josta kukin voi käydä  napsimassa itselleen sopivan määrän parhaita paloja.   Tietoprovinssista voi hakea mielen virkistystä tai uutta tietoa  sovellettavaksi omassa arjessa.

Eniten tarjontaa on Framissa. Lisäksi tekemistä ja nähtävää on  Foodwestin, keskussairaalan, Seinäjoen kaupunginkirjaston ja  maakuntamuseon tiloissa.  Pelkästään Framissa on tarjolla lähes 40:n  alansa asiantuntijan luennot. Tutkijaparaatissa aiheita löytyy  tuotantoeläinten hyvinvoinnista kuntalaisten palveluihin ja  museotyöstä pienyritysten yhteiskuntavastuuseen. Keskussairaalassa voi  käydä kuuntelemassa väitöstilaisuuden. Koko tapahtuman päättää  Framissa klo 19 elokuvantutkimuksen lehtori Veijo Hietala Turun  yliopistosta. Hän puhuu ajankohtaisesta aiheesta SOSIAALINEN VAI  EPÄSOSIAALINEN MEDIA? Miksi media koukuttaa?

Myös  yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston tutkimusryhmät  esittelevät tekemisiään. Ikääntyvien yliopiston syyskausi starttaa  Tietoprovinssissa. Aivan uutta on lasten yliopisto, jonka ensimmäinen  luento pidetään Tietoprovinssissa. Virallisempaa tarjontaa edustaa  Korkeakoulufoorumi.

 - Tieteestä ja kehittämistyöstä voi kertoa ymmärrettävästi ja  ihmisläheisesti. Kaikki järjestelyissä mukana olevat ovat luvanneet –  ainakin yrittää – tehdä omasta osuudestaan mielenkiintoisen,  toiminnallisen tai peräti yllätyksellisen, Harjunpää paljastaa.

 Tapahtumaa on järjestämässä suuri joukko eteläpohjalaisia  tutkimuksen, kehittämisen ja kouluttamisen osaajia.  Järjestelyihin  osallistuu arviolta parisataa ihmistä paristakymmenestä  organisaatiosta. Vetovastuu on Etelä-Pohjanmaan  korkeakouluyhdistyksellä.

 Jatkossa tavoitteena on tehdä Tietoprovinssista vuosittainen tapahtuma.

 - Ensimmäisellä kerralla emme halunneet valita erityistä teemaa,  vaan tarjota laajan tiedon noutopöydän.  Aluksi vähän jännitti,  saammeko kasaan riittävästi ohjelmaa. Nyt ei enää epäilytä: meillä on  eteläpohjalaisille paljon näytettävää, Harjunpää sanoo.

Seinäjoella tapahtuu isojen rakennusten kätköissä kaikenlaista  tutkimukseen, tieteeseen ja kehittämiseen liittyvää.

 - Täällä on aina vain enemmän ihmisiä, jotka saavat elantonsa  eteläpohjalaisittain ei niin perinteisistä ammateista, Harjunpää tietää.

Ohjelmaa on paljon, joten tarkemmat tiedot kannattaa tarkistaa  netistä. Tapahtumalle on avattu www-sivut Seinäjoen yliopistokeskuksen  sivujen alle osoitteeseen www.tietoprovinssi.fi.  Sinne lisätään  tietoa suunnittelun etenemisestä ja päivitetään ohjelmaa. Mahdolliset  muutokset kannattaa tarkistaa vielä viime hetkellä.


Lisätiedot:
Nina Harjunpää, 050 431 7071, nina.harjunpaa@epky.fi

Katso Tietoprovinssin esittelyvideo osoitteesta:
http://www.youtube.com/watch?v=gSzBj0Cmj8k

--------------------------

TIEDOTE 13.9.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

KUMURUSTA EL ÄMYKSIÄ JA UUDENLAISTA YHTEISTYÖTÄ

Kulttuuri, musiikki ja ruoka kohtaavat tapahtumassa, joka on  ensimmäinen laatuaan Suomessa.


Kulttuuri, musiikki ja ruoka yhdistyvät uudella tavalla  kaksipäiväisessä seminaarissa ja työpajassa Seinäjoen Rytmikorjaamolla  27.–28. syyskuuta. Ruoan, musiikin ja matkailun ammattilaisille  suunnatussa KUMURU-tapahtumassa saatetaan yhteen aiheesta  kiinnostuneet tahot sekä esitellään elämystalouden resurssit ja  mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla. Ruoan, musiikin ja kulttuurin  innovatiivisilla yhdistelmillä halutaan luoda uusia elämyksiä ja ilon  aiheita arkeen sekä juhlaan.

Seminaarissa käydään läpi suomalaisen osaamisen lisäksi kansainvälisiä  esimerkkejä musiikkia ja ruokakulttuuria yhdistävistä tutkimuksista,  tapahtumista sekä liiketoimintamalleista, joita havainnollistavat  tohtori Charles Spence Oxfordin yliopistosta ja viinitilallinen Elena  Bonelli Italiasta. Spence on perehtynyt ihmisen kykyyn kokea ja aistia  ympäröivää maailmaa. Maku- ja kuuloaistin tutkijana hän on  tarkastellut muun muassa sitä, miten musiikkivalinnoilla voidaan  vaikuttaa ruoan ja viinin maistamiseen. Elena Bonelli taas on  hyödyntänyt menestyksekkäästi ruoan, musiikin, tieteen ja taiteen  yhdistelmiä viinitilansa markkinoinnissa ja liiketoiminnassa.

Kotimaisia puhujia ovat tutkijatohtori Kaarina Kilpiö Helsingin  yliopistosta (aiheena ruokasanoitukset musiikissa), tutkimuspäällikkö  Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta (ruokakulttuuri), Tuija  Pitkäkoski Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (elämyksellisyys) sekä  muusikot Pentti-Oskari Kangas, Martti Rousi ja professori Hannu Saha,  jotka kertovat mitä ruuan ja musiikin yhdistäminen heille merkitsee.

Toisen päivän työpajojen teemana on ”Elämyksellisen ruokatapahtuman  luominen ja markkinointi”.  Siellä tutustutaan musiikkiin,  äänimaisemaan ja elämykselliseen ruokaan liittyviin uusiin  tekniikoihin sekä tuotetaan yhteistyöprojekteja alan tutkimuksen ja  liiketoiminnan aloittamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.

KUMURU on tapahtumana ensimmäinen laatuaan Suomessa ja siitä on  tarkoitus kehittää jokavuotinen kohtaamispaikka alan yrittäjille,  ammattilaisille ja tutkijoille. Merkittävän ruokamaakunnan keskuksena  ja tapahtumapaikkana toimivan Rytmikorjaamon kotikaupunkina Seinäjoki  tarjoaa perinteisistä seminaareista poikkeavalle KUMURUlle erinomaiset  puitteet. Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen  yliopistokeskuksessa toimivat Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö,  Tampereen ja Vaasan yliopistot. Myös Turun yliopisto ja Foodwest ovat  järjestelyissä mukana. Tapahtuman rahoittaa Seinäjoen yliopistokeskus.


Lisätiedot:
Tiedottaja Heidi V älkkilä / Sibelius-Akatemia, 040 710 4257, heidi.valkkila@siba.fi
Professori Anu Hopia / Turun yliopisto, 050 378 9919, anu.hopia@gmail.com

http://bit.ly/kumuru

-------------------------------------

NIMITYSUUTINEN 24.8.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


FT PASI KOSKI VANHEMMAKSI TUTKIJAKSI RURALIA-INSTITUUTTIIN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vanhempana tutkijana on  aloittanut 15. elokuuta  filosofian tohtori  Pasi Koski, 48. Hänen  tehtäväalana on yritysten uudistumisen dynamiikka  maaseutukontekstissa. Kosken toimenkuvaan kuuluu tutkimus- ja  innovaatiohankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, tutkimustyön  johtaminen sekä yliopistollisen aikuiskoulutuksen kehittäminen. Hän  toimii yrittäjyyden uudistuminen maaseudulla -ryhmän vetäjänä.

Koski siirtyi Ruralia-instituutin Seinäjoen toimintayksikköön  Tampereelta, jossa hän työskenteli Tampereen yliopiston työelämän  tutkimuskeskuksessa. Siellä hän tutki muun muassa yrittäjyyttä,  työelämää, yritysverkostoja sekä innovaatiotoimintaa. Koskella on  vahva tutkimustausta ja hänellä on erityisosaamista kehittämistyöstä  työprosessien ja alueellisten innovaatiojärjestelmien parista.

Koski väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2007. Hänellä  on myös yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto.

Vapaa-ajallaan Koski harrastaa jalkapalloa ja soittaa kitaraa. Hänen  perheeseen kuuluu vaimo ja yksi poika.


Lisätiedot:
Pasi Koski, 050 318 2423, pasi.koski@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 23.8.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


ETÄTENTTIMISEN SUOSIO KASVUSSA SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSESSA

Ainutlaatuinen palvelu tarjoaa tenttijöille vaivattomuutta yliopistoon  katsomatta

Seinäjoen yliopistokeskuksessa on jo pitkään ollut tarjolla  etätenttipalvelu, joka säästää monen opiskelijan kukkaroa ja aikaa.   Yliopistokeskuksen tiloihin voi tulla suorittamaan tenttejään  riippumatta siitä, minkä yliopiston opiskelija on.

Tenttimisen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, vuosina 2008-2009  tenttijöitä oli yhteensä 132, kun jo viime vuonna 120. Kuluvan vuoden  alkukesään mennessä jo lähes 80 on käyttänyt tenttipalvelua.

Niin sanotun siirtotenttipalvelun käytännön järjestelyihin Seinäjoella  ollaan todella tyytyväisiä. Kiitosta saa varsinkin nopea reagointi  kysymyksiin ja sujuva yhteistyö tenttimispalveluissa.

 - Käyttäjien mielestä siirtotenttimahdollisuus on erinomainen  palvelu ja on hyvä, että opiskelijoita tullaan vastaan tällaisella  mahdollisuudella, koulutuspäällikkö Marjatta Jokisuu Seinäjoen  yliopistokeskuksen Tampereen yliopiston avoimesta yliopistosta sanoo.

Siirtotenttiminen helpottaa monen työssäkäyvän opiskelijan ja  aikuisopiskelijan etenemistä opinnoissa sekä on pitkämatkalaisille  tärkeä alueellinen palvelu. Opiskelijoille suurin hyöty ja syy käyttää  siirtotenttipalvelua on ajan- ja rahansäästö. Tentin suorittaminen  omalla yliopistolla vie aina vähintään päivän ja matkustuskulut ovat  suuremmat kuin siirtotenttimaksu. Tenttimisen aiheuttamia poissaoloja  työstä tulee myös vähemmän.

 - Lähes puolet tenttijöistä on tehnyt useamman kuin yhden tentin  siirtotenttinä. Eräskin opiskelija on yhden lukuvuoden aikana tehnyt  jopa yhdeksän siirtotenttiä Seinäjoella, mikä on tuonut hänelle  merkittävää säästöä, Jokisuu kertoo.

Etätenttipalvelua käyttävät lähinnä työssäkäyvät  yliopisto-opiskelijat, jotka asuvat maakunnassa ja opinnot ovat niin  pitkällä, että läsnäoloa vaativia opintoja on vähän.

Siirtotenttimisellä on pitkät perinteet Seinäjoella. Jo ennen  yliopistokeskuksen tuloa 1980-luvulta alkaen TYTin Avoin yliopisto  järjesti tenttitilaisuuksia, joihin saattoi tulla tenttimään myös  muita kuin avoimen yliopiston opintoja.


Sähköistä tenttimistä selvitetään

Monet yliopistot ovat siirtymässä sähköiseen tenttimiseen, jossa  tenttiminen tapahtuu erityisellä tenttiohjelmalla kameravalvotussa  tilassa. Sähköistä tenttimistä selvitetään myös Seinäjoen  yliopistokeskuksessa ja lähivuosina voi olla mahdollista suorittaa  etätenttejä niin sanottuna eTenttinä.

Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnistettiin vuonna 2008  kehittämishanke, jolla on voitu tukea ja kehittää  tenttimismahdollisuuksia Seinäjoella.


Lisätiedot:
Päivi Antinoja, 040 1901 824, paivi.antinoja@uta.fi

---------------------------

TIEDOTE 17.8.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SIIPIKARJASSA ESIINTYVÄÄ KAMPYLOBAKTEERIA VÄHENNETÄÄN TEHOKKAIMMIN TILATASOLLA
RURALIA-INSTITUUTIN TUTKIMUSRYHMÄÄN KUULUVA PÄIVIKKI PERKO-MÄKELÄ VÄITTELEE SEINÄJOELLA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusryhmän kanssa  työskentelevä Eviran erikoistutkija, lapualainen ELL Päivikki  Perko-Mäkelä väittelee Seinäjoella perjantaina kampylobakteereista,  jotka ovat yleisimpiä suolistotulehdusten aiheuttajia. Perko-Mäkelän   tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kampylobakteerin esiintymistä  kotimaisessa siipikarjanlihan tuotannossa.

Tutkimuksessa kampylobakteerikantoja tyypitettiin perimään  perustuvilla menetelmillä. Hyvin läheisiä tyyppejä todettiin sekä  ihmisistä että siipikarjasta eristetyistä kannoista. Kalkkunoista  eristetyissä kannoissa esiintyi parvessa usein yksi parvikohtainen  tyyppi, joka säilyi samana kasvatustilalta aina teurastamoon ja  leikattuun lihaan asti.

 - Kampylobakteerin alhainen esiintyvyys broileriteurastuserissä  raportoitiin vuonna 1999 ja tilanne on säilynyt Suomessa yhä hyvänä,  Perko-Mäkelä kertoo.

Seurattaessa kampylobakteerin esiintymistä kalkkunantuotantoketjussa  todettiin tilatasolla negatiivisiksi todettujen parvien näytteissä  teurastamolla usein kampylobakteereita. Hyvä teurastamohygienia ja  laitteiden puhtaanapito ovat merkittäviä tekijöitä pyrittäessä  välttämään kampylobakteerisaastumista teurastamolla.

 - Suomessa todennäköisesti tehokkain keino vähentää kampylobakteeria  sisältävää siipikarjanlihaa on estää kasvatusparvien tartunnat  tilatasolla. Tähän pyritään hyvällä tuotantohygienialla ja  tautisuojauksella, Perko-Mäkelä sanoo.

 Suomessa, jossa kampylobakteeria sisältäviä teuraseriä on vähän,  näiden parvien teurastusjärjestelyillä voisi olla vaikutusta  kampylobakteeria sisältävän lihan määrään.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet riittämättömästi kuumennetun  siipikarjan olevan merkittävä ihmisten kampylobakteeritartuntojen  lähde. Kampylobakteerien esiintymisessä siipikarjassa on eri maiden  välillä todettu suuriakin eroja.

 - Tärkeää olisi arvioida tarkemmin kotimaisen siipikarjanlihan  merkitys suomalaisten kampylobakteeritartunnoissa, Perko-Mäkelä toteaa.


ELL Päivikki Perko-Mäkelän väitöskirja ”Campylobacter jejuni and C.  coli in Finnish poultry production” esitetään tarkastettavaksi  perjantaina 19.8. kello 12 Seinäjoella, Kampusranta 9 B, Auditorio 2,  Frami.  Väitöskirja on julkaistu Evira Research Reports –sarjassa.



Lisätiedot:
Päivikki Perko-Mäkelä, 0400-287536, paivikki.perko-makela@evira.fi

----------------------------

TIEDOTE 12.8.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


AINUTLAATUISELLA YHTEISTYÖLLÄ HALUTAAN VARMISTAA, ETTÄ MAISTEREITA ON
JATKOSSAKIN ETELÄ-POHJANMAALLA

VIHREÄ VÄYLÄ –OPINTOPOLKUMALLIN TUELLA KOULUTETAAN MAATALOUS-METSÄTIETEIDEN
MAISTEREITA


Ruralia-instituutti toteuttaa Etelä-Pohjanmaalla ainutlaatuista  opintopolkua, jonka tavoitteena on tehdä ”agrologeista agronomeja” eli  ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Aivan uudentyyppisen  opintopolusta tekee yhteistyö Helsingin yliopiston  maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Seinäjoen  ammattikorkeakoulun kanssa sekä se, että maatalous-metsätieteellisellä  alalla ei ole aikaisemmin ollut vastaavaa koulutuspolkua tarjolla.

Opintopolulle on selvästi kysyntää, sillä Etelä-Pohjanmaalla on vähän  maistereita ja esimerkiksi elintarvikeketjun ylläpitäminen alueella  vaatii lisää koulutusta. Vihreäksi väyläksi nimetty opintopolku tukee  omalta osaltaan alan koulutuksen säilymistä alueella.

Ruralia-instituutin toteuttamiin Vihreä Väylä -opintopolkuihin on  osallistunut noin 100 opiskelijaa vuosina 2008-2011. Opintopoluissa on  järjestetty opetusta  773 tuntia ja suoritettu 1254 opintopistettä. Jo  15 opintopolkuopiskelijaa on jatkanut opintojaan Helsingin yliopiston   maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ja ensimmäinen  opintopolkumaisteri maatalousekonomia pää-aineenaan valmistui keväällä  2010.

-  Maatalous-metsätieteiden maisteriksi on tämän jälkeen valmistunut  jo muutamia muitakin ja lisää on tulossa vielä tänä vuonna, joten pian  niin sanottujen  opintopolkumaistereiden kokonaismäärä alkaa  lähennellä jo kymmentä,  kertoo koulutuskoordinaattori Katja Perttu  Ruralia-instituutista.

Keväällä 2011 polkuopintoja järjestettiin kotieläinten  ravitsemustieteestä. Tänä syksynä alkaa uutena kasvinviljelytieteen  opinnot. Myös maatalousekonomian opintoja tullaan taas jatkossa  tarjoamaan.

Vihreä väylä –hankkeen tavoitteena on rakentaa maatalous-metsäalan  ”vihreä väylä”, tukea alalla toimivien halukkuutta jatko-opintoihin ja  vastata työelämän kasvavaan osaamistarpeeseen. Hanke on Euroopan  sosiaalirahaston rahoittama ja rahoitusta koordinoi Etelä-Pohjanmaan  ELY-keskus.

Toimijoina hankkeessa ovat Ruralia-instituutin lisäksi  Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.  Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin yliopiston  maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja avoin yliopisto.

Opintopolkuopinnoista kiinnostuneille on tarjolla lisätietoa  Avoimen  iltamissa, jotka pidetään keskiviikkona 17. elokuuta  kello 18  Seinäjoella Kampustalossa. Opinpoluille on tilaisuudessa innostamassa  luovuuden asiamies Mato Valtonen.


Lisätiedot:
Katja Perttu, 050 538 9670, katja.perttu@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 30.6.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSEN SIBELIUS-AKATEMIALLE MILJOONAHANKE
Tutkimuksessa tulkitaan kriittisesti Suomen musiikkielämän kehittymistä


Seinäjoen yliopistokeskuksen Sibelius-Akatemian yksikössä on  käynnistynyt ”Suomalainen” musiikinhistoria uudelleentulkittuna  –hanke, jonka kokonaisbudjetti on  1,1 miljoonaa euroa. Lähes viisi  vuotta kestävän projektin mahdollistaa Suomen Akatemialta saatu  rahoituspäätös.

Hankkeessa tutkitaan Suomen musiikkielämän transnationaalista  muotoutumista 1870-luvulta 1920-luvulle. Hanke tulkitsee Suomen  musiikkielämän kehittymistä ja arvioi kriittisesti aiempaa  kansallismielistä tutkimustapaa, jossa musiikinhistorian virta nähtiin  väistämättömänä kehityksenä, lahjakkaiden säveltäjien, voimakkaiden  auktoriteettien ja kollektiivisen kansanhengen työn tuloksena.

Projektin lähtökohdan mukaan 1800-luvun kansallisen säveltaiteen ja  musiikkielämän muodostuminen oli transnationaalinen prosessi, joka  siirsi, muunsi ja käänsi länsimaisen musiikin tyylit, instituutiot,  konventiot ja esityskäytännöt osaksi pohjoisen suuriruhtinaskunnan  kulttuurielämää.

 - Hanke ei kirjoita suomalaisen musiikin historiaa vaan musiikin  historiaa Suomessa, kertoo Seinäjoen yliopistokeskuksen  Sibelius-Akatemian professori Vesa Kurkela.

Projekti tuottaa paljon uusia tulkintoja musiikkikulttuurin  kehityksestä, jotka kansallismielinen tutkimus jätti aiemmin  huomioimatta.

 - Sellaisia ovat muun muassa suhteet Venäjälle, erityisesti  Pietariin, vastaavat kiinteät suhteet Ruotsiin ja Saksaan sekä  Baltiaan. Kaiken kaikkiaan sen ymmärtäminen, ettei Suomessa mikään  syntynyt itsestään, vaan kaikella oli kansainvälinen tausta -  kansallisuusaatekin oli tuontitavaraa, Kurkela muistuttaa.

 - Myös populaarimusiikki nostetaan uudella tavalla esiin. Sehän on  haluttu sivuuttaa aiemmissa säveltaiteen historioissa, Kurkela jatkaa.

Hankkeessa työskentelevät Kurkelan lisäksi tohtorit Olli Heikkinen ja  Markus Manteri sekä pian tohtoroituva Saijaleena Rantanen. Lisäksi  joukkoon palkataan ainakin yksi arkistotutkija/ tutkimusapulainen.

Hanke soveltaa mikrohistoriallista tutkimustapaa, jossa keskeisinä  menetelminä ovat verkostoanalyysi, aikalaislähteiden lähiluku,  lähdekritiikki ja kontrafaktuaalinen pohdiskelu. Myös kulttuuristen  kaanonien muodostumiseen ja muuttumiseen kiinnitetään huomiota.  Musiikkielämän muotoutumisen transnationaalista prosessia tutkitaan  neljässä painopisteessä: ”suomalaisen” sävelkielen muotoutuminen,  kotimaisen musiikintutkimuksen alkuvaiheet, kansalliset musiikkijuhlat  sekä konserttiohjelmiston ja musiikkimaun muutokset.  Tutkimus  perustuu pääosin arkistoaineistoon.

Hankkeen kokonaisbudjetti koostuu yhdestä Suomen Akatemian  tohtoritutkijapaikasta, varsinaisesta Suomen Akatemian  tutkimussopimuksesta sekä Suomen Kulttuurirahaston apurahasta. Hanke  on Sibelius-Akatemian ja Tampereen yliopiston välinen yhteishanke.



Lisätiedot:
Vesa Kurkela, 050 387 7308, vesa.kurkela@siba.fi

----------------------------

TIEDOTE 27.6.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


MATKAILUN KILPAILUKYKY Ä KOHENNETAAN PIONEERIHANKKEELLA

RURALIA-INSTITUUTTI JA VIRON MAATALOUSYLIOPISTO JUURRUTTAVAT  MATKAILUUN YHTEISÖLÄHTÖISTÄ TOIMINTATAPAA


Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Viron maatalousyliopisto  Eesti Maaülikool ovat käynnistäneet yhteisvoimin uuden EU-rahoitteisen  hankkeen, jossa kehitetään yhteisölähtöistä toimintatapaa matkailun  kilpailukyvyn parantamiseksi. Kolmivuotisessa hankkeessa hyödynnetään  kestävän matkailun kehittämismallia, jossa matkailun kilpailukykyä  vahvistetaan perinteisten keinojen ohella myös tukemalla  matkailumyönteisen asenneilmapiirin muodostumista, tarjoamalla  yhteisöille mahdollisuus vaikuttaa matkailun kehittämissuuntiin ja  kannustamalla matkailuyrittäjiä verkostoitumaan paikallisesti sekä  globaalisti yhteisöjen kanssa.

 - Hankkeen avulla pyritään paikkaamaan perinteisen sektorikeskeisen  toimintatavan heikkouksia, kertoo projektipäällikkö Marketta  Nummijärvi Ruralia-instituutista.

Reilun 720 000 euron hankkeessa on yhteensä kuusi pilottikohdetta  Kymenlaaksosta ja Uudeltamaalta sekä kolme aluetta Itä- ja  Etelä-Virosta. Pilottikohteita yhdistää vesi, sillä matkailun  vetonaulana kussakin kohteessa on järvi, meri tai rakennettava  vesiurheilukeskus. Suomessa pilottikohteita ovat Kaunissaari ja  Pyhtään kirkonkylä Pyhtään kunnassa, Hurpunniemi ja Klamilan sataman  alue Virolahdella, Järvikeskus Porla sekä Lohjanjärven saaristo  Lohjalla. Virossa pilottikohteita ovat Maidlan vanhasta kaivosalueesta  rakennettava vesiurheilukeskus ja Setomaan kylämatkailureitistö  Itä-Virossa sekä Võrtsjärven alue Tarton lähialueella. Kohteiden  matkailupotentiaalia ja kehittämistarpeita arvioi kehittämistyön  lähtötiedoiksi skotlantilainen konsulttitoimisto the Market Specialist.

Comcot-nimisessä hankkeessa testataan myös uutta  visualisointivälinettä, tietokonepohjaista 3D-maisemamallinnusta. Sen  avulla kohderyhmät, kuten paikalliset asukkaat, päättäjät ja  investointien rahoittajat, voivat muodostaa konkreettisen kuvan alueen  matkailun kehittämisen vaihtoehdoista. 3D-mallinnuksessa  kehitettävästä alueesta luodaan tarkka virtuaalinen malli, jossa  liikkumista voidaan seurata suurelta valkokankaalta kuin  helikopterista käsin. Ehdotetut muutokset ympäristössä näkyvät  valkokankaalla tulevaisuuden maisemana, jonka toteutumiseen katsoja  voi ottaa kantaa virtuaalikierroksen synnyttämien vaikutelmien  avustamana. 3D-mallinnuksen odotetaan tarjoavan mahdollisuuden  monenlaisen yhdyskuntien kehittämishankkeiden visualisointiin ja  osallistamiseen tulevaisuudessa. Tässä hankkeessa kerätään kokemuksia  välineen käytöstä.

 - Ensimmäinen mahdollisuus tutustua virtuaalimalliin tarjoutuu tänä  syksyllä Lohjan omenakarnevaaleilla 24. syyskuuta, kun malleja  valmistava Viron maatalousyliopiston maisema-arkkitehtuurin laitos   tuo laitesetit ja virtuaalitiedostot yleisön nähtäväksi, Nummijärvi  kertoo.

Hankkeen näkökulma matkailun kehittämiseen on yhteisölähtöisyys.  Erityisesti maaseudulla toiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys on  yrityksille keskeinen toimintaedellytys. Pieni yritys tarvitsee usein  jo tuotteidensa toteuttamisessa tukea alueen muilta yrittäjiltä ja  yhteisöiltä esimerkiksi tilapäistyövoiman ja alihankinnan kautta.

 - Yhteisölähtöisessä ajattelumallissa alueen asukkaat tuntevat  toiminnan enemmän omakseen, mikäli alueen matkailun kehittämisen  suunta on aidosti yhteisesti päätetty ja hyväksytty. Keskusteleva ja  avoin toimintatapa antaa hyvät lähtökohdat työn pitkäjänteisyydelle  niin matkailualalla kuin muussakin laajasti ihmisten ympäristöön ja  arkeen vaikuttavassa päätöksenteossa, Nummijärvi muistuttaa.

Hankkeessa pyritään paitsi juurruttamaan yhteisölähtöistä  toimintatapaa matkailun kehittämisessä, myös vahvistamaan paikallisten  avainhenkilöiden osaamista ja verkostoja kehittämistyön jatkuvuuden  takaamiseksi. Osaamisen vahvistamiseen etsitään uusia yrittäjille ja  muille toimijoille perinteisiä kursseja mielekkäämpiä toimintatapoja,  kuten tutor-tyyppistä pienryhmäohjausta. Käytetyt kehittämistavat  kootaan prosessimalliksi, jota on mahdollista hyödyntää myös muilla  alueilla.

Comcot-hankkeen päärahoittaja on EU:n Central Baltic Interreg IV A  ohjelman Suomi-Viro alaohjelma.


Lisätiedot:
Marketta Nummijärvi, 050 318 2375, marketta.nummijarvi@helsinki.fi

-----------------------------

TIEDOTE 22.6.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

METSÄNKÄYTÖN MUUTOSTA ENNAKOIDAAN MERSU-HANKKEESSA

METSÄNOMISTAJIEN JA YHTEISKUNNAN TAVOITTEET PYRITÄÄN YHDISTÄMÄÄN
ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAALLA


Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut Suomessa nopeasti ja  perinteisen puuntuotannon rinnalle nousee myös muita metsiin  perustuvia arvoketjuja.

 - Näiden muiden tekijöiden mahdollisuuksista tai metsänomistajien  kiinnostuksesta niitä kohtaan  ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi  tietoa ja on  uhkana, että metsäresurssit jäävät hyödyntämättä,  projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutista toteaa.

Metsää voidaan hyödyntää puun tuotannon lisäksi virkistysmielessä sekä  luonnonarvoja ja ilmastoa suojelevalla otteella.

 - Metsänomistajilla ei ole useinkaan tietoa, kuinka viedä omia  tavoitteitaan eteenpäin, Matilainen muistuttaa.

Nyt käynnistynyt kaksi ja puolivuotinen hanke pyrkiikin yhdistämään  metsänomistajien ja yhteiskunnan asettamat tavoitteet metsien  käytölle. Lisäksi nämä päämäärät kytketään yritysten näkemykseen  metsäsektorin liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksista.

Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja  Keski-Pohjanmaalla (MERSU) –hanke jakautuu neljään osahankkeeseen,  jossa ensimmäisessä muodostetaan metsäalan innovaatioverstaita.  Toisessa osahankkeessa ennakoidaan metsäalan tulevaisuutta ja  kehitetään palvelukokonaisuuksia. Kolmannessa arvioidaan metsän  arvoketjuja alue- ja kansantaloudellisesti sekä neljännessä tuetaan  alueellisen metsäohjelman kriittisten hankkeiden käynnistymistä.

MERSU:n budjetti on noin 350 000 euroa ja sen rahoittaa  Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta.   Hanketta vetää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka lisäksi  sitä ovat toteuttamassa Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, Metsänomistajien  liitto Länsi-Suomi sekä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikkö.


Lisätiedot:
Anne Matilainen, 050 415 1156, anne.matilainen@helsinki.fi

--------------------------

TIEDOTE 15.6.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


KILPAILUVALTIOAJATTELU OHJAA MYÖS MAASEUDUN KULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ


Kilpailukyvyn retoriikka ohjaa yhteiskunnan kehitystä sen kaikilla  sektoreilla, mikä heijastuu myös kulttuuritoimintojen kehittämiseen  maaseudulla.  Kulttuurin aikaisempi tehtävä kansallisen yhtenäisyyden  tukijana tai osana hyvinvointiyhteiskunnan alueellisesti kattavaa  palvelurakennetta on samalla muuttunut. Sen tilalle on noussut  kansallista kilpailukykyä painottava kehittämispolitiikka, jossa  kulttuurielämästä etsitään enemmän taloudellisia hyötyarvoja. Näin  toteavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Antti  Saartenoja, Timo Suutari ja Aapo Jumppanen.

Tutkijoiden tieteellinen artikkeli, Maaseutukulttuurin kehityssuuntia  kilpailuvaltion ohjelmatekstissä, on julkaistu Suomen johtavassa  maaseutututkimuksen julkaisussa Maaseudun uudessa ajassa. Teoksen  tuoreimmassa numerossa he analysoivat kahta kulttuuripoliittista  ohjelma-asiakirjaa; kansallista Maaseudun kulttuuriohjelmaa vuosille  2010–2014 ja Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaa vuosille 2010–2013.

Ruralia-instituutin tutkijoiden mukaan muuttunut tilanne heijastuu  kulttuurialan ihmisten arkeen ja erityisesti oman paikan hakemiseen  kilpailuvaltion kehittämispoliittisessa kentässä. On tultu  tilanteeseen, jossa kulttuuritoimijoilta odotetaan tiiviimpää  vuorovaikutusta aluekehittäjien kanssa ja oman toimintansa  jäsentämistä kilpailukyvyn vahvistamisessa.

- Kulttuuripolitiikan tutkimuksessa on vallalla käsitys, jonka mukaan  kulttuurin ja taide-elämän kehittyminen on kuitenkin sisäsyntyinen  prosessi, jolle kilpailukykyä korostava aluekehittäminen  asiakirjoineen jää hyvin pitkälti vieraaksi ja pintapuoliseksi –  luovuuden hallinta ohjelma-asiakirjoin on viime kädessä mahdotonta,  tutkijat kiteyttävät.

Saartenojan, Suutarin ja Jumppasen mukaan kulttuurin ja talouden  entistä voimakkaampaa yhteenkietoutumista ei ole syytä tarkastella  mustavalkoisena asetelmana, jossa kilpailukyvyn kehittämisen vaatimus  alistaa kulttuurielämän omiin tarkoitusperiinsä. Kulttuuri- ja  talouselämän lisääntynyt yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia  esimerkiksi kulttuurialan yrittäjyydelle ja matkai-luelinkeinoille.

Ruralia-instituutin tutkijat painottavat, että maaseudun  kulttuurielämän kehittämisen kannalta on tärkeää tuntea se  kehittämispoliittinen keskustelu, jota Suomessa käydään. Tällöin  voidaan ottaa itsekin aktiivisesti osaa keskusteluun ja vaikuttaa  siihen, että maaseudun vireä kulttuurielämä nähdään oleellisena ja  tuottavana osana suomalaista yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.


Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja, 050 3479845, antti.saartenoja@helsinki.fi

-------------------------

TIEDOTE 6.6.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSEN AIKUISKOULUTUS JATKUU VAHVANA
OPISKELIJAMÄÄRISSÄ  LÄHES 20 PROSENTIN KASVU


Seinäjoen yliopistokeskuksen aikuisopiskelijamäärät pysyvät vakaassa  nousussa myös kuluvana vuonna. Etenkin tutkintotavoitteellinen  koulutus kiinnostaa alueella. Esimerkiksi Vaasan yliopiston  toteuttaman kasvuyrityksen  johtamisen maisteriohjelmaan oli  alkuvuonna miltei 250 hakijaa ja sisään otettiin 25 opiskelijaa.

 - Kaupallinen ala kiinnostaa vuodesta toiseen sekä  yhteiskuntatieteet.  Nämä edustavatkin pysyvyyttä toiminnassamme,   sanoo koordinaattori Aira Metsä-Ketelä Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Seinäjoen yliopistokeskuksessa opiskeli viime vuonna  4075 henkilöä,  mikä tarkoittaa yli 17 prosentin kasvua edellisvuoden 3471 opiskelijan  määrään. Näistä yli puolet opiskeli avoimessa yliopistossa,  tutkintotavoitteellisesti 522 ja täydennyskoulutuksessa 752.  Tutkintotavoitteellisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ripeästi  vuodesta 2006, jolloin heitä oli 296.

 - Onhan tämä positiivinen yllätys, että näin moni opiskelee työn  ohessa ja useat heistä  suorittavat vielä tutkinnon. Se osoittaa  sitoutuneisuutta ja tavoitteellisuutta, Metsä-Ketelä sanoo.

Seinäjoen yliopistokeskuksen tarjoamat opintopolkuväylät antavat  mahdollisuuden hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon, joiden  kannalta opintopolut ovat oivallinen väylä saada ripeästi valmistuvia  opiskelijoita. Kauppatieteiden kandidaatin opintopolun ohella  yliopistokeskuksessa olivat viime vuonna suosittuja  yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden kandidaatin tutkintoon  johtavat opintopolut.

Tutkintotavoitteellisen opiskelun lisäksi  yliopistokeskuksen avoimen  yliopiston kysyntä ja tarjonta on kasvu-uralla.  Täydennyskoulutusohjelmien tarjontaa pitäisi Metsä-Ketelän mielestä  lisätä  korkeakoulukonsortion toimijoiden kesken.

Lisääntynyt aikuisopiskelijoiden määrä tarkoittaa myös kasvavaa  kysyntää opinto-ohjaukseen. Tähän tarpeeseen yliopistokeskus onkin  vastannut ja lisännyt resursseja opiskelijoiden neuvontaan.


Lisätiedot:
Aira Metsä-Ketelä, 050 343 6882, aira.metsa-ketela@uta.fi

---------------------------

TIEDOTE 30.5.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


MAAHANMUUTTAJAT EIVÄT PYSTY PYSÄYTTÄMÄÄN MAASEUDUN LASKEVAA VÄESTÖTRENDIÄ

MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISEEN PANOSTETTAVA MYÖS MAASEUDULLA


Työperäinen maahanmuutto on Suomessa lisääntynyt voimakkaasti myös  maaseutukunnissa, mutta kaupunkeihin verrattuna maahanmuuttajia tulee  maaseudulle edelleen vähän. Maaseutukunnat ovat kuitenkin  keskenään  hyvin erilaisia maahanmuuton suhteen.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreesta selvityksestä  ilmenee, että näköpiirissä oleva maahanmuuttajien määrän kasvu ei tule  pysäyttämään maaseudun laskevaa väestökehitystä.

 -  Maaseutua ei voi jättää maahanmuuttopolitiikan ulkopuolelle, vaan  jokaisessa kunnassa maahanmuuttajien eritystarpeet vaativat  panostusta. Tätä korostaa myös uusi laki kotoutumisen edistämisestä,  joka astuu voimaan syyskuussa, sanoo projektipäällikkö Sanna Ojalammi  Ruralia-instituutista.

Kotoutumisesta vastaavien viranomaisten ja kotoutumispalveluihin  osallistuvien muiden toimijoiden tulee varautua ulkomaalaisväestön ja  palvelukysynnän jatkuvaan kasvuun. Lisääntyvä maahanmuutto tuo  monikulttuurisuutta, eri kielten ja kansallisuuksien kirjoa sekä  yksittäisten tarpeiden  moninaistumista.

Ruralia-instituutin selvityksen perusteella eri viranomaisten  valmiudet palvella kasvavaa maahanmuuttajaväestöä Etelä-Pohjanmaalla,   Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on melko hyvällä tasolla. Yhteistyö  kuntien, TE-toimistojen ja ELY-keskusten välillä toimii hyvin.

 - Suurin esille tullut ongelma maahanmuuttajille suunnattujen  palvelujen järjestämisessä on resurssien riittämättömyys ja  suomenkielen koulutuksen kasvava tarve etenkin maaseudulla, Ojalammi  kertoo.

Tutkimuksessa haastatellut maahanmuuttajat olivat työllistyneet melko hyvin Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutukunnissa.  Mikäli talouden orastava nousu jatkuu, myös maaseudun yritykset  saattavat palkata yhä enemmän ulkomaalaista työvoimaa. Tähän kannustaa  tutkimuksessa esille noussut erityyppisten yritysten myönteinen  kokemus maahanmuuttajista työntekijöinä. Yritykset eivät kuitenkaan  ole tietoisia alueen maahanmuuttajille suunnatuista palveluista, mikä  osittain rajoittaa työperäisten maahanmuuttajien osallistumista  esimerkiksi kielikoulutukseen. Maaseutukunnissa tulee myös lisätä  julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä kotoutumisen edistämisessä.  Kolmannen sektorin kuten yhdistysten ja seurojen huomiointi on  tärkeää, kun halutaan aktivoida maahanmuuttajia osaksi yhteisöjä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä maahanmuuttajien  kotoutumisselvityksessä tarkasteltiin maahanmuuttajien kotoutumista  Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kahden  maaseudun toimintaryhmän Aisapari ry:n ja Ravakka ry:n alueella.  Tutkimuksen mukaan näiden alueiden kansainvälistyneimpiin kuntiin  kuuluvat Rauma ja Laitila sekä pienet Evijärven ja Lappajärven kunnat.

Tampereen kesäyliopiston toimeksiannosta selvityksessä kerättiin  tietoa toimintaryhmien alueiden kunnista, TE-toimistoista, yrityksistä  sekä yhdistyksistä.


Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja, 050 347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 23.5.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTTI: TALVIVAARAN TYÖLLISYYSVAIKUTUS KOHOAA LÄHES 2 000 HENKILÖTYÖVUOTEEN

Talvivaaran jalostusketju tuottaa seitsemässä maakunnassa talouskasvua ja työllisyyttä lähes yhtä paljon kuin varsinainen kaivostoiminta ja sen alihankinta Kainuussa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan Talvivaaran kaivoksen työllisyysvaikutus on kaikkiaan lähes 2 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutukset otetaan huomioon. Luku on merkittävä ja selvästi korkeampi kuin aiemmin esitetyt arviot. Kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu Talvivaaran omasta henkilöstöstä (379 htv), urakoitsijoiden henkilöstöstä (376 htv), muiden toimialojen osuudesta (427 htv) sekä raaka-aineiden ja jalostusketjun työllisyysvaikutuksesta (659 htv).

Ruralia-instituutti on selvittänyt Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun sekä siihen liittyvien investointien aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen kaikissa maakunnissa. Talvivaaran kaivoksen vaikutuksia Kainuun maakunnalle on selvitetty useassa Ruralian tutkimuksessa, mutta kaivoksen jalostusketjun vaikutuksia ei aikaisemmin ole tutkittu.

Jalostusketjun isoimmat hyötyjät ovat Satakunta ja Lappi

Talvivaaran kaivoksen toiminta hyödyttää useita Suomen maakuntia. Talouskasvu ja työllisyys vahvistuvat Kainuun lisäksi seitsemässä muussa jalostusketjun maakunnassa, jotka ovat Satakunta, Lappi, Itä-Uusimaa, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kymenlaakso. Satakunnan ja Lapin yhteenlasketut hyödyt ovat noin 90 prosenttia jalostusketjun vaikutuksista.

Jalostusketjussa suurimmat vaikutukset tulevat nikkelin jatkojalostuksesta, joka tapahtuu Satakunnassa sijaitsevassa Harjavallassa. Lisäksi Satakunnasta toimitetaan kaivokselle kemianteollisuuden tuotteita. Vaikutus Satakunnan talouskasvuun on 1,2 prosenttiyksikköä yli normaalin vuosikasvun eli runsaat 80 miljoonaa euroa. Työllisyys vahvistuu yhteensä 365 henkilötyövuodella. Lapista puolestaan toimitetaan kaivokselle raaka-aineita, minkä lisäksi Lapin metalliteollisuus jatkojalostaa Harjavallasta tulevaa Talvivaaran nikkeliä ja korvaa näin ulkomaista nikkelin tuontia. Vaikutus Lapin talouskasvuun on reilun 1,0 prosenttiyksikön yli normaalin vuosikasvun, mikä tarkoittaa lähes 60 miljoo-naa euroa. Työllisyys vahvistuu 239 henkilötyövuodella.

Talvivaaran kaivos työllistää kuitenkin eniten kainuulaisia. Talvivaaran omasta henkilöstöstä kainuulaisten osuus on yhteensä lähes 80 prosenttia. Myös kaivoksen urakoitsijoiden henkilöstöstä yli puolet asuu Kainuussa.

Lisätiedot:
Professori Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

Julkaisu:
Reini Kaarina, Määttä Susanna, Törmä Hannu: Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset. Raportteja 73. 32 s. 2011.

Julkaisun sähköinen versio löytyy osoitteesta: http://www.helsinki.fi/ruralia > Julkaisut

---------------------------

TIEDOTE 20.5.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


UUSI TUTKIJAVIERAILUOHJELMA TUO MAASEUTUTUTKIMUKSEN HUIPPUNIMIÄ  RURALIA-INSTITUUTTIIN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tarjoaa uudenlaisen   mahdollisuuden korkeatasoisille ulkomaisille maaseutututkijoille  vierailla Ruralian Seinäjoen ja Mikkelin toimintayksiköissä   tänä tai  ensi vuonna.

Ruralia Visiting Scholars  nimeä kantavan  tutkimusvierailuohjelman  avulla vahvistetaan Ruralia-instituutin kansainvälistä  tutkimustoimintaa ja edistetään Seinäjoen ja Mikkelin  yliopistokeskusten kansainvälistä verkostoitumista sekä tunnettuutta.   Vastaavankaltaista tutkijavierailuohjelmaa on Helsingin yliopistossa  toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Aleksanteri-instituutti  ja siitä on  saatu hyviä kokemuksia.

Ruralia Visiting Scholars -ohjelmaan haetaan tänä vuonna erityisesti  maaseutu- ja aluepolitiikan sekä elintarvikeketjujen,  maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiojärjestelmien asiantuntijoita.

 - Ohjelmaan valitut tutkijat osallistuvat Ruralia-instituutin  tutkimustoimintaan ja esittelevät omaa tutkimustaan pitämällä luentoja  ja osallistumalla tutkimusseminaareihin Suomessa, kertoo  projektipäällikkö Aapo Jumppanen Ruralia-instituutista.

Tutkimusvierailujen kesto on yhdestä kolmeen kuukautta ja  vieraileville tutkijoille maksetaan apurahana 2300 euroa kuukaudessa.   Vierailevia tutkijoita valitaan enintään viisi.  Ohjelman rahoittajana  toimivat Seinäjoen ja Mikkelin yliopistokeskukset.

Haku Ruralia Visiting Scholars -ohjelmaan päättyy 8. kesäkuuta.  Ohjelmaan hyväksyttyjen tutkijoiden valinta tehdään kesäkuun loppuun  mennessä.


Lisätiedot:
Aapo Jumppanen, 050 415 1152, aapo.jumppanen@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 17.5.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


NAAKKAONGELMAAN ETSITÄÄN RATKAISUA RURALIA-INSTITUUTIN SELVITYKSESSÄ


Naakkakanta kasvaa Suomessa huimasti ja on nykyään jo noin 110 000  paria. Naakka on levinnyt Etelä- ja Länsi-Suomesta itään ja  pohjoisimpaan kolkkaan.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin valtakunnallisessa  esiselvityshankkeessa selvitetään naakkaa koskeva tutkimustieto ja  laaditaan tutkimussuunnitelma naakkaongelman ratkaisuun tähtäävälle  hankkeelle. Suunniteltavassa hankkeessa selvitetään valituilla  koealueilla naakkojen esiintyminen ja liikkuminen sekä niiden  aiheuttamien vahinkojen luonne ja merkitys. Koealueilla on tarkoitus  myös testata tekijöitä, jotka ehkäisevät vahinkoja ennakkoon.

Naakkakannan kasvuun ei kaikkialla suhtauduta suopeasti. Kolopesijänä  naakat asettuvat taloksi savupiippuihin ja tuuletuskanaviin.  Hygieniariskit ja melu häiritsevät naakkojen lepopaikoilla, joihin  kerääntyy jopa tuhansittain lintuja. Kaikkiruokaisena lintuna naakat  löytävät ruokansa kaatopaikoilta, turkistarhoilta ja  rehuvalmistamoista. Vahinkoa naakat saavat aikaan repimällä  rehupaaleja. Seinäjoki on havaittu yhdeksi alueeksi, jossa naakat  aiheuttavat harmia.

 - Alueittain puhutaan jo naakkaongelmasta ja lintujen vähentämiseen  koetaan olevan tarvetta. Tämän sosiaalisen ja kekseliään linnun  poistaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sanoo projektipäällikkö Mari  Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista.

Naakka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, eikä sitä saa ilman  poikkeuslupaa häiritä tai tappaa. Käytännössä poikkeuslupa myönnetään  joko kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi tai  viljelmille aiheutuneiden vahinkojen torjumiseksi. Naakan aiheuttamien  vahinkojen ehkäisemiseksi on käytettävä luovempia keinoja.

Naakkahankkeen rahoittaa ympäristöministeriö.


Lisätiedot:
Mari Pohja-Mykrä, 050 415 1149, mari.pohja-mykra@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 12.5.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


RURALIA-INSTITUUTISSA TUTKITAAN KOUVOLAN SEUDUN ELINTARVIKETALOUDEN  VAIKUTUKSIA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy tutkimus, jossa   arvioidaan Kouvolan seudun elintarviketalouden nykyistä sekä toisaalta  tulevaisuuden vision mukaista alue- ja kunnallistaloudellista  vaikuttavuutta. Tutkimuksen painopisteenä ovat työllisyysvaikutusten  tarkastelu ja tehokkuusvertailu nykyisen tilanteen sekä tulevaisuuden  vision  välillä.

Tutkimuksessa kartoitetaan Kouvolan seudun elinkeinojen kehittämistä   elintarviketalouden ja siihen kytkeytyvien muiden elinkeinojen  kentässä, osana kaupunki-maaseutu -linkitysten vahvistamista.

 - Lisäksi selvitetään koko alueen resurssien hyödyntämistä uusien  tuotanto- ja työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi, kertoo  tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Tutkimuksessa esitetään kokonaisarvio elintarvikeketjun  vaikuttavuudesta ja merkityksestä Kouvolan seutukunnalle. Maatalous ja  elintarviketeollisuus jaetaan selvityksessä tuotantosuuntien ja  valittujen lopputuotteiden mukaisesti. Lisäksi tarkastellaan muun  muassa kuljetusten ja kaupan alojen merkitystä  osana elintarvikeketjua.

Kuluvan vuoden lopussa valmistuva tutkimus rahoitetaan Kouvolan seudun  KOKO-ohjelmasta eli alueellisesta koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta.


Lisätiedot:
Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

-----------------------------

TIEDOTE 11.05.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


RURALIA-INSTITUUTIN TUTKIJALLE APURAHA BAKTEERIEN SELVIYTYMISTAISTELUN TARKASTELUUN


Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Pauliina Isohanni on saanut 15 000 euron apurahan Oiva Kuusisto Säätiöltä. Seinäjoella asuvalle filosofian maisteri Isohannille apuraha myönnettiin väitöskirjatyön neljättä eli viimeistä artikkelia varten.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten ensin kylmään tai kuumaan lämpötilaan sopeutuneet arkobakteerit ja kampylobakteerit selviävät  myöhemmin näissä kylmissä tai kuumissa olosuhteissa, jotka muutetaan pH:ltaan happamiksi. Lisäksi Isohanni  tarkastelee, kuinka nämä stressiolosuhteet saavat aikaan kyseisten bakteerien stressigeenien ilmentymistä.

 - Monilla mikro-organismeilla on kyky sopeutua erilaisiin stressiolosuhteisiin. Tämä voi johtaa vahvistuneeseen kykyyn selviytyä vastaavanlaisissa tai jopa erilaisissa olosuhteissa myöhemmin,  Isohanni kertoo.

Elintarvikkeissa esiintyvät patogeeniset bakteerit kohtaavat eri  tyyppisiä stressiolosuhteita elintarvikeketjun eri vaiheissa.

 - Bakteerien selviytymis- ja sopeutumistapojen ymmärtämisellä on   tärkeä rooli, kun mietitään kuinka bakteerien selviytymistä   elintarvikkeissa voitaisiin kontrolloida, Isohanni muistuttaa.


Viitaharjulle apuraha pienyritysten tutkimiseen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä   kauppatieteiden maisteri Leena Viitaharju sai  Etelä-Pohjanmaan   kulttuurirahaston apurahan, jonka suuruus on 9000 euroa.  Apuraha myönnettiin väitöskirjatyöhön Viljo Syreniuksen rahastosta.

Kurikkalaisen Viitaharjun väitöskirjan tutkimusaiheena on pienten elintarvikeyritysten asymmetriset liiketoimintasuhteet vähittäiskaupan kanssa. Tutkimuksessa käsitellään erityisesti luottamuksen  syntymiseen  vaikuttavia tekijöitä sellaisissa ostaja-myyjä  –suhteissa, joissa  valta ei ole jakautunut osapuolten välillä tasan.

 - Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, millaiset  liiketoimintasuhteet mahdollistavat tulevaisuudessakin pienten elintarvikeyritysten liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan sekä edelleen edistävät pienyritysten kilpailukykyä, Viitaharju kertoo.

Väitöskirja valmistuu Vaasan yliopiston markkinoinnin laitokselle.


Lisätiedot:
Pauliina Isohanni, 050 4151151, pauliina.isohanni@helsinki.fi
Leena Viitaharju, 050 4151164, leena.viitaharju@helsinki.fi

--------------------------

TIEDOTE 10.5.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


ARKKITEHDIT VALTAAVAT SEINÄJOEN KESÄKUUSSA
MODERNIN ARKKITEHTUURIN TAPAHTUMA  KESKITTYY SEINÄJOELLA AALTO-KESKUKSEN KEHITTÄMISEEN


Kansainvälinen asiantuntijaryhmä pohtii Alvar Aallon suunnitteleman  Seinäjoen kaupunkikeskuksen ja Helsingin Olympiastadionin  tulevaisuutta  kuukauden kestävällä intensiivikurssilla Suomessa.  Seinäjoelle ryhmä tulee ensimmäistä kertaa  13.-17. kesäkuuta.

 - Näkökulma on erityisesti 1900-luvun modernin arkkitehtuurin  arvojen vaaliminen sekä muutosten ja rakennussuojelun  yhteensovittaminen, kertoo Seinäjoen yliopistokeskuksen TTY:n  yksiköstä Alvar Aalto -professori Ari Hynynen.

Kenttätyökohteina kurssilla ovat Seinäjoen Aalto-keskus ja jatkuvien  muutosten kohteena ollut Helsingin Olympiastadion. Modernin  arkkitehtuurin restaurointikurssi pyrkii vastaamaan alan  asiantuntijoiden käytännöllisiin kysymyksiin, jotka tulevat vastaan  säilyttävään restaurointiin pyrkivissä hankkeissa, joissa tavoitteena  on käytön sopeuttaminen rakennuksen antamiin reunaehtoihin.

Tapahtuman osallistujat tulevat ympäri maailmaa ja ovat jo vuosia  työskennelleet rakennussuojelukysymysten parissa. Joukossa on  arkkitehteja, konservaattoreita, insinöörejä ja tutkijoita, sekä  julkisen että yksityisen sektorin parissa toimivia. Suomi on heille  kurssipaikkana erityisen kiinnostava, koska modernismin arkkitehtuurin  vaaliminen on viime vuosikymmeninä ollut täällä ajankohtaista.  Modernilla arkkitehtuurilla - kuten Alvar Aallon arkkitehtuurilla ja  Tapiolan puutarhakaupungilla - on ollut keskeinen asema itsenäisyyden  ajan kansallisen imagon kannalta.

Vuodesta 1999 järjestetyille modernin arkkitehtuurin  restaurointikursseille on osallistunut yli 60 restaurointialan  asiantuntijaa. Kurssien aikana kansainväliset osallistuja- ja  opettajaryhmät ovat voineet tunnistaa yleisesti todettujen ongelmien  lisäksi moderniin arkkitehtuuriin liittyviä erityisiä arvoja,  ilmiöiden taustoja ja teknisiä innovaatioita. Tapahtumien aikana on  esitelty uusimpia teknisiä korjaustapoja ja tarjottu tuoreita  perusteita modernin arkkitehtuurin arvottamis- ja suojelutyöhön.  Lisäksi kursseilla on käsitelty modernien kohteiden ylläpitoon ja  korjaukseen liittyviä päätöksentekoprosesseja.

Tämän vuoden tapahtuma on suunniteltu yhdessä Stadion-säätiön ja  Seinäjoen kaupungin kanssa.


Lisätiedot:
Ari Hynynen, 040 839 8643, ari.hynynen@tut.fi

------------------------

TIEDOTE 6.5.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


TIETOPROVINSSI ESITTELEE ETELÄPOHJALAISTA OSAAMISTA
SYYSKUUSSA PIDETTÄVÄ TAPAHTUMA KESKITTYY FRAMIN ALUEELLE

Seinäjoella järjestetään 23.syyskuuta ensimmäistä kertaa  Tietoprovinssi, joka  on eteläpohjalaisittain viritetty versio eurooppalaisesta Tutkijoiden yö –tapahtumasta. Sitä vietetään samana päivänä ympäri Eurooppaa. Tietoprovinssin tavoitteena on tehdä tutkimuksen tekemistä tutuksi suurelle yleisölle.

Etelä-Pohjanmaan Tietoprovinssissa tiedettä ja tutkimusta maustetaan   kehittämis- sekä innovaatiotoiminnan esittelyllä. Tarjonnasta on   tulossa toiminnallinen ja monipuolinen.

 - Tavoitteena on, että  kävijöillä ja esittelijöillä on kivaa.   Samalla mukaan tarttuu uutta tietoa. Suunnitteilla on muun muassa   yleisöluentoja, avoimia ovia laboratorioihin, hankkeiden ja   tutkimusten esittelyä sekä mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen   tekoon, kertoo erikoissuunnittelija Nina Harjunpää Etelä-Pohjanmaan   korkeakouluyhdistyksestä.

 Tarjontaa on pitkin päivää eri-ikäisille ja erilaisista asioista   kiinnostuneille. Tapahtuma on keskittynyt Framiin, mutta tekemistä ja   nähtävää on Framin lisäksi ainakin  Eviran, Foodwestin,   keskussairaalan, Seinäjoen kirjaston sekä maakuntamuseon tiloissa.

 - Tieteestä ja kehittämistyöstä voi kertoa ymmärrettävästi ja ihmisläheisesti. Kaikki järjestelyissä mukana olevat ovat luvanneet tehdä omasta osuudestaan mielenkiintoisen, toiminnallisen tai jopa yllätyksellisen, Harjunpää sanoo.

Tapahtumaa on järjestämässä iso joukko; yli kaksikymmentä   eteläpohjalaista tutkimuksen, kehittämisen ja kouluttamisen   osaajatahoa. Seinäjoen yliopistokeskus on tapahtumassa vahvasti   mukana. Vetovastuu järjestelyistä on Etelä-Pohjanmaan   korkeakouluyhdistyksellä.

Tutkimusosaamisen ja kehittämisinnon lisäksi toteutuksessa tarvitaan   yhteishenkeä, jota tuntuu löytyvän.

 - Tapahtuman suunnittelukokoukseen osallistui helmikuussa yli 30   ihmistä. Kaikki mukaan lähtevät tuovat Tietoprovinssiin näytille omaa   osaamistaan ja saavutuksiaan, Harjunpää toteaa.

Tietoprovinssille on avattu internet-sivut Seinäjoen   yliopistokeskuksen sivujen alle osoitteeseen www.tietoprovinssi.fi,   josta löytää jo muun muassa esimerkkejä päivän ohjelmasta. Lisäksi   tapahtumalla on omat Facebook-sivut.


Lisätiedot:
Nina Harjunpää, 050 431 707, nina.harjunpaa@epky.fi

Tietoa eurooppalaisesta Tutkijoiden yö -konseptista löytyy osoitteesta   http://ec.europa.eu/research/researchersnight/.


---------------------------

TIEDOTE 21.4.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


RURALIA-INSTITUUTIN TUTKIJALLE APURAHA KUNTALAISEN JA KUNNAN
SUHTEEN TARKASTELUUN


Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä   hallintotieteiden maisteri Katja Rinne-Koski on saanut Vaasan   yliopistosäätiön apurahan lukuvuodelle 2011–2012. Väitöskirjatyöhön   suunnattu apuraha on arvoltaan 21 000 euroa.

Seinäjoella asuvan Rinne-Kosken väitöskirjan tutkimusaiheena on   kuntalaisen ja kunnan muuttuva suhde erityisesti monipaikkaisen   asumisen näkökulmasta. Ihmisten arki ja asuminen jakautuu yhä   enenevissä määrin kahden tai useamman asuinpaikan ympärille, jolloin   asuminen monipaikkaistuu. Useaan paikkaan kiinnittyvä elämäntapa   muuttaa perinteistä yksipaikkaisuuteen perustuvaa kuntalaisuutta,   sillä monipaikkaisuuden myötä ihminen kiinnittyy usealla tavalla   virallisen kotikuntansa lisäksi myös muihin hänelle tärkeisiin   paikkoihin. Tämän myötä väitöskirjan tutkimusongelmana on, luoko   monipaikkainen asuminen uudenlaista kuntalaisuutta.

Kuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset yhdessä hallinnon   uudistamistyön kanssa ovat aiheuttaneet sen, että myös kuntien voidaan   nähdä olevan siirtymässä kohti uudenlaista paradigmaa. Nämä  muutokset  muuttavat kuntalaisuuden rakennetta myös hallinnon  näkökulmasta, jonka  osalta tutkimuksen kysymyksenasettelu kohdistuu  kunnan hallinnon  näkemyksiin kuntalaisuuden rakentumisesta ja sen  muutoksesta.  Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen siitä,  onko  kuntalaisuus murroksessa ja jos on, niin millä tavoin.

Kuntalaisuuden ja sen muutoksen tutkimus on tärkeää sekä   hallinnolliselta että yksilölliseltä kannalta. Kunta on yksi   suomalaisen julkishallinnon ja hyvinvoinnin tuottamisen   peruspilareita, joka on lähinnä kansalaisia. Kuntalaisuuden muutos ja   etenkin kansalaisten kuntasuhteen ja -käsityksen muutos vaikuttaa   suomalaisen perushallinnon ja -palvelujen organisointiin sekä   käsitykseen siitä, mikä on kunnan rooli ja merkitys tulevaisuudessa.


Lisätiedot:
Katja Rinne-Koski, 050 415 1159, katja.rinne-koski@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 18.4.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


TAIDEYLIOPISTO TOISI UUSIA ULOTTUVUUKSIA SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSEN  TOIMINTAAN

Uuden monialaisen taideyliopiston perustaminen yhdessä  Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa vuodesta 2013 alkaen  näyttää yhä todennäköisemmältä. Osapuolet ovat antaneet hankkeen  etenemistä puoltavan lausunnon. Toteutuessaan Taideyliopisto  avaa  entistä monipuolisempia mahdollisuuksia myös  Seinäjoen  yliopistokeskuksen toiminnalle.

 - Yhtäältä suuremman yliopiston resurssit voivat mahdollistaa  isompia projekteja, ja toisaalta teatteri- ja kuvataiteen puolelta voi  löytyä uusia ulottuvuuksia toiminnalle, Sibelius-Akatemian vararehtori  Jari Perkiömäki toteaa.

Sibelius-Akatemia on vaikuttanut kohta 20 vuotta Seinäjoella ja  viimeiset vuodet osana Seinäjoen yliopistokeskusta, mikä tarjoaa oivat  puitteet entistä isomman ja monialaisemman taideyliopiston läsnäololle  maakunnassa.

 - Vankka kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaa ja sen vahva keskus  Seinäjoki sekä uusi taideyliopisto hyötyisivät puolin ja toisin   yhteistyöstä, Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön vetäjä,  koulutuspäällikkö Mika Virkkala visioi.

Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa Tapio Valo valottaa jo  alustavista yhteistyösuunnitelmista Teatterikorkeakoulun ja Seinäjoen  kaupunginteatterin välillä.

 - Kaavailuissa on Verstasteatterin valjastaminen entistä enemmän  myös opiskelijaproduktioihin, joka toisi Teatterikorkeakoulun  opiskelijoita opintojaksoihin Seinäjoelle, Valo paljastaa.

Suomen kaikki kolme taideyliopistoa puoltavat uuden taideyliopiston  perustamista tietyin reunaehdoin. Nyt osapuolet odottavat vaalien  jälkeistä hallitusohjelman kirjoittamista.


Lisätiedot:
Mika Virkkala, 050 384 3484, mika.virkkala@siba.fi

---------------------------

TIEDOTE 12.4.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskuksen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Academic editing –kielikoulutus saa jatkoa. Koulutuksen tavoitteena on syventää osallistujien taitoa tuottaa sujuvaa ja korkeatasoista tekstiä englanniksi ja auttaa siten osallistujia erilaisissa tieteellisissä tai kansainvälisissä julkaisuprosesseissa.

Aika: 5.5.2011 klo 9.30-16.30 ja 6.5.2011 klo 8.30-15.30
Paikka: Frami B, kokoustila Bell & Marconi & Watt & Edison

Kurssi on tarkoitettu erityisesti Etelä-Pohjanmaalla asuville tai työskenteleville tutkijoille ja jatko-opiskelijoille, mutta se on avoin kaikille muillekin kiinnostuneille yhtä edulliseen hintaan.
Kaksipäiväisen kurssi toteutetaan siten, että aamupäivällä on luento-opetusta ja iltapäivällä kirjoittamisen työpajoja. Työpajoihin tuodaan mukana oma muokkausvaiheessa oleva tieteellinen artikkeli tai muu sopiva teksti.

Kurssista on mahdollista saada yksi opintopiste, mikäli on osallistunut kaikkiin kolmeen koulutuspäivään kokonaisuudessaan.

Koulutuksen rahoittaa Seinäjoen yliopistokeskus. Vastuullisena järjestäjänä toimii Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja sisällöntuotannosta vastaa Helsingin yliopisto Kielipalvelut. Kouluttajana toimii Stephen Stalter.

Kurssin omavastuuosuus on 15 euroa.
Lisätiedot: Sofia Eklund, (050) 415 1628 tai sofia.eklund(at)helsinki.fi

Ilmoittautumiset 29.4. mennessä Ruralia-instituutin toimistoon (050) 415 1150 tai marianne.kaikko(at)helsinki.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro laskutusosoite sekä osallistutko yhteen vai kahteen koulutuspäivään tai vaihtoehtoisesti vain aamupäivien luento-osuuksiin.

--------------------------

TIEDOTE 12.4.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

SENIORI-SAIMAA -MALLI VOISI TOTEUTUA MYÖS SEINÄJOELLA
YLIOPISTOKESKUKSEN TUTKIJAT OVAT ARVIOINEET VANHUSTENHUOLLON  KOTIHOITO- JA KUNTOUTUSPALVELUITA


Tänään julkistetussa  ”Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä”  -kirjassa Seinäjoen yliopistokeskuksen professori Kari Mäkelä  Tampereen teknillisestä yliopistosta ja tutkija Merja Riikonen  Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ovat arvioineet Seniori-Saimaa  –mallin syntyprosessia. Seniori-Saimaassa kehitettiin malli, jossa  luodaan uusi organisaatio tuottamaan vanhustenhuollon kotihoito- ja  kuntoutuspalveluita Etelä-Karjalan alueella keskitetysti.

Malli yhdistää uudella tavalla pienyrittäjien voimavarat ja  perinteisen kunnallisen terveys- ja sosiaalihuollon resurssit. Saman  yksikön alle siirretään myös alan tutkimus- ja vientitoiminta.

 - Samantyyppinen malli voisi toteutua myös Pohjanmaalla. Sosiaali-  ja terveydenhuollon yritystoiminta saisi tukea toimintaansa, Mäkelä ja  Riikonen sanovat.

Heidän mukaansa mallissa esitettyä keskitettyä lähestymistapaa  tarvitaan. Se on oikealla tavalla toteutuessaan sekä kustannustehokas  että asiakaslähtöinen ja selkeyttää palveluprosesseja asiakkaan  näkökulmasta.

 - Haasteina ovat osapuolten kyky saavuttaa yhteinen visio, löytää  vetovastuun ottaja  ja hahmottaa yhteiset intressit, Mäkelä ja  Riikonen toteavat.

Tiistaina julkistettu teos on yliopistoallianssin eli Jyväskylän  yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston  yhteistyön tulos. Yliopistoille on  tärkeää kehittää julkisia  hyvinvointipalveluja. Kirja on kirjoitettu analyyttiseksi oppaaksi  yliopistojen innovaatiotoimintaan. Se on suunnattu yliopistojen  tutkijoille ja johdolle sekä yliopistojen rahoittajille ja  korkeakouluhallinnolle.

 - Heti innovaatioprosessin alussa tulisi ottaa huomioon  loppukäyttäjät ja ottaa mukaan prosessiin kaikki osapuolet sen  siirtyessä yliopistomaailmasta arjen käytäntöihin, Mäkelä ja Riikonen  muistuttavat.

Yliopistojen kolmas tehtävä velvoittaa yliopistoja edistämään  tutkimustulostensa hyödyntämistä yhteiskunnassa. Esimerkiksi julkisen  sektorin edessä olevat haasteet – ikääntyminen, työvoiman väheneminen  ja julkisen talouden säästötavoitteet – tekevät palveluja parantavat  palveluinnovaatiot entistä tärkeämmiksi. Kirjassa esitellään neljä  esimerkkitapausta yliopistolähtöisistä palveluinnovaatioista ja  perehdytään innovoinnin haasteisiin. Esimerkkien avulla käydään läpi  palveluinnovaatioprosessin vaiheet idean synnystä tuotantoon.  Esimerkit avaavat ainutlaatuisen ”innovaattorin” näkökulman, sillä  esimerkkien raportoijat ovat olleet itse niitä kehittämässä. Tutkijat  ovat käyneet läpi palveluiden, innovaatioiden palvelustrategioiden ja  palvelumuotoilun erityisluonnetta ja analysoineet innovaatio- ja  palveluprosesseja ja yliopiston roolia niissä. Kirjassa esitellään  laajalti myös innovoinnin oikeudellista ympäristöä ja yliopistolain  avaamia mahdollisuuksia.

Yliopiston kannalta kriittisimpiä vaiheita on rakentaa silta  tutkimuksesta ja teoriasta sovelluksiin ja käytännöllisiin  ratkaisuihin. Ratkaisut edellyttävät usein monitieteistä yhteistyötä  ja sopimusprosessien hallintaa. Palveluihin liittyy vielä  erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon palveluja kehitettäessä.  Kirjassa rakennetaan uutta palveluinnovaatiomallia ja tuodaan esiin  keskeisiä havaintoja siitä, mitä yliopistojen tulisi ottaa huomioon  innovaatiotoimintaa kehitettäessä. Kirjan kirjoittajat toivovat, että  kirja innostaisi tutkijoita ottamaan yrittäjämäisen asenteen omaan  työhönsä ja lähtemään rohkeasti katsomaan miten pitkälle heidän  oivalluksensa kantavat.


Lisätiedot:
Professori Kari Mäkelä, 050 596 0564, kari.makela@tut.fi
Tutkija Merja Riikonen, 045 265 8881, merja.riikonen@epshp.fi

Julkaisu: Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (toim.) (2011): Yliopisto  palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Agora Center, Jyväskylän yliopisto.

--------------------------

TIEDOTE 11.4.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

INNOVAATIOSETELILL Ä UUSIA KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUKSIA PIENYRITYKSILLE

Yritt äjien näkökulmasta kansainvälinen Kvoucher-innovaatioseteli on  tarjonnut mahdollisuuden kokeilla yhteistyötä ulkomaisten  asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.  Setelin avulla yrittäjä on  voinut laskuttaa   lähes 70 prosenttia konsultaatiokuluistaan  9000  euroon asti. Yrittäjät saavat setelistä suurimman hyödyn käyttäessään  sen tuotekehityspalveluihin, joita Suomessa ei ole tar-jolla.  Oikein  toteutettuna setelijärjestelmä on erinomainen tuki pienten ja  keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan kehittymiseen.

- Innovaatiosetelijärjestelmä vahvistaa alueellisten  innovaatiojärjestelmien kansainvälistymistä lisäämällä   yrityskehityspalveluiden tarjoajien verkostoitumista yli rajojen,  sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vanhempi tutkija Antti  Saartenoja.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Frami Oy:n hiljattain  järjestämässä kansainvälisen Kvoucher-hankkeen työpajassa yrittäjät   ja kehittäjät keskustelivat  vilkkaasti yritysten innovaatiotoiminnan  kehittämisestä sekä innovaatiosetelitoiminnan mahdollisuuksista.

- Ennen kaikkea tulee huolehtia siitä, että koko seteliprosessi  tuottaa mahdollisimman vähän hallinnollista työtä yrittäjille ja että  hakuprosessi on mahdollisimman nopea. Muutoin kiinnostus seteliä  kohtaan jää laimeaksi, toteaa kehittämispäällikkö Jarmo Myllylä  Merinova Oy:stä Vaasasta.

Ruralia-instituutti ja Frami Oy ovat selvittäneet yleiseurooppalaisen  innovaatiosetelin toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä Knowledge  Voucher -hankkeessa vuodesta 2009. Toukokuussa päättyvässä projektissa  on Suomen lisäksi osallistujia Belgiasta, Espanjasta, Hollannista,  Italiasta ja Saksasta.

Hankkeessa on kokeiltu käytännössä eurooppalaisten alueiden rajat  ylittävää innovaatiosetelijärjestelmää, joka helpottaa pienten ja  keskisuurten eurooppalaisten yritysten verkostoitumista yli  valtiorajojen erilaisten asiantuntija- ja kehittämisorganisaatioiden  kanssa. Käytännössä innovaa-tioseteli toimii siten, että pienet ja  keskisuuret yritykset voivat ostaa sen avulla suoraan konsultointi-  tai tutkimuspalveluita asiantuntija- ja kehittämisorganisaatioilta  hankkeessa mukana olevien valtioiden rajojen sisältä. Seteleiden  tarkoituksena on kannustaa pk-yrityksiä kasvuun ja  innovaa-tiopalveluiden käyttöön sekä tukea uuden liiketoiminnan  syntymistä alueilla. Innovaatioseteli on myös oiva tapa tiivistää  tutkimuslaitosten sekä yrityspalveluyritysten ja pk-yritysten välistä  yhteistyötä.


Lisätiedot:
Projektipäällikkö Aapo Jumppanen, 050 415 1153, aapo.jumppanen@helsinki.fi
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja, 050 347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 11.4.2011

VIRIÄ-KONSERTTISARJASSA VUOROSSA LUOMALA & SALMINEN

Keväällä 2006 alkanut Viriä! -konserttisarja esittelee monipuolisesti  laadukasta kansanmusiikkia ja –tanssia Seinäjoella ja  lähiympäristössä. Sibelius-Akatemian isännöimä  Viriä! –klubi  juhlistaa viisivuotista taivaltaan perjantaina 15.4. kun Ravintola  Alman lavalle nousee duo Luomala & Salminen. Juhlat jatkuvat  toukokuussa kansanmusiikkijamien merkeissä.

Luomala & Salminen voitti Kaustisella kesällä 2010 järjestetyn Konsta  Jylhä-kilpailun vapaan sarjan. Nämä kaustislaislähtöiset virtuoosit  pistävät  Konsta Jylhän tuotantoa uuteen uskoon radikaalilla tavalla  mutta kappaleiden alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Tämän  musiikillisen taistelutantereen töminää on yleisö saanut tuntea duon  otteluissa aina USA:ssa (Sibelius-Academy Fest 2009) ja Kanadassa  (Finn Grand Fest 2010) asti. Luomala & Salminen on myös valittu  Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien vuoden 2011 yhtyeeksi.   Konserttikokonaisuudessa kuullaan myös sävyjä Salmisen sävelkynästä,  joka on teroitettu tällä kertaa täysin tätä kokoonpanoa ajatellen.   Duossa soittavat Markus Luomala (harmonikka) ja Anssi Salminen (kitara).

Juhlaillan  esiintyjät nousevat Ravintola Alman lavalle perjantaina  15.4. klo 19.00. Liput 7/5 €. Konsertin järjestää Sibelius-Akatemia,  Seinäjoki. Yhteistyössä mukana Hotelli-ravintola Alma, Seinäjoen  yliopistokeskus, Suomen kansanmusiikkiliitto, Folkpolis-hanke ja  Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri Ry.

Lisätietoja:
Silja Palomäki, silja.kervinen@siba.fi, 040-7104370

-------------------------

TIEDOTE 4.4.2011, Seinäjoen yliopistokeskus

KESTÄVÄN ENERGIANHUOLLON ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS SELVITETÄÄN
MAASEUDUN UUSIUTUVASTA ENERGIASTA RIITTÄISI JAETTAVAA NAAPURIKUNTIINKIN

Seinäjoen yliopistokeskukseen kuuluvat Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttavat tutkimuksen, jossa arvioidaan kestävän energiahuollon alueellisen vaikuttavuuden mahdollisuuksia.

Hankkeen tavoitteena on saada uutta tietoa alueen uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan kestävän energiahuollon alue- ja yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksella pyritään motivoimaan kuntia ja alueita edistämään niiden energiaomavaraisuutta.  Lisäksi hankkeessa hahmotetaan maaseudun roolia uuden energian tuottajana.

 - Maaseudun energiapotentiaali riittää palvelemaan jopa kohtalaisen suuria asutuskeskuksia oman energiatuotantonsa lisäksi. Tämä on maaseudulle merkittävä uusi mahdollisuus, sanovat kehittämispäällikkö Pekka Peura Levón-instituutista ja professori Hannu Törmä  Ruralia-instituutista.

Hajautetun ja kestävän energiahuollon yleistyessä maaseudulle syntyy kokonaan uusi yhteiskunnallinen rooli ja sen uusiutuville energian raaka-aineille muodostuu luonnollista kysyntää ja käyttöä. Maaseudusta kumpuaa energiaa yli oman tarpeen ja kehityksen myötä energiasektorin rahavirrat jäävät etenkin maaseudulle. Näin ulkomaisia fossiilisia polttoaineita ei tarvitsisi ostaa.

Hankkeessa tutkitaan yksittäisten energiantuotantolaitosten vaikutukset niiden erityyppisten teknisten ratkaisujen kannalta.  Tietojen perusteella tehdään yleistyksiä niin että kullakin alueella oletetaan käytettäväksi eri määriä uusiutuvia energianlähteitä halutun energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) rahoittama hanke kestää vuoden 2012 loppuun ja sen budjetti on noin 133 000 euroa.


Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Pekka Peura, 044 024 4451, pekka.peura@uwasa.fi
Professori Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 28.3.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

ERIKOISSAIRAANHOIDON SIIRTYMINEN KAINUUSTA YLIOPISTOSAIRAALOIHIN TOISI  VAIKEUKSIA POTILAILLE JA ALUETALOUDELLE

RURALIA-INSTITUUTIN MUKAAN UUSI TILANNE TARKOITTAISI 100 MILJOONAN  EURON MENETYKSIÄ

Kainuun erikoissairaanhoidon loppuminen merkitsisi hoitopaikan  siirtymistä jopa 200 kilometrin päähän Ouluun tai Kuopioon. Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutin tekemien laskelmien mukaan luopuminen  erikoissairaanhoidosta vähentäisi Kainuun aluetaloudesta työpaikkojen  ja verotulojen menettämisen muodossa noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Ruralia-instituutissa tehdyn  kolmen tulevaisuuden skenaarion mukaan  erikoissairaanhoidon kehittämisellä olisi kaikkein myönteisimmät  vaikutukset Kainuulle. Tässä ensimmäisessä vaihtoehdossa  erikoissairaanhoito säilytetään yhtymän nykyisten suunnitelmien mukaan.

Toisessa vaihtoehdossa noin puolet erikoissairaanhoidosta ostettaisiin  Kainuun ulkopuolelta ja menetykset olisivat huomattavat.  Potilaat  saisivat samat palvelut kuin ennenkin, mutta palveluiden  saavutettavuus ja hoitotakuun toteutuminen vaarantuisivat. Tilanteella  olisi todennäköisesti vaikutusta myös Kajaanin ammattikorkeakoulun  sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Erikoissai-raanhoidossa  työskentelee lähes tuhat ammattilaista, joiden poismuutto heikentäisi  alueen henkistä pääomaa.

 – Työllisyys laskisi Kainuussa 210 henkilötyövuodella ja sosiaali-  ja terveysalalla  360 henkilötyövuodella. Rahalliset menetykset  olisivat yhteensä 48 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa noin  puolta   nykyisistä erikoissairaanhoidon kokonaismenoista, laskee  professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Kolmas vaihtoehto olisi potilaiden kannalta kaikkein huonoin. Jos  erikoissairaanhoito loppuisi Kainuussa kokonaan, hoitopaikka voi  siirtyä jopa 200 kilometrin päähän. Aluetalouteen tämä vaihtoehto  tekisi  100 miljoonan euron loven, ja työllisyys laskisi  540  henkilötyövuodella ja toimialalla 920 henkilötyövuodella.

 – Lisäksi kunnallisveroon tulisi 1,9 prosenttiyksikön nousupaine,  Törmä toteaa.

Ruralia-instituutin tuoreen selvityksen mukaan Oulun ja Kuopion  yliopistolliset sairaalat olisivat valmiita tuottamaan  erikoissairaanhoidon palveluita myös kainuulaisille, mutta  potilasmäärän kasvu edellyttäisi lisäresursseja.  Sairaaloiden  erikoissairaanhoidon vastuualueiden asiantuntijoille suunnatussa  kyselyssä hoitotakuun toteutumisen arvioitiin vaikeutuvan jopa paljon  toimintojen siirtymisen myötä.

Kainuun erikoissairaanhoidon toimintojen siirtämisellä olisi kuitenkin  myös positiivisia vaikutuksia Kuopion ja Oulun yliopistollisiin  sairaaloihin. Lisääntynyt potilasmäärä voisi esimerkiksi kompensoida  tulevaisuudessa Kuopion supistuvaa synnytystoimintaa.


Erikoissairaanhoidon vaikutuksia alue- ja kuntatalouteen ei ole  aiemmin juuri tutkittu.  Ruralia-instituutilta tilaamallaan  tutkimuksella Kainuun maakunta -kuntayhtymä haluaa löytää faktoja  keskusteluun erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kainuun  maakunta  -kuntayhtymä päättää yhdessä Kainuun kuntien kanssa tulevista  toimenpiteistä.


Lisätiedot:
Professori Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, 044 777 3033, tuomo.paakkonen@kainuu.fi

Julkaisu: Törmä Hannu, Laasanen Juhani ja Määttä Susanna;
Kainuun erikoissairaanhoidon aluetaloudelliset vaikutukset. Raportteja 72. 26 s. 2011.

Julkaisun sähköinen versio löytyy osoitteesta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja72.pdf

---------------------------

TIEDOTE 15.03.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

NAISYRITTÄJYYS TARVITSEE TUKEA, JOTTA LASKUTRENDI SAADAAN PYSÄHTYMÄÄN
WINNET8-HANKKEELLA PYRITÄÄN EDISTÄMÄÄN TASA-ARVOA TYÖELÄMÄSSÄ


Yrittäjyyden kehittämisohjelmat on suunnattu yrityksille yleensä ja  niissä unohtuu, että naisyrittäjyys tarvitsee erilaista tukea kuin  miesyrittäjyys.

Naisyrittäjyys on laskeva trendi esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, joka  on perinteisesti tunnettu yrittäjyysmaakuntana. Etelä-Pohjanmaalla on  nyt Winnet8-hankkeen puitteissa otettu yrittäjyyttä sarvista ja   kevään  aikana valmistuu suunnitelma naisyrittäjyyden edistämiseksi  alueella.

– Jotta naisyrittäjien määrä saadaan nousemaan, heille pitää suunnata  erityisiä tukitoimenpiteitä, jotka vastaavat naisyrittäjyyttä  leimaaviin haasteisiin, kertovat Pia Kattelus Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutista ja Kaisa Männikkö Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Winnet8-hankkeessa hahmottuvat suunnitelmat naisyrittäjyyden  pelastamiseksi perustuvat yrittäjyyden elinkaarimalliin, jossa  yrittäjyyttä koskeva tuki on jaettu neljään eri vaiheeseen.  Ensimmäisessä vaiheessa herätellään yrittäjyysintoa, mikä voi sisältyä  nuorilla osaksi koulutusta esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen muodossa.  Toinen vaihe pureutuu aloittelevien yrittäjien tukeen lähinnä tiedon  jakamisella.  Kolmannessa vaiheessa yrittäjinä toimiville voidaan  antaa rahallista tukea ja neljännessä keskitytään lopettaviin  yrityksiin, joissa tarvitaan tukea etenkin omistajanvaihdoksessa.

 – Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla naisyrittäjät ovat  keskimääräistä  vanhempia ja nyt on erittäin tärkeää löytää yrityksille jatkajat,  Kattelus ja Männikkö muistuttavat.

Etelä-Pohjanmaan erityiseksi haasteeksi nouseekin se, että selvitysten  mukaan yrittäjinä toimivista naisista peräti 42 prosenttia arvelee  yritystoiminnan loppuvan heidän eläköitymiseensä.


Konferenssi kerää naiset nyt Seinäjoelle

Winnet8-hankkeen puitteissa järjestetään Seinäjoella keskiviikkona 16.  maaliskuuta konferenssi, jossa nostetaan esiin näkökulmia naisten  tasa-arvosta työelämässä. Lähes 50 vierasta on jo varmistanut tulonsa  tapahtumaan, jonka käytännön järjestelyistä vastaavat  Ruralia-instituutti ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Konferenssissa esitellään muun muassa  työelämän tasa-arvoon tähtäävää  politiikkaohjelmaa, jonka toteuttamiseksi on käynnissä konsultaatio.  Kaikki voivat antaa kommentteja ohjelmaluonnokseen  25. maaliskuuta  asti hankkeen kotisivuilla http://www.winnet8.eu/. Seuraava  konsultaatiotapahtuma on huhtikuussa Brysselissä.


Lisätiedot:
Pia Kattelus, 050 415 1165, pia.kattelus@helsinki.fi
Kaisa Männikkö, 040 736 2043, kaisa.mannikko@etela-pohjanmaa.fi

Winnet8-hankkeen kotisivut http://www.winnet8.eu/

Winnet8-hanke tukee alueellista kasvua ja kehitystä levittämällä  tietoa aiemmissa hankkeissa tunnistetuista tavoista parantaa naisten  asemaa työmarkkinoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään  työmarkkinoiden eriytyneisyyden haasteeseen sekä naisten vähäiseen  määrään innovaatiotoiminnan ja teknologian parissa sekä yrittäjinä.  Hankkeella halutaan vaikuttaa paikallis-, alue- ja Euroopan unionin  tasojen politiikkoihin, strategioihin ja kehittämisohjelmiin, jotka  liittyvät naisten työelämäaseman parantamiseen niin, että niiden  erityistavoitteet valtavirtaistetaan.

Hankkeessa on partnereita kahdeksasta maasta ja yhdeksältä alueelta.  Naisten työelämäaseman parantamiseen tähtääviä alueellisia  toimintasuunnitelmia tuotetaan jokaisella hankealueella  muodostettavassa yhteistyöryhmässä.

----------------------------

TIEDOTE 11.03.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

TUTKIMUKSELLA HALUTAAN VAHVISTAA, ETTÄ SINKKIPINTA HIDASTAA TERÄKSEN  LÄMPENEMISTÄ PALOSSA

Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivassa Tampereen teknillisen  yliopiston Metallirakentamisen tutkimuskeskuksessa käynnistyy  tutkimus, jossa selvitetään miten pintakäsittely vaikuttaa  teräsrakenteen lämpenemiseen tulipalossa.

 - Pintakäsittelyn vaikutusta teräsrakenteen kestävyyteen palossa on  tutkittu aiemmin todella vähän. Alustavissa tutkimuksissamme on  havaittu, että kuumasinkitty teräs lämpenee hitaammin kuin  sinkitsemätön, kertoo metallirakenteiden professori Markku Heinisuo  Seinäjoen yliopistokeskuksen TTY:n yksiköstä.

Sinkityksellä voidaan jatkaa teräsrakenteen kestävyyttä palon alkuvaiheessa.

 - Tämä lisäaika on erittäin arvokasta ihmisten ja omaisuuden  pelastamisen kannalta paloissa, Heinisuo muistuttaa.

Tutkimuksessa selvitetään erilaisten teräsprofiilien palonkestoajan  muuttumista standardipalossa ja toiminnallisessa palossa. Tämän ohella  säälaboratoriossa tehdään sinkittyjen pintojen vanhennus, missä  tavoitellaan noin 20 vuoden käyttöaikaa eri ympäristöoloissa.  Tutkimuksessa tehdään kartiokalorimetrikokeita SeAMK:n tiloissa  sinkityille teräslevyille ja sellaisille sinkityille teräslevyille,  jotka ovat palosuojamaalattuja. Näin saadaan selville pinnoitteiden  vaikutus teräksen lämpenemiseen, kun säteilykuorma on tulipalon  kaltainen.

Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen rahoittama tutkimus valmistuu  vuoden lopussa.

Lisätiedot:

Professori Markku Heinisuo, 040 596 5826, markku.heinisuo@tut.fi
Tutkija Keijo Fränti, 040 501 5545, keijo.franti@netikka.fi

----------------------------

Seinäjoen yliopistokeskus 24.2.2011

Seinäjoen yliopistokeskuksessa järjestetään kevään aikana kolme  tutkijoille suunnattua asiantuntijaseminaaria. Ensimmäisenä  asiantuntijana toimii professori Pertti Töttö Itä-Suomen yliopistosta  ja teemana on laadullinen tutkimus. Tilaisuus koostuu kahdesta eri  osioista jotka ovat "Selittäminen ja koettelu" ja "Laadullisen  tutkimuksen laadullisuus".

Asiantuntijafoorumi on suunnattu ensisijaisesti väitöskirjatutkimuksen  tekijöille mutta myös kaikki tutkimustyötä tekevät ja siitä  kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Tilaisuus on osa Tutkimuksen ja koulutuksen innovatiiviset ratkaisut  maakunnan osaajille - TIMO -hanketta ja siten kaikille avoin ja  maksuton.

Aika: lauantai 16.3.2011
klo 11:00 - 12:45 Selittäminen ja koettelu
klo 13:30 - 15:30 Laadullisen tutkimuksen laadullisuus

Paikka:
Seinäjoen yliopistokeskus/tutkijahotelli
TIMO-luokka
Frami C, 2 krs.
Kampusranta 9 C
60320 SEINÄJOKI

Lisätietoa tapahtumasta ja kevään muista asiantuntijafoorumeista  Tietoa kevään muista foorumeista
tai sähköpostitse esa.vuorenmaa(at)uta.fi

-------------------------

TIEDOTE 25.2.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTTI: VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLINEN VAIKUTUS
NOUSEE YLI SATAAN MILJOONAAN

VAPAAEHTOISTYÖ KUUSINKERTAISTAA SIJOITETUN SUMMAN, TODETAAN  AINUTLAATUISESSA SELVITYKSESSÄ

Järjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus on merkittävä  ja  tehokkuusero huomattava verrattuna julkisen sektorin palkkatyöhön,  ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemästä  tutkimuksesta.

Perjantaina julkistetun ainutlaatuisen selvityksen mukaan neljän  suuren suomalaisjärjestön vapaaehtoistyön rahallinen arvo kohoaa  yli  130 miljoonaan euroon vuodessa. Tutkimus on kohdistunut neljään  OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöön: Mannerheimin  Lastensuojeluliittoon, Suomen 4H-liittoon, Suomen Pelastusalan  Keskusjärjestöön ja Suomen Punaiseen Ristiin.

 – Rahasumma vastaa jo ison kunnan vuoden käyttötalousmenojen  loppusummaa, kertoo tutkijatohtori Juhani Laasanen Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutista.

Vapaaehtoistyön arvo nousee Ruralia-instituutin tutkimuksen  perusteella  kuusinkertaiseksi siihen sijoitettuun summaan verrattuna.  Vapaaehtoistyön alkuperäinen kustannettava  tuntihinta liikkuu  vajaassa 2 eurossa, mutta lopullinen  tuntihinta kohoaa noin 12,5  euroon tunnilta.

Erityisen merkittäväksi  nousee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön  (SPEK) vapaaehtoistyön arvo, keskimäärin 80 miljoonaan euroon.

 – Jos SPEK:in osalta otettaisiin huomioon vielä pelastetun  omaisuuden arvo, niin päästäisiin huomattavasti suurempaan  säästövaikutukseen yhteiskunnalle, Laasanen muistuttaa.

Nyt tutkitun neljän järjestön vapaaehtoistyön määräksi muodostuu  keskimäärin lähes 11 miljoonaa tuntia vuodessa. Tämä vastaa 6700  henkilötyövuoden panosta, kun yhden henkilön työn tuntimääräksi   lasketaan keskimäärin 1600 tuntia vuodessa.

Järjestöillä ei yleensä ole koko järjestöorganisaatiota kattavia  talouslukuja, mistä osaltaan johtuu, ettei vapaaehtoistyön rahallista  merkitystä yhteiskunnalle ole tarkkaan tiedetty.

 –  Olisi erittäin suotavaa, että kattavat luvut löytyisivät, jotta  voidaan esimerkiksi arvioida järjestöjen yhteiskunnalta saaman  rahoituksen oikeudenmukaisuutta, Laasanen toteaa.

Tässä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa koottu  yhteen  neljä  järjestöä ja tarkasteltu niiden vapaaehtoistyön kansantaloudellista  vaikutusta siitä lähtökohdasta, että julkinen sektori tuottaisi  järjestöjen vapaaehtoistehtävät. Vapaaehtoistyö tarkoittaa työtä,  josta ei makseta palkkaa tai korvausta. Tutkimustulokset ovat  yleistettävissä kaikkiin järjestöihin, sillä toiminta niissä perustuu  tehdyn työn määrään ja siihen suunnattuun rahalliseen panostukseen.  Tutkimuksen tilasi OK-opintokeskus.


Lisätiedot:
Juhani Laasanen, 044 465 9300, juhani.laasanen@helsinki.fi

Julkaisu:

Juhani Laasanen: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset.  Raportteja 70. 26 s. 2011. Julkaisun sähköinen versio löytyy  osoitteesta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja70.pdf

----------------------------

TIEDOTE 9.2.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

PELLOLTA PÖYTÄÄN KETJU ETELÄ-POHJANMAALLA VAHVA, MUTTA HAAVOITTUVA
ELINTARVIKEALALLA TARVITAAN ENTISTÄ LAAJEMPAA YHTEISTYÖTÄ

Etelä-Pohjanmaalla pellolta pöytään -ketju on vahva, mutta samalla  haavoittuva.  Jos ketjun jokin linkki leikkautuu pois, sillä on laajat  seuraukset  alueen elinkeinotoimintaan, talouteen ja työllisyyteen  kaikilla toimialoilla.

 - Ketjua täytyy kehittää yhteistyönä. Se on yksittäisten yritysten,  organisaatioiden ja koko maakunnan etu. Ketjun lenkkien onnistuminen  tukee koko sektorin menestymistä, kertoo Pia Kattelus Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutista.

Ruralia-instituutin julkaiseman tuoreen raportin mukaan globaalit  muutos- ja kehittämishaasteet ovat elintarvikealalla niin mittavia,  että edes suuret toimijat eivät pysty yksin niihin vastaamaan.

 -Tarvitaan ”quadruple helix” –lähestymistapaa, jossa siis julkinen  sektori, yritykset, kehittäjäorganisaatiot sekä asiakkaat ja  kuluttajat tekevät yhteistyötä, Kattelus painottaa.

Etelä-Pohjanmaalla on jo toteutettu innovatiivisia, monitoimijaisia ja  laajoja  aloitteita elintarvikealan haasteiden vastaamiseksi, mutta  niitä  tarvitaan  lisää.

 - Toimijoita, välineitä, resursseja ja osaamista eteläpohjalaisilla  organisaatioilla ja heidän verkostoillaan kyllä löytyy, Kattelus  muistuttaa.

Selvityksessä nostetaan esiin lukuisia alueellisia kehittämiskohteita,  joilla kaikilla on kytkentä myös maailmanlaajuisiin megatrendeihin.  Joitakin kehitystrendejä voidaan tarkastella uhkina, mutta myös  mahdollisuuksina, jotka koskevat muitakin toimialoja kuin  elintarvikesektoria. Uhista yksi on talouden globalisaatio.

 - Jos elintarvikkeiden jalostus maakunnassa vähenee tai loppuu, se  merkitsee myös maatalouden alasajoa. Tällä olisi tuhoisat seuraukset  alueen taloudelliselle ja  muulle kehitykselle, Kattelus painottaa.

Nyt julkaistua raporttia varten haastateltiin Etelä-Pohjanmaan alueen  elintarvikealan kehittämisorganisaatioita. Raportti on osa Baltic Sea  Region  Innoreg –hanketta, joka tähtää Itämeren alueen kehittämiseen.  Hanketta vetää Suomen Itämeri-instituutti, jonka lisäksi siihen  osallistuu 17 partneria. Ruralia-instituutti ja Etelä-Pohjanmaan  korkeakouluyhdistys ovat toimineet hankkeessa Etelä-Pohjanmaan liiton  alihankkijoina maakunnan alueella.

Kolmivuotista BSR Innoreg -hanketta rahoittaa Itämeren alueen  valtioiden välinen yhteistyön rahoitusohjelma.


Lisätietoja:
Pia Kattelus, 050 415 1165, pia.kattelus@helsinki.fi

Julkaisu:
Pia Kattelus, Ruoan tulevaisuus Etelä-Pohjanmaalla -  kehittäjäorganisaatioiden näkemyksiä. Raportteja 71. 24 s. 2011.  Verkkojulkaisu löytyy osoitteesta: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja71.pdf

-------------------------

TIEDOTE 7.2.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

SEINÄJOELLA HYVIÄ ESIMERKKEJÄ TRIPLE HELIXIN TOIMIVUUDESTA

UNICREDS-projekti kehittää  yliopistojen, elinkeinoelämän ja julkisen  sektorin yhteistyötä yliopistokeskuspaikkakunnilla.

Hyvään vauhtiin ehtineessä kuuden maan Unicreds-projektissa on  löydetty ja kehitetään edelleen hyviä malleja yliopistojen,  elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistamiseksi  yliopistokeskuspaikkakunnilla.
Seinäjoki on toimivien kumppanuuksien rakentamisessa ja käytännön  yhteistyössä hankkeen osallistujamaiden eturintamassa.

 - Saatoimme esitellä äskettäin Bulgarian Sofiassa järjestetyssä  projektikokouksessa kolme erinomaista käytännön esimerkkiä triple  helix –mallin toimivuudesta alueellamme, tutkimusjohtaja Juha Alarinta  Seinäjoen yliopistokeskuksesta toteaa.

Esimerkeiksi nostettiin Rytmimusiikin maisteriohjelma,  Innoventurer-koulutusohjelma ja osana Atrian Trainee-ohjelmaa  toteutettu Elintarviketalouden PD-ohjelma.

 - Kaikki kolme koulutuscasea ovat malliesimerkkejä paitsi useamman  yliopiston keskinäisestä yhteistyöstä, myös erityisen tiiviistä  yhteistyöstä yliopistojen, alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin  välillä. Tällaisen yhteistyön aikaansaaminen edellyttää eri osapuolten  keskinäistä luottamusta, toinen toisensa toiminnan ja tavoitteiden  tuntemista ja yhteisen intressin löytämistä. Kuvattujen koulutusten  perusteella Seinäjoella on onnistuttu tässä poikkeuksellisen hyvin,  selvityksen toteuttanut Tommi Ranta MDI:stä toteaa.

Kaikki koulutukset nivoutuvat Rannan ja Alarinnan mukaan osaksi  systemaattista ja tavoitteellista kehittämistyötä, jota Seinäjoella ja  maakunnassa on tehty alueen osaamisperustan vahvistamiseksi.

Organisaatioiden ja yritysten tiivis yhteistyö perustuu yksittäisten  ihmisten välisiin toimiviin suhteisiin. Yksituumaisuus, keskinäinen  luottamus ja tavoitehakuisuus näyttäytyvät Seinäjoen  yliopistokeskuksen koulutuscaseissa Rannan mukaan erityisen vahvoina.

Triple helixin toimivuutta korosti myös Sofian projektikokouksessa  puhunut kansleri Johan Sterte Luulajan teknillisestä yliopistosta.  Hänen mukaansa yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus  on sitä parempi, mitä tiiviimmin elinkeinoelämällä on mahdollisuus  osallistua suunnitteluun.

Unicreds-hanke on edennyt nyt kolmanteen työpakettiinsa. Kesään  mennessä pohditaan keinoja taloudellisten ja yhteisöllisten hyötyjen  juurruttamiseksi alueille. Seuraava projektikokous järjestetään Isle  of Skyilla Skotlannissa kesäkuussa.

UNICREDS: Yliopistokeskukset alueellisen kehittämisen edistäjinä

UNICREDS-projektilla tähdätään yliopistojen, elinkeinoelämän ja  julkisen sektorin yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyön avulla pyritään  tukemaan yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevien  yliopistokeskuspaikkakuntien kehittymistä tietointensiivisiksi  alueiksi, joissa panostetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Unicreds-hankkeessa on Seinäjoen lisäksi mukana korkeakouluja,  kehittämisorganisaatioita ja viranomaisia Iso-Britanniasta, Ruotsista,  Tsekistä, Bulgariasta ja Unkarista. Unicreds on rahoitettu EU:n  ERDF-varoista ja 15 kumppanin kansallisista rahoituslähteistä.  Projektin toteutuksen on mahdollistanut INTERREG IVC ohjelma.


Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Juha Alarinta, Seinäjoen yliopistokeskus, 050 534 5005, juha.alarinta@uta.fi
http://www.unicreds.eu/

-------------------------

TIEDOTE 4.2.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskukselta  500 000 euroa kehittämishankkeisiin
Rehtorien kokous hyväksyi yliopistokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelman

Seinäjoen yliopistokeskus rahoittaa yliopistoyksiköiden  kehittämishankkeita  kuluvana vuonna 500 000 eurolla.  Yliopistokeskukseen kuuluvien yliopistojen  edustajista koostuva  rehtorien kokous päätti asiasta kuluvalla viikolla Seinäjoella.

Vuoden 2011 kehittämismääräraha käytetään tutkimuksen ja  aikuiskoulutuksen kehittämishankkeisiin sekä elinkeinoelämä- ja  korkeakouluyhteistyöhön. Yliopistokeskuksen kehittämismääräraha on  Seinäjoen yliopistokeskuksen tavoitteiden toteuttamisen tärkeä  konkreettinen työväline. Kehittämistoimenpiteissä korostuu  yliopistollisen tutkimuksen, aikuiskoulutuksen sekä alueellisen  yhteistyön vahvistaminen.
Kyseessä on valtion budjetista saatavasta määrärahasta, joka  kanavoidaan Tampereen yliopiston kautta Seinäjoen yliopistokeskukseen.

Rehtorien kokouksessa hyväksyttiin yliopistokeskuksen toiminta- ja  taloussuunnitelma vuodelle 2011. Sen mukaan kuluvana vuonna  Seinäjoen  yliopistokeskuksen ajankohtaisia asioita ovat tutkimusstrategian  toteuttaminen, maakunnallisen yhteistyön tehostaminen Etelä-Pohjanmaan  korkeakoulukonsortion toteuttamisen kautta ja aikuiskoulutuksen uusien  yhteistyömallien käyttöönotto. Koulutuksessa yliopistotutkintoon  johtavien aikuiskoulutusten rinnalle kehitetään yhteistyömalleja,  millä yliopisto-opetuksen ja alueen työelämän vuorovaikutusta lisätään.

Tutkimusstrategian toteuttaminen merkitsee maakunnallisessa  yhteistyössä niin sanotun Epanet 3-vaiheen aloittamista.

 - Jatkossa tutkimuksella on kolme entistä selkeämpää strategista  tavoitetta: tutkimuksen korkea laatu, työyhteisön innostavuus ja  vuorovaikutteisuus erityisesti elinkeinoelämän kanssa sekä vahvemmat  tutkimustoiminnan rakenteet. Kaikkien saavuttaminen edellyttää  luovuutta, pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä maakunnan kanssa, kertoo  Seinäjoen yliopistokeskuksen palveluyksikön päällikkö Juha Alarinta.

Kehittämistyössä tutkintotavoitteellisen koulutuksen rinnalla  tuotetaan myös muita koulutuspalveluja.Tarpeiden tunnistaminen  tapahtuu yhdessä alueen ja työelämän kanssa. Tästä konkreettinen  esimerkki on  ”Sylvia –kysy, mitä haluat yliopistollisesta  aikuiskoulutuksesta” -verkkopalvelu, joka kehittää yhteistä  opintoneuvontaa ja tuottaa asiakastietoa koulutussuunnitteluun.

Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuonna  2011 löytyy osoitteesta: http://www.ucs.fi/pdf/TTS_2011.pdf


Lisätiedot:
Juha Alarinta, 050 534 5005, juha.alarinta@uta.fi

-------------------------

TIEDOTE 3.2.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA MAASEUTUMATKAILUUN
HANKKEESSA KARTOITETAAN KUINKA KESTÄVYYS VAIKUTTAA KULUTTAJIEN OSTOPÄÄTÖKSIIN

Matkailualalla kestävyys vaikuttaa yhä enemmän asiakkaiden  valintapäätöksiin. Tämä on huomattu yrityksissä ja kestävyys kuuluu  entistä useammin matkailuyrityksen perusliiketoimintaan.

Etenkin ekologisen kestävyyden edistämiseksi matkailualan yrittäjät  ovat tehneet työtä, joka ei aina näy esimerkiksi yrityksen  markkinoinnissa. Kestävyyttä ei ole kyetty linkittämään  liiketoimintaan siten, että siitä saatava kilpailuetu tai säästöt  tulisivat täysin hyödynnettyä. Kestävyyteen kuuluu myös sosiaalinen  kestävyys eli toiminnan hyväksyttävyys. Se on etenkin  maaseutuyrityksille elinehto tarpeellisten verkostojen takaamiseksi.

Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentaminen -  KESMA I -hankkeen tarkoituksena on syventää tietämystä  maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisestä sekä  yritysten nykytilasta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden osalta.  Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja millä tavoin kestävyyden  huomioiminen vaikuttaa alueiden matkailuyritysten asiakkaiden  ostopäätökseen.  Tältä pohjalta luodaan kestävän matkailun  liiketoiminnan kehittämismalli, jonka avulla kestävyyden eteen tehtyä  työtä pyritään muuttamaan liiketoiminnan tuotoiksi.

Hankkeen kohderyhmänä ovat maaseutumatkailuyritykset sekä niiden  asiakkaat Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja  Etelä-Pohjanmaalla. Projektia toteuttavat Jyväskylän  ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä  Tampereen ja Vaasan ammattikorkeakoulut.

Hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen ja päätavoitteeseen. Ensimmäisessä  selvitetään ja konkretisoidaan asiakkaiden toiveet ja yritysten  kehittämistarpeet sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta.  Toisessa vaiheessa kootaan matkailuyritysten kilpailukykyä edistävät,  kestävyyteen liittyvät olemassa olevat kotimaiset ja kansainväliset  toimintamallit sekä valitaan soveltuvimmat osaksi projektissa  kehitettävää toimintamallia. Kolmannessa osassa luodaan yritysten  sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden toimintamalli ja valitaan  alueelliset painopisteet.

Marraskuun loppuun kestävän hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen  ELY-keskus.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Petra Blinnikka, 040 539 9185, petra.blinnikka@jamk.fi
Projektipäällikkö Anne Matilainen, 050 4151 156, anne.matilainen@helsinki.fi

--------------------------

TIEDOTE 24.1.2011, Seinäjoen yliopistokeskus

AIKUISKOULUTUS KASVANUT RAJUSTI, VERKKOPALVELULLA UUTTA TUKEA VIIDEN
YLIOPISTON YHTEISTYÖNÄ
SYLVIA–PALVELUSSA VOI KYSYÄ MITÄ HALUAA YLIOPISTOLLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Seinäjoen yliopistokeskuksessa tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus  on kasvanut rajusti. Tutkintoon tähtääviä koulutuksia oli vuonna 2004  tarjolla kolme, kun nyt niitä  on jo 17. Avoimen yliopiston rooli  opintopolkujen ja sivuaineopintojen toteuttajana on merkittävä, sillä  ilman avointa yliopistoa yliopistokeskuksen tarjonta olisi  huomattavasti suppeampaa. Yliopistokeskuksen noin 3500  aikuisopiskelijaa, joista yli 500 opiskelee tutkintotavoitteellisesti  työn ja perheen ohella, asettaa suuria vaatimuksia muun muassa  opintoneuvonnan palveluille.

Yliopistokeskuksen opintoneuvonnassa käy vuosittain yli 200 asiakasta   ja määrä kasvaa jatkuvasti. Opintoneuvonnan ja -ohjauksen saatavuus  halutaan tehdä uusille ja nykyisille asiakkaille entistä helpommaksi.  Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen yhteistyönä on  kehitetty uusi palvelu teemalla ”Kysy mitä haluat yliopistollisesta  aikuiskoulutuksesta”. Akateemisten opintojen ohjaukseen keskittyvä  verkkopalvelu nimeltään SYLVIA avataan maanantaina 24. tammikuuta  osoitteessa http://sylvia.ucs.fi/sylvia/

SYLVIA-verkkopalvelu kattaa yliopistollisen opiskelun eri muodot aina  tutkintotavoitteisesta opiskelusta ja avoimen yliopiston  opintotarjonnasta täydennyskoulutuksen mahdollisuuksiin. Tarkoituksena  on koota Seinäjoen yliopistokeskuksessa tapahtuva opiskelu  yhtenäiseksi ja helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Tärkeintä on  opiskelijalähtöisyys sekä opintoneuvojan nopea ja helppo  tavoitettavuus. Opiskelija voi ottaa yhteyttä opintoneuvojiin  perinteisten puhelin- ja sähköpostiyhteyksien lisäksi käyttäen  sivustolta löytyviä valmiita yhteydenottolomakkeita. Yhteydenoton  helppoutta korostetaan myös maanantaisin kello 09.00-14.00 avoinna  olevan chatin avulla. Chatissa päivystävät aukioloaikoina Seinäjoen  yliopistokeskuksen opintoneuvojat.

Verkkopalvelua kehitetään aktiivisesti myös kuluvana vuonna  opiskelijapalautteen perusteella. Esimerkiksi käyttäjien sivustolla  esittämät koulutusehdotukset pyritään  mahdollisuuksien mukaan  toteuttamaan.

SYLVIA-verkkopalvelu liittyy Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien  Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin,  Sibelius-Akatemian, Vaasan yliopiston sekä Tampereen teknillisen  yliopiston yhteiseen vuonna 2010 alkaneeseen SYLVIA-hankkeeseen.  Hankkeen rahoittajana toimii Seinäjoen yliopistokeskus.

Lis ätiedot:
Koordinaattori Aira Mets ä-Ketelä, 050 343 6882, aira.metsa-ketela@uta.fi

----------------------------

TIEDOTE 17.01.2011
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


RURALIA-INSTITUUTTI SELVITTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISTA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti selvittää maahanmuuttajien kotouttamiskäytäntöjä. Tutkimus kohdistuu  Etelä-Pohjanmaan,  Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin  toimintaryhmien Aisapari  ry:n ja Ravakka ry:n  alueille.

”Maahanmuuttajat maaseudun vahvuutena” -selvityksessä tunnistetaan  kohdealueen maahanmuuttajaväestöä sekä kartoitetaan maahanmuuttajien  kotouttamispalveluista vastaavien resurssit ja valmiudet. Lisäksi  eritellään kehittämishaasteet ja kokemukset maahanmuuttajien  rekrytoinnista ja kotouttamisesta maaseutualueilla.

Toimintaryhmien toiminta-alueilla selvitetään myös maahanmuuttajien  omia kokemuksia haastatteluiden avulla. Haastatteluissa tullaan  tarkastelemaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista  asuinkunnissaan. Selvityksen on tilannut Tampereen kesäyliopisto.

Ruralia-instituutti on myös aiemmin tutkinut maaseudun  maahanmuuttajia, viimeksi heidän kokemuksiaan työperäisestä  maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla.  Julkaisu löytyy verkkoversiona osoitteesta
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja41.pdf


Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja, 050 347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi

---------------------------

TIEDOTE 10.1.2011
Seinäjoen yliopistokeskus


AVOIMESSA ALKAA UUTENA INFORMAATIOTUTKIMUKSEN JA INTERAKTIIVISEN  MEDIAN OPINNOT
SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSESSA LAAJAT OPISKELUMAHDOLLISUUDET AIKUISILLE

Seinäjoen yliopistokeskuksen avoimessa yliopistossa  voi tänä keväänä  opiskella ensimmäistä kertaa informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen  median  perusopintoja. Opinnoissa tutustutaan muun muassa   informaation tuotantoon ja  hakuun sekä elämykselliseen mediaan ja  peleihin.

Interaktiivisen median opetuksen keskeisiä teemoja ovat median  muutoksen ja mahdollisuuksien analyysi, mediatekniset perusteet,  suunnittelun ja toteutuksen kysymykset, käyttökulttuurit sekä  interaktiivinen media osana yhteiskuntaa.  Internet-tutkimuksen  alueelta erityisesti sosiaalisen median palvelujen suunnittelun ja  tutkimuksen kysymykset ovat keskiössä.

Opinnot toteutetaan avoimessa yliopistossa verkko-opintoina, joten  opiskelija tarvitsee  tietokoneen internet-yhteydellä ja  henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. Verkko-oppimisympäristönä  käytetään Moodlea.

Ilmoittautuminen Tampereen yliopiston avoimen yliopiston keväällä  alkaviin opintoihin alkaa tiistaina 11. tammikuuta.

Kotieläintiedettä ja maatalousekonomiaa agronomipolussa

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoimassa Agrologista  agronomiksi –opintopolkukokonaisuudessa alkaa helmikuussa  kotieläinjalostuksen perusteet –opintojakso. Kurssilla perehdytään  kotieläinjalostuksen perusteisiin ja tärkeimpiin menetelmiin. Kurssin  sisältönä ovat muun muassa jalostustavoitteet, periytymisen perusteet,  tuotanto-ominaisuuksien vaihtelu, jalostusarvo ja sen ennustaminen,  paritusmenetelmät ja jalostusohjelman yleisperiaatteet ja suunnittelu.  Kotieläinopinnot jatkuvat myöhemmin keväällä Terve ja hyvinvoiva  kotieläin –opintojaksolla.

Maatalousekonomian opintojaksoista huhti-toukokuussa järjestetään  kauppaoikeus, jonka tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat  varallisuusoikeudelliset peruskäsitteet, ymmärtävät ammatissaan  esiintyviä oikeudellisia kysymyksenasetteluja ja tietävät, mistä  saavat lisäselvitystä oikeudellisiin ongelmiin.

Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus on tarkoitettu  ensisijaisesti agrologeille (AMK), jotka tähtäävät  maatalous-metsätieteiden maisterin tutkintoon, mutta kurssit ovat  avoimia myös kaikille muille aiheista kiinnostuneille. Osallistua voi  yksittäisellekin opintojaksolle.  Ilmoittautuminen tapahtuu  Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistoon.

Agrologista agronomiksi –opintopoluille on osallistunut jo liki sata  maatalousalan yliopistollisista opinnoista kiinnostunutta.  Polkuopinnot ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen  tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia opintoja, jotka tuodaan  avoimena yliopisto-opetuksena Etelä-Pohjanmaalle. Opintopolku on  laajuudeltaan noin 60 opintopistettä. Keväällä 2008 alkaneissa ja  kaksi vuotta kestäneissä maatalousekonomian ja –teknologian  opintopoluissa järjestettiin opetusta 606 tuntia. Polkujen  opiskelijoille kertyi tuona aikana 1 187 opintopistettä.
Nyt käynnissä ovat maatalousekonomian ja kotieläinten  ravitsemustieteen opintopolut, joihin ehtii vielä mukaan.

Agrologista agronomiksi –opintopolun opintojaksoon  kotieläinjalostuksen perusteet ilmoittautuminen päättyy 7. helmikuuta.

Lisäksi Vaasan yliopistolla on monipuolista opiskelutarjontaa  Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Opiskelijalla on esimerkiksi  mahdollisuus suorittaa monessa aineessa kandidaatin tutkintoon  vaadittavia opintoja. Opintopolku on tarjolla muun muassa  talousoikeudessa, johtamisessa, laskentatoimessa ja rahoituksessa sekä  sosiaali- ja terveyshallinnossa. Opintoja voi suorittaa yksittäisinä  kursseina tai kokonaisuuksina.

Opiskelu avoimessa on sivutoimista

Opinnot avoimessa yliopistossa vastaavat tavoitteiltaan ja  vaatimuksiltaan yliopistojen ainelaitosten antamaa opetusta. Avoimen  yliopiston opetustarjonta koostuu enimmäkseen perusopinnoista, joiden  laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Monista oppiaineista voi  suorittaa myös aineopinnot, joiden laajuus on vähintään 60  opintopistettä. Myös yksittäisiä opintojaksoja on tarjolla. Opiskelu  avoimessa yliopistossa on sivutoimista, opetusta on iltaisin ja  viikonloppuisin. Lisätietoja löytyy avoimen yliopiston tietopalvelusta  www.avoinyliopisto.fi

Seinäjoen yliopistokeskuksessa järjestettävä koulutus on  aikuiskoulutusta, jota toteutetaan avoimena yliopisto-opetuksena,  tutkintotavoitteellisena koulutuksena ja täydennyskoulutuksena.  Vuosittain Seinäjoen yliopistokeskuksessa opiskelee noin 2 500  aikuisopiskelijaa. Seinäjoki sai vuonna 2003 yliopistokeskusstatuksen  yhtenä Suomen kuudesta paikkakunnasta. Yliopistollista koulutusta on  Seinäjoella ollut vuodesta 1981 lähtien.


Lisätiedot:
Ulla Lassila, 050 549 0420, ulla.lassila@uta.fi
Katja Perttu, 050 538 9670, katja.perttu@helsinki.fi


-------------------------

TIEDOTE 5.1.2011
Seinäjoen yliopistokeskus

ETELÄ-POHJANMAAN KORKEAKOULUSÄÄTIÖLTÄ ENSIMMÄINEN RAHOITUSPÄÄTÖS

SÄÄTIÖLTÄ 35 000 EUROA SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSEN HANKKEESEEN, JOSSA  EDISTETÄÄN LASTEN JA NUORTEN TERVEYTTÄ

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallitus on tehnyt historiansa ensimmäisen rahoituspäätöksen. Säätiö antaa 35 000 euroa Seinäjoen yliopistokeskuksen yhteydessä toimivaan tutkimusprofessuuriin, joka
keskittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen.

 - Säätiölle kertyneitä varoja jaetaan tutkimus- ja  koulutustoimintaan, erityisesti Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion  toiminnan sekä sen kanssa yhteistyössä toimivien organisaatioiden  yhdessä asettamille strategisille painopistealueille, sanoo säätiön  asiamies Jari Jokinen.

Tutkimusprofessuuri sijoittuu hallinnollisesti Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselle. Professuuri on alkuvaiheessa viisivuotinen. Reilun puolen miljoonan euron hanke kuuluu Seinäjoen yliopistokeskuksen
elintarvikkeiden ja hyvinvoinnin tutkimusryhmään.

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön käyttöpääoma on tällä hetkellä noin miljoona euroa. Säätiön tavoitteena on kerätä Etelä-Pohjanmaan alueelta 10 miljoonan euron käyttöpääoma vuoteen 2015 mennessä. Kertyneitä varoja jaetaan alueen koulutus- ja tutkimustoimintaan.

Nyt säätiössä viilataan muun muassa sijoitusstrategiaa. Säätiön varat ovat tällä hetkellä sijoitettu määräaikaisille tileille, jotka päättyvät alkuvuonna.

 - Säätiön toiminnassa ei voi ottaa suurta riskiä, Jokinen muistuttaa.

Vajaan vuoden vanha Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö on juuri avannut kotisivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.epkks.fi/

Etelä-Pohjanmaalla on luotu oma verkostomainen korkeakoulumalli, jolla ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen sekä maakunnan kuntien, julkisten rahoittajien, yritysten ja elinkeinoelämän yhteistyö nostetaan uudelle tasolle. Tavoitteena on tukea Etelä-Pohjanmaan menestystä tulevaisuudessakin. Tämän toiminnan edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö perustettiin viime vuonna.


Lisätiedot:
Jari Jokinen, 044 7541670, jari.jokinen@seinajoki.fi

-----------------------------

TIEDOTE 27.12.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

MERISIILIT MOTIVOIVAT OPISKELIJOITA YRITTÄJYYTEEN
Oppilaitosten ja maaseutuyrittäjien yhteistyötä tutkitaan Envolwessa

Luontoalan yrittäjien ja ammatillisen opetuksen yhteistyössä on vielä   paljon kehittämistä. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja on selvitetty   sekä analysoitu  Envolwe-hankkeessa viidessä Euroopan maassa.  Hanketta  koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Esimerkiksi  Norjassa on tarkasteltu merisiilejä kasvattavaa yritystä,   joka on perustettu ammatillisen oppilaitoksen alueelle. Oppilaitos   tarjoaa yritykselle tutkimusapua, työvoimaa, laitteita ja tiloja.   Yrittäjä ottaa opiskelijoita mukaan toimintaansa, tarjoaa   tutkimustyömahdollisuuksia sekä työpaikkoja valmistuneille.

 -Yhteistyömalli sopii erityisesti maaseudun pienyrityksille.    Tämäntyyppinen konsepti motivoi opiskelijoita yrittäjyyteen,   projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston   Ruralia-instituutista kertoo.

Suomessa yhteistyön analysoinnin kohteena on ollut Ylä-Savon   ammattiopiston toteuttama osaamisen arviointi. Siinä ideana on    toteuttaa osaamisen arviointi  eli näyttötutkinto siten että eri   osapuolet, ammatillinen kouluttaja, työnantajat ja työntekijät,    arvioivat opiskelijan näyttötutkintoa.

 - Selvänä hyötynä on, että työelämän näkemys tulee  esille  ja    ammatillinen osaaminen saadaan vastaamaan yritysmaailman tarpeita.   Malli sopii myös pienyrittäjäyhteistyöhön. Haasteeksi muodostuu   yrittäjien rajalliset resurssit  etenkin sesonkiaikoina, Matilainen   sanoo.

Britanniassa Envolwe -hankkeen puitteissa  tarkasteltiin    oppilaitoksen ja yrityksen kanssa yhteisteistyössä toteutettua   ongelmanuorten kuntoutusohjelman soveltuvuutta.  Perinteisen   koulunkäynnin kanssa vaikeuksissa olevat nuoret sijoitettiin   luontoalan yritykseen oppimaan käytännön taitoja koulun opettaessa   perusasioita kuten  sosiaalisia taitoja. Yhteistyömalli antaa   mahdollisuuden vastata kunkin nuoren henkilökohtaisiin tarpeisiin.   Malli sopii myös maaseudun pienyrityksille, mutta vaatii yrittäjältä   kiinnostusta ja osaamista toimia ongelmanuorten kanssa.

Lisäksi Envolwessa  selvitettiin muun muassa Virossa tapahtuvaa   yhteistyötä perinteisten puu- ja kivirakennusten entisöimisessä sekä    Italiassa toteutettavaa nuorten yrittäjien vaihto-ohjelmaa.

Ammatilliset oppilaitokset tekevät usein yhteistyötä oman alueensa   yritysten kanssa. Tyypillisesti yhteistyö ja sitä varten kehitetyt   käytännöt ovat  kuitenkin keskittyneet suuriin yrityksiin.

 - Ammatillisten oppilaitosten rooli on  muuttunut etenkin   maaseutualueilla pelkästä koulutuksen tarjoajasta maaseudun   kehittäjäorganisaatioksi ja samalla on ryhdytty kehittämään   yhteistyötä myös pienyritysten kanssa, Matilainen kertoo.

Yhteistyön kehittäminen on  välttämätöntä, sillä käynnissä olevan   rakennemuutoksen vuoksi maaseutualueiden on elintärkeää pystyä   vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksiin. Nuoret muuttavat  pois   maaseudulta,  jos siellä ei ole tarjolla riittävästi kiinnostavaa   koulutustarjontaa ja työmahdollisuuksia.

 - Yhtälailla yritykset siirtävät toimintaansa muualle, jos ne eivät   saa alueelta tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa, Matilainen   muistuttaa.

Vahvistunut yhteistyö lisää ammatillisten oppilaitosten ja   pienyritysten kilpailukykyä mahdollistamalla oppilaitosten laajemman   palvelutarjonnan.  Kilpailukyvyn kohentuminen voi tarjota   pienyrityksille yhden lisätulonlähteen liiketoiminnan hiljaisille   kausille.

Envolwe-hankkeen verkosto koostuu maaseudun kehittäjistä,   pienyrittäjäverkostoista sekä ammatillisista oppilaitoksista ja heidän   verkostoistaan Euroopan eri maista.  Verkoston tavoitteena on lisätä   ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja laatua vahvistamalla   systemaattista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen tarjoajien sekä   pien- ja mikroyritysten välillä. Päämääränä on koota yhteen, siirtää   ja kehittää ammatillisen koulutuksen innovaatioita, jotka liittyvät   yhteistyön kehit-tämiseen etenkin maaseudun pien- ja mikroyritysten   kanssa.

Tarkempia tietoja hyvistä yhteistyökäytännöistä löytyy Helsingin   yliopiston Ruralia-instituutin julkaisemasta tuoreesta raportista,
”Best practices for co-operation between vocational education and   nature-based enterprises”, joka löytyy osoitteesta    http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Reports67.pdf


Lisätiedot:
Anne Matilainen, 050 415 1156, anne.matilainen@helsinki.fi

-----------------------------

TIEDOTE 17.12.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

MAASEUDUN KEHITTÄJILLE SUUNNITELLAAN UUTTA MAISTERIOHJELMAA

Maaseudun kehittämistyöstä kiinnostuneille aiotaan tarjota  vuodesta  2012 lähtien uutta koulutusmahdollisuutta. EMRA -hankkeessa (European  Masters Programme for Rural Animators) valmistellaan kansainvälistä  poikkitieteellistä maisteriohjelmaa,  jonka tavoitteena on tuottaa  maaseudun kehittäjille oma koulutus.

Maaseudun kehittäjän 120 opintopisteen maisteriohjelman leimallisena   piirteenä on  koulutuksen toteuttaminen kokonaan virtuaalisessa  oppimisympäristössä. Tämä mahdollistaa opintojen suorittamisen eri  yliopistoihin ympäri Eurooppaa ilman, että opiskelijoiden tarvitsee  matkustaa omalta paikkakunnaltaan.

Maaseudun kehittäjän ammatti on kaivannut jo pitkään  virallista  tunnustusta, johon kuuluu riittävä ammatillinen pätevöityminen.

– Maisteriohjelmalla edistetään maaseudun kestävää kehitystä  vakiinnuttamalla maaseudun kehittäjän ammatti myös yliopistotasoisella  koulutuksella, kertoo projektipäällikkö Sanna Ojalammi Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutista.

EMRA-hankkeen taustavoimina on kahdeksan eurooppalaista yliopistoa.  Puolan Nicolaus Copernicus -yliopisto myöntää maisteriohjelman  tutkintotodistuksen. Nyt hankkeessa suunnitellaan koulutuksen sisältöä  käyttämällä tukena jo mahdollisesti olemassa olevia koulutuksia.  Lisäksi tutkitaan oppimisalustojen teknisiä ja sisällöllisiä kysymyksiä.

EMRA on monitieteellinen maisteriohjelma eli siihen voivat  tulevaisuudessa hakea ihmiset eri tieteenaloilta. Kohderyhmänä ovat  vähintään kandidaatin tutkinnon suorittaneet henkilöt. Tutkintoon on  suunniteltu otettavan vuosittain noin 30 opiskelijaa.

Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutti vastaa maisteriohjelmassa  digitaalisen kirjaston sekä oman opintojakson kehittämisestä  virtuaaliselle oppimisalustalle.  Oppimateriaalit kootaan  digitaaliseen kirjastoon kaikkien opiskelijoiden saataville. Opintojen  rakenne koostuu ydinkurssista ja kahdeksasta erityyppisestä  teemamoduulista. Opinto-ohjelma kestää neljä lukukautta ja opintojensa  lopussa opiskelija tekee pro gradu -työn. Opetuskielenä on englanti.   Kolmivuotisen hankkeen rahoitus tulee EU:n Erasmus-ohjelmasta.


Lisätiedot:
Sanna Ojalammi, 050 415 1629, sanna.ojalammi@helsinki.fi

--------------------------

TEDOTE 7.12.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KAINUUN ERIKOISSAIRAANHOIDON TALOUSVAIKUTUKSET TUTKITAAN RURALIA-INSTITUUTISSA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on alkanut tutkimus, jossa  selvitetään erikoissairaanhoidon aluetaloudelliset vaikutukset  Kainuussa. Tutkimuksessa tarkastellaan erikoissairaanhoidon alue- ja  kunnallistaloudellista vaikuttavuutta kolmessa tulevaisuuden  skenaariossa.

Skenaarioista ensimmäisessä erikoissairaanhoito loppuu Kainuusta ja  toisessa peruserikoissairaanhoito jää ja osa toimista siirtyy joko  Oulun tai Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.  Kolmannessa  skenaariossa vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja kehitetään.

Selvityksessä esitetään kokonaisarvio erikoissairaanhoidon  vaikuttavuudesta ja merkityksestä Kainuun maakunnalle. Tulokset  esitetään Kainuun maakunnan tasolla.

 – Tärkeintä on hahmottaa missä määrin mahdolliset muutokset  vaikuttavat alueen taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, tuloihin,  kulutukseen ja verotuloihin, toteaa tutkimuksen johtaja, professori  Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Tutkimuksessa huomioidaan mahdollisten rahassa mitattavien vuotojen  vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon. Selvityksessä  sovelletaan Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellisen yleisen  tasapainon simulointimallia RegFin:iä, jota on hyödynnetty jo yli  30:ssa tutkimuksessa. Tutkimuksen on tilannut Kainuun maakunta  -kuntayhtymä.


Lisätiedot:
Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

--------------------------

TIEDOTE 1.12.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KANSAINVÄLISEEN TUTKIJATOIMINTAAN UUTTA ULOTTUVUUTTA SEINÄJOEN SEUDULLA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttaa pilotoinnin tutkija- ja asiantuntijayhteisöjen kansainvälisten verkostojen kehittämisestä Seinäjoen seudulla. Kokeilu tehdään yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen yksiköiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on uudentyyppisten avauksien ja toimintamallien kokeilu kansainvälisten verkostojen rakentamisessa ja asiantuntijayhteisöjen kehittymisessä. Hankkeessa tehdään myös tutkimus- ja toimialarajat ylittäviä ehdotuksiakansainvälisten asiantuntijaverkostojen kehittämiseksi Seinäjoen kaupunkiseudulla. Hanke vahvistaa Seinäjoen yliopistokeskuksen yksiköiden kansainvälistymisosaamista ja lisää yksiköiden välistä yhteistyötä.

Hankkeessa toteutetaan neljä erilaista kansainvälistymistä   konkreettisesti edistävää yhteistyökokeilua uudella toimintamallilla,   joka on nimetty Seinäjoki Fast Track -lyhytvaihdoksi. Kokeilujen   tutkimusalat ovat alueet ja hyvinvointi, kulttuuri ja luovat alat,   älykkäät koneet ja liiketoiminta-osaaminen. Testaukset liittyvät   kansainväliseen hanketoimintaan, tapahtumajärjestelyihin, opetukseen   ja tutkimukseen. Lyhytvaihdon on oltava kaksisuuntaista ja vaihtoon   pitää liittyä konkreettista työskentelyä. Fast Track -vaihdon   toteutuksen edellytyksenä on myös huolellinen taustavalmistelu.

 – Kokeilujen tulosten pohjalta laaditaan arviointi Seinäjoki Fast   Track -mallista ja tehdään ehdotus mahdollisesta toimintamallin   pysyvästä toteuttamismuodosta, kertoo hankkeen vetäjä, vanhempi   tutkija Antti Saartenoja Ruralia-instituutista.

Hanke toteuttaa Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO -ohjelmaa ja hankkeen   tilaajana on Seinäjoen Teknologiakeskus Oy.  Ruralia-instituutin   lisäksi siinä on mukana Seinäjoen yliopistokeskuksesta Vaasan   yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Seinäjoella on tehty aktiivista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä jo 1990-luvun alusta. Yhteistyö on edelleen vahvistunut ns. Epanet  -tutkimusverkoston ja yliopistokeskustoiminnan käynnistyttyä. Vuoden  2001 jälkeen tutkimusyhteistyötä on tehty yhteensä noin 50 maassa sijaitsevien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään teemoissa, joilla on kiinteä yhteys eteläpohjalaisen elinkeino- ja kulttuurielämän painopistealoihin.


Lisätiedot:
Antti Saartenoja, 050 347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 19.11.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTISSA ALOITETAAN LAAJA LUONNON- JA MAISEMANHOITOTÖIDEN
KOULUTUSHANKE

Laaja luonnon- ja maisemanhoitotöihin paneutuva koulutushanke alkaa  Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Kolmivuotisessa hankkeessa  kootaan työelämälähtöisesti ja asiantuntijavoimin sisällöt noin   20:een lyhytkurssiin erilaisista ympäristötyöaiheista. Kurssit  järjestetään hankkeen oppilaitoskumppanien toimesta seitsemässä  maakunnassa. Koulutuksien teemoja ovat muun muassa perinnemaisemien ja  viheralueiden hoito, luonnon- ja maisemanhoitotyöt, luontorakentaminen  sekä vesistöjen hoito.

Koulutushankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti maaseudun  ympäristötöitä toteuttavat yrittäjät, alan yrittäjäksi aikovat ja alan  työntekijät. Hankkeen kokoamasta kurssivalikoimasta osallistujat  voivat räätälöidysti valita omien osaamistarpeidensa mukaisesti  lyhytopintojaksoja. Lisäksi hankkeessa toteutetaan eri maakunnissa  alasta kiinnostuneille ympäristötöihin perehdyttävä lyhytkurssi.  Sen  tarkoituksena on lisätä ympäristötietoutta ja alan palveluiden  kysyntää, tutustuttaa alan töihin ja onnistuneisiin kohteisiin sekä  luonnon- ja maisemanhoidon hyötyihin.

 - Hankkeella yhtenäistetään yrittäjien ja muiden toimijoiden  ympäristöalan osaamista ja täydennyskoulutusta sekä luodaan yhtenäinen  alan töihin pätevyyttä osoittava järjestelmä. Tällöin esimerkiksi työn  tilaajan on mahdollista arvioida palveluja tarjoavien osaamista,  kertoo projektipäällikkö Juha Rutanen Ruralia-instituutista.

Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta  ja sen budjetti on runsaat 640 000 euroa. Koulutuksien alueellisia  toteuttajia ovat Uudellamaalla Hyria Koulutus Oy, Varsinais-Suomessa  Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kanta- ja Päijät-Hämeessä  Koulutuskeskus Salpaus, Keski-Suomessa Pohjoisen Keski-Suomen  oppimiskeskus, Etelä-Pohjanmaalla Sedu Aikuiskoulutus ja Pohjanmaalla  Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Lisäksi hankkeen tukena on laaja  asiantuntijoiden verkosto. Hankkeen projektipäällikkö rekrytoidaan  loppuvuoden aikana.

Luonnon- ja maisemanhoito on uusi ja kehittyvä yritystoiminnan ala  maaseudulla. Luonto- ja maisemapalveluilla tarkoitetaan luonnon ja  kulttuurimaiseman hoitoon ja käyttöön liittyviä palveluita. Suojelu-  ja monimuotoisuuskohteiden hoidon lisäksi palveluilla on merkitystä  maisemanhoidossa, kulttuurikohteiden vaalimisessa, luonnon  virkistyskäytössä ja luontomatkailussa.

Hoidettu maisema lisää alueiden vetovoimaisuutta. Luonnon ja  rakennettujen ympäristöjen raivaus- ja hoitotöille on tarvetta, sillä  monet kylien ja taajamien kulttuurimaisemat rantoineen ovat vaarassa  kasvaa umpeen. Lisäksi hoitamalla edistetään luonnon monimuotoisuutta.  Vesistöjen hoitotöillä paitsi parannetaan vesien tilaa, myös  kehitetään maaseudun asukkaiden ja mökkiläisten  virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Ala tarjoaa täydennyskoulutuksen kautta maatilayrittäjille ja  urakoitsijoille sekä metsureille uusia työmahdollisuuksia. Nykyiset  maaseudun yrittäjät pystyvät tarjoamaan monia luonto- ja  maisemapalveluita eri vuodenaikoina täydennyskoulutuksen avulla.


Lisätiedot:
Juha Rutanen, 040 5737568, juha.rutanen@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE, 17.11.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

METSÄSTYSMATKAILU MERKITTÄVÄ ELINKEINO SYRJÄSEUDUILLE

Metsästäjien määrän vähentyessä syrjäseuduille muodostuu ekologista  riistaylijäämää metsästysmatkailun tarpeisiin ja aluetaloutta  tukemaan. Metsästysmatkailun osuus luontomatkailusta on toistaiseksi  ollut vähäinen, mutta sen mahdollisuuteen on ryhdytty kiinnittämään  huomiota.

Metsästysmatkailu tuo merkittävästi matkailutuloja  hiljaisena  turismikautena, ja  metsästysmatkailu voikin tarjota  elinkeinomahdollisuuden syrjäseuduille. Metsästysmatkailun  talousvaikutuksia on tutkittu  kansainvälisessä North Hunt  –hankkeessa, jossa  Suomen lisäksi tietoa on kerätty viimeksi  Ruotsista, Islannista ja Skotlannista.

Kotimaassamme suurin osa metsästysmatkailijoista on  omatoimimatkailua  harrastavia suomalaisia, mutta ulkomaalaisia metsästäjiä käy Suomessa  noin 2 000 jahtikauden aikana. Noin 200 suomalaisyritystä toimii  metsästysmatkailualalla.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoiman North  Hunt-hankkeen mukaan keskeisin haaste alan yrittäjyydelle on toiminnan  sosiaalisen kestävyyden hallinta. Metsästysmatkailuun liittyy paljon  erilaisia asenteita, näkemyksiä, intressiryhmiä ja toimijoita, jotka  pitää huomioida menestyksellisen liiketoiminnan saavuttamiseksi.  Erityisesti paikallistasolla yhteisö luo omat ”sääntönsä” alan  yrittäjyydelle.

Ruralia-instituutti järjestää Rovaniemellä  17.-18. marraskuuta  kansainvälisen konferenssin, johon kokoontuu toistasataa alan  asiantuntijaa ja sidosryhmien edustajaa keskustelemaan ammattimaisen  metsästysmatkailun haasteista ja tulevaisuudesta.

Toiminnan sosiaalisen kestävyyden hallintaan kiinnittää huomiota myös  konferenssin pääpuhuja, professori Michael Campbell (Manitoban  yliopistosto, Kanada), joka puhuu torstaina suuren yleisön  metsästysmielipiteisiin vaikuttavista tekijöistä ja viestinnän  merkityksestä.    Mission Impossible? – Sustainable hunting tourism  -konferenssin kansainvälisiin puhujiin kuuluu myös edustajat FACE:sta  ja CIC:stä sekä alan yrittäjät pohjoisista maista.

Konferenssin aikana kuullaan yhteensä 17 esitystä seitsemästä eri maasta.

Kolmivuotinen North Hunt -hanke on osa Northern Periphery –ohjelmaa,  jonka tavoitteena on syrjäisten seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen  sekä luonnon resurssien kestävä käyttö.


Lisätiedot:
Anne Matilainen, 050 4151 156, anne.matilainen@helsinki.fi
Susanna Keskinarkaus, 050 4151 153, susanna.keskinarkaus@helsinki.fi

Tuoreet metsästysmatkailuun liittyvät julkaisut löytyvät  Ruralia-instituutin kotisivuilta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/raportteja.htm

----------------------------

TIEDOTE 11.11.2010
Seinäjoen yliopistokeskus

TUTKIJAHOTELLI SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUKSEEN

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotellin ensimmäinen vaihe on  käynnistynyt. Toiminnan alkuvaiheessa pystymme tarjoamaan palvelun  kolmelle tutkijalle kahdessa eri työtilassa. Projektiryhmä tekee  valinnat 23.11. niiden hakemusten pohjalta jotka ovat saapuneet  perjantaihin 19.11. klo 15:00 mennessä.

Helmikuun 2011 aikana valmistuu loput tutkijatiloista jolloin kaikki  10 paikkaa laitetaan uudelleen hakuun. Meneillään oleva haku koskee  siis ajanjaksoa 1.12.2010 - 28.2.2011. Nyt valittavat voivat tulla  myös uudelleenvalituksi keväällä.

Tarjolla olevat tutkijatilat:

Tila 1.
Sijainti: Frami C, 2 krs. Seinäjoen yliopistokeskuksen tiloissa.
Tyyppi: Avokonttori kahdelle tutkijalle. Samassa huoneessa  työskentelee TIMO-hankkeen projektipäällikkö.

Tila 2.
Sijainti: Frami C, 1 krs. TTY:n tiloissa.
Tyyppi: yhden hengen työhuone.

Lisätietoja tutkijahotellista ja hakulomake

Lisätietoja saat myös sähköpostitse tai puhelimitse:
Esa Vuorenmaa
suunnittelija
Seinäjoen yliopistokeskus UCS, Tampereen yliopisto
Kampusranta 9 C, FIN-60320 Seinäjoki
gsm  +358 40 190 4290

----------------------------

TIEDOTE 1.11.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KALKKUNATUOTANTO LENTOON UUDELLA STRATEGIALLA

Kotimainen kalkkunantuotanto on vähentynyt viidessä vuodessa noin 40  prosenttia. Tuotantoa ovat hankaloittaneet muun muassa  rehukustannusten nousu ja tuontikilpailu. Kalkkuna-alan kääntäminen  nousuun edellyttää alan vahvuuksien ja kehitystarpeiden kartoittamista  aina kuluttajien tarpeista
tuotantoprosessin toimintaan asti.

Kotimaisen kalkkunantuotannon kilpailukykyä parannetaan Satafood  Kehittämisyhdistys ry:n koordinoimassa ja yhdessä Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutin, Vaasan yliopiston sekä MTT:n kanssa  käynnistetyssä hankkeessa. Hankkeessa luodaan koko kalkkunaketjulle  kehittämisstrategia, joka perustuu kuluttajien tarpeiden täyttämiseen,  kustannustehokkaaseen tuotantoon sekä alan sisäisen tiedonkulun ja  luottamuksen vahvistamiseen.

Hankkeessa selvitetään kuluttajien kalkkunatuotannolle asettamia  vaatimuksia, jonka tuloksena on kuluttajalähtöinen, paremmin  kuluttajien tarpeita vastaava kalkkunatarjonta. Myös tuotantoprosessia  pyritään sujuvoittamaan ja tuotantokustannuksia säästämään. Hankkeen  kohderyhmänä ovat suomalaiset kalkkunantuottajat, mutta tulokset  auttavat koko kalkkunaketjua alkutuotannosta ja  elintarviketeollisuudesta kuluttajaan saakka.

Hanke toteutetaan kolmessa osassa. Ensimmäisessä osassa selvitetään  kalkkunatuotannon lisäarvotekijöitä laajan kuluttajatutkimuksen  avulla. Tämä luo pohjaa asiakaslähtöiselle ajattelutavalle. Toisessa  osassa etsitään mittareita, joilla tunnistetaan parhaat tuotantotavat,  ja luodaan visioita tulevaisuuden tuotantoketjusta. Kolmannessa osassa  kehitetään luottamukselliseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön  perustuva malli, jonka avulla ala pystyy kohtaamaan tulevaisuuden  haasteet ja viemään läpi muutokset.

”Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen” on  alueiden välinen kehittämishanke. Hanke alueeseen kuuluvat Satakunta,  Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Vuoden 2012 loppuun  kestävää hanketta rahoittavat alueen Ely-keskukset. Yksityisen  rahoitusosuuden maksaa Länsi-Kalkkuna Oy.

Liitteenä tuottajien yhteystietoja.

Lisätiedot:
Satafood Kehittämisyhdistys ry / Jari Lehmusvaara, 050-556 6519,  jari.lehmusvaara@satafood.net
Ruralia-instituutti / Hannele Suvanto, 050-415 1162,  hannele.suvanto@helsinki.fi
Vaasan yliopisto / Petri Helo, 050-556 2668, phelo@uwasa.fi
MTT / Jarkko Niemi, 040-358 0487, jarkko.niemi@mtt.fi

----------------------------

TIEDOTE 26.10.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTIN JOHTAJAKSI FT SAMI KURKI

Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson on valinnut    Ruralia-instituutin johtajaksi professori, FT Sami Kurjen (43).  Instituutin varajohtajana toimii professori, VTT Pirjo Siiskonen.

Tänä vuonna toteutunut yliopistouudistus vaikutti myös Ruralia-instituutin organisoitumiseen. Uudessa organisaatiossa instituutilla on johtaja ja varajohtaja. Toiminta Mikkelissä ja  Seinäjoella jatkuu entisellään.

FT Sami Kurki, on toiminut 1.8.2004 lähtien Ruralia-instituutin Seinäjoen toimintayksikön johtajana ja VTT Pirjo Siiskonen 1.1.1989 lähtien instituutin Mikkelin toimintayksikön johtajana. Molemmat vastaavat myös jatkossa yksiköiden toiminnasta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on Euroopan mittakaavassa merkittävä maaseudun kehittämiseen erikoistunut yliopistollinen    yksikkö. Instituutissa toimii 10 tutkimus- ja koulutusryhmää, jotka  työskentelevät monitieteisesti ja läheisessä vuorovaikutuksessa tiedon soveltajien kanssa.

 - Uusi organisaatio tukee instituutin koko osaamispääoman hyödyntämistä toiminnassa, kertoo vastavalittu johtaja Sami Kurki.

Ruralia-instituutti on Helsingin yliopiston erillislaitos ja sen toimintayksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Seinäjoella. Instituutissa työskentelee yhteensä noin 80 henkilöä. Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot  tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, koulutus sekä    tutkimuslähtöinen kehittämistyö.


Lisätietoja:
Professori Sami Kurki
0500 811 232, sami.p.kurki@helsinki.fi

Professori Pirjo Siiskonen
0440 752 755, pirjo.siiskonen@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE/KUTSU 18.10.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

WINNET VAHVISTAA TASA-ARVOA TYÖELÄMÄSSÄ
WINNET8-hanke esillä Naisyrittäjyyden teemapäivässä Seinäjoella

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on Etelä-Pohjanmaan liiton  kanssa mukana kansainvälisessä WINNET8-hankkeessa, jolla pyritään  edistämään tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Nyt hankkeessa ollaan kokoamassa hyviä käytäntöjä kaikista  partnerimaista. Näistä käytännöistä tehtävä julkaisu ilmestyy ensi  tammikuussa. Hankkeen puitteissa tehdään myös opintovierailuja.

 - Kävimme juuri tutustumassa naisten työelämäaseman kehittämiseen  Italiassa, ja Skotlannista tulee ryhmä vastaavalle vierailulle  Seinäjoelle 26.-27. lokakuuta, kertoo koulutuskoordinaattori Pia  Kattelus Ruralia-instituutista.

Hankkeen suomalaiset partnerit järjestävät Seinäjoella kansainvälisen  tutkimusworkshopin ja hankeseminaarin vuoden 2011 maaliskuussa.

 - Jokaisella hankealueella tehdään toimintasuunnitelma, jossa  kuvataan miten alueen toimijat ryhtyvät yhteistyössä siirtämään ja  soveltamaan WINNET8 -hankkeessa tunnistettuja ja kuvattuja hyviä  käytäntöjä, Kattelus kertoo.

Toimintasuunnitelmasta ja siirrettävistä hyvistä käytännöistä  järjestetään kuulemistilaisuus huhtikuussa 2011.

WINNET8-hanke osallistuu Seinäjoella Naisyrittäjyyden teemapäivään  omalla messupöydällä, jossa esitellään hanketta ja sen toimintoja.  WINNET8-osastolla on mahdollisuus tavata hankkeen skotlantilaisia ja  ruotsalaisia projektipartnereita, jotka ovat opintomatkalla  Etelä-Pohjanmaalla.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tapaamaan  skotlantilaisia, suomalaisia ja ruotsalaisia hankekumppaneita  WINNET-hankkeen standille Seinäjoki Areenaan 27. lokakuuta kello  15.30-16.30.

Matkan aikana skotlantilaiset tutustuvat suomalaisiin ja  eteläpohjalaisiin työmarkkinoiden tasa-arvoisuutta ja erityisesti  naisyrittäjyyttä tukeviin toimiin. Naisyrittäjyyden teemapäivä on yksi  opintovierailun tutustumiskohteista.

Naisyrittäjyyden teemapäivässä on mukana myös miehiä, muun muassa  Olympiakomitean huippu-urheilun kehittämisryhmään valittu Tapio Korjus  ja koko illan juontava toimittajajuontaja Roman Schatz.

Tervetuloa teemapäivään 27. lokakuuta kuulemaan lisää WINNET8-hankkeesta!

WINNET8 – Women in Net -hankkeessa on partnereita kahdeksasta maasta  ja yhdeksältä alueelta. Näiden tavoitteena on lisätä naisten  mielenkiintoa hakeutua uusille ammattialoille. Etelä-Pohjanmaan  alueryhmässä on mukana 16 henkilöä. Erityistä huomiota kiinnitetään  työmarkkinoiden eriytyneisyyden haasteeseen sekä naisten vähäiseen  määrään innovaatiotoiminnan ja teknologian parissa sekä yrittäjinä.

WINNET8 -hanketta rahoittaa EU:n Interreg IVC –ohjelma. Lisätietoa  hankkeesta internetsivuilla http://www.winnet8.eu/

Lisätiedot:
Koulutuskoordinaattori Pia Kattelus
050 415 1165, pia.kattelus@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 8.10.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTISSA SELVITETÄÄN EU:n TAVOITEOHJELMIEN VAIKUTUKSET
TALOUTEEN JA TYÖLLISYYTEEN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on mukana tutkimuksessa, joka antaa eväitä EU:ssa vuosina 2014–2020 toteutettavaan koheesiopolitiikkaan. Ruralia-instituutti selvittää EU:n nykyisistä rakennerahastoista saatavien tukien vaikutusta ja sitä, tukevatko käynnissä olevat tavoiteohjelmat kasvua ja kilpailukykyä.

 – Selvitämme miten taloudellinen kasvu ja työllisyys on otettu esille  tavoiteohjelmien asiakirjoissa ja laskemme, kuinka  rakennerahastojen  tuet ovat vaikuttaneet eri maissa ja niiden suuralueilla, professori  Hannu Törmä Ruralia-instituutista kertoo.

Ruralia-instituutissa tehdään myös vertailua siitä, mikä olisi tehokkain lopputulos jäsenmaiden kannalta.

 – Kartoitamme, miten uudella koheesiopolitiikalla voitaisiin vaikuttaa alueisiin mahdollisimman myönteisellä tavalla, Törmä toteaa.

Koheesio-hankkeen vetäjänä toimii Britanniassa sijaitseva, arvostettu London School of Economics. Ruralia-instituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana Wienin yliopisto Itävallasta, Bécsin yliopisto Unkarista ja Puolan Varsovassa sijaitseva Case Foundation. Hankkeen   kokonaisbudjetti on 725 000 euroa, joka tulee EU:n komission   aluepolitiikan osastolta.

Aluepolitiikasta käytetään toisinaan synonyymiä koheesiopolitiikka,  joka viittaa aluepolitiikan toiseen tärkeään tehtävään. Koheesiolla viitataan taloudelliseen yhdentymiseen ja tulokuilun kapenemiseen jäsenmaiden välillä. EU:n 2000-luvun alussa tapahtuneen laajentumisen myötä alueiden väliset taloudelliset erot unionin sisällä olivat aiempaa suurempia ja asettivat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Yhdentymiskehitys on kuitenkin edennyt myönteisesti, jolloin tehokkuustavoitteet ovat saaneet suuremman painoarvon.  EU:n rakennerahastojen ohjelmat tukevat unionin kilpailukyvyn vahvistamista. Nyt käynnissä on ohjelmakausi 2007–2013.

Lisätiedot:
Professori Hannu Törmä
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 17.09.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTISSA SELVITETÄÄN JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN  KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET, TUTKIMUS ON ENSIMMÄINEN LAATUAAN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy tutkimus, jonka  tavoitteena on selvittää neljän OK-opintokeskuksen jäsenjärjestön  vapaaehtoistoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset. Tämäntyyppistä  tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Tutkimuksen kohteena ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen 4  H-Liitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Punainen Risti.  Kaikissa järjestöissä tehdään monipuolista ja laajaa vapaaehtoistyötä.  Tutkimuksessa tarkastellaan näiden neljän järjestön  vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia siitä  lähtökohdasta, että julkinen sektori tuottaisi järjestöjen  vapaaehtoistyön tehtävät.

- Tuloksena hahmottuu kuva järjestöjen vapaaehtoistoiminnan  sosiaalisesta jalanjäljestä ja tehokkuuserosta julkiseen sektoriin  nähden. Tulokset esitetetään Suomen kansantalouden tasolla, kertoo  Ruralia-instituutin tutkijatohtori Juhani Laasanen.

Tutkimusta varten selvitetään järjestöjen vapaaehtoistoiminnan  kustannukset, jossa lähtökohtana on tehtäviin käytetty työmäärä ja  henkilöstöpanos sekä työstä mahdollisesti maksetut korvaukset.  Julkiselta sektorilta haetaan taho, jonka toimintaa voidaan käyttää  vertailupohjana tutkittavien järjestöjen vapaaehtoistyölle. Julkisen  sektorin perusaineisto muodostetaan Tilastokeskuksen kansan- ja  aluetilinpidon tilastoista. Järjestöjä koskeva aineisto kerätään  kyselyn avulla ja järjestöjen omista dokumenteista.  Ruralia-instituutissa kehitetyn RegFin-mallin avulla lasketaan  järjestöjen vapaaehtoistoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset  olettaen, että julkinen sektori vastaisi vapaaehtoistyön piiriin  kuuluvista tehtävistä.

Tutkimuksen tilaajana ja rahoittajana toimii Opintotoiminnan  Keskusliitto ry, joka ylläpitää OK-opintokeskuksen toimintaa.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen
050 415 0215, juhani.laasanen@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 13.9.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISEN OMISTAJAOHJAUSTA TULISI TERÄVÖITTÄÄ
TERVEYSPALVELUIDEN KUSTANNUKSET KASVUSSA KULUVANA VUONNA

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen tuottamista terveyspalveluista  sairaankuljetuksen, kotisairaanhoidon, avohoidon kuntoutuksen ja  kuntoutusosaston kustannustehokkuus parani tai pysyi samalla tasolla  vuosina 2007–2009. Sen sijaan sairaalahoidon, työterveyshuollon,  terveysneuvonnan, avosairaanhoidon, hammashuollon ja ravintohuollon  kustannustehokkuus heikkeni vastaavana aikana.

Sosiaalitoimen palveluista lasten perhepäivähoidon sekä perhe- ja  laitoshoidon kustannustehokkuus oli kohenemassa verrattaessa vuosien  2007–2008 ja 2009–2010 välistä kehitystä. Lasten päiväkotihoidon,  vanhusten laitoshoidon, kotipalvelujen ja palveluasumisen  kustannustehokkuus näyttäisi heikkenevän verrattaessa samoja  ajanjaksoja keskenään.

Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin  tutkimuksesta, jossa analysoitiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen  palvelutuotannon kustannustehokkuuden kehitystä vuosina 2007–2010.  Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin kuntayhtymän hallintomallin  toimivuutta.

Tulosten perusteella kustannussäästöjä pitäisi tehdä usealla  perusturvan palvelutuotannon alueella. Tutkijatohtori Juhani Laasasen  mukaan kehittämistoimenpiteet olisi ulotettava koko palvelurakenteeseen.

 – Perusturvan palvelurakenne tulisi yhtenäistää ja tiivistää sekä  selvittää, mikä taho palvelut tuottaisi ja miten, Laasanen sanoo.

Tukipalveluissa Laasanen laajentaisi merkittävästi yhteistyötä kuntien  ja muiden tuottajien kanssa.

 – Ravintohuolto pitäisi organisoida uudelleen jokaisen terveysaseman alueella
 ja integroida keskeiset taloushallintopalvelut muiden tuottajien kanssa.

Hän ehdottaa myös ottamaan aina käyttöön uudet tietotekniikan  sovellukset ja siirtymään yksikkökustannusbudjetointiin.

Kuntayhtymän hallintomalli turvaa Laasasen mukaan vahvan  omistajaohjauksen jäsenkunnille ja erityisesti Kauhavan kaupungille.  Se perustuu ensi sijassa kuntayhtymän perussopimuksen ja  hallintosäännön määräyksiin. Omistajaohjauksen tavoitteiden  toteuttamiseksi käytännössä omistajakuntien ja kuntayhtymän välillä  tarvitaan vahva ja avoin yhteisymmärrys palvelutuotannon kustannusten  reunaehdoista. Tämä koskee myös omistajakuntien kunnanhallitusten ja  kuntien yhtymähallituksen välistä vuorovaikutusta.

Kuntayhtymän terveyspalvelujen kustannusten nousu oli vuosina  2007–2009 noin 1,3–1,8 kertaa suurempi kuin jäsenkuntien verotulojen  keskimääräinen kasvu. Vuonna 2010 terveyspalvelujen kustannukset ovat  kasvussa, vaikka kuntien verotulot näyttäisivät vähenevän. Vuonna 2010  Kauhavan kaupungin verotuloennuste on heikompi kuin kuntayhtymän  jäsenkunnissa keskimäärin.

Jäsenkuntien perusterveydenhuollon, hammashuollon ja  ympäristöterveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2006 korkeammat  kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Perus- ja  ympäristöterveydenhuollon kustannukset laskivat vuonna 2007 alle  Etelä-Pohjanmaan keskiarvon, mutta olivat sitä korkeammat  hammashuollossa. Kaikissa toiminnoissa kustannukset ylittivät vuonna  2008 selvästi Etelä-Pohjanmaan keskiarvon.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perustivat Alahärmän, Evijärven,  Kortesjärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Kuntayhtymä  aloitti toimintansa 1.1.2007. Tutkimuksen tilaajana ja rahoittajana  toimi Kauhavan kaupunki.


Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen
050 415 0215
juhani.laasanen@helsinki.fi

Julkaisu:
Juhani Laasanen: Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelutuotannon  kustannustehokkuus ja toimivuus, Raportteja 63. 71 s. 2010.
Pdf-julkaisu löytyy osoitteesta:  http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/raportteja.htm

----------------------------

TIEDOTE 8.9.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

TUNNUSTUSPALKINTO RURALIA-INSTITUUTIN HELI KURIKALLE

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä filosofian   lisensiaatti Heli Kurikka on saanut tunnustuspalkinnon hyvästä   yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamisesta.

Palkinnon Kurikalle myönsi Oulun yliopiston rehtori yliopiston   avajaisissa kuluvalla viikolla. Ennen siirtymistään Seinäjoelle   Ruralia-instituuttiin Kurikka työskenteli Oulun yliopiston maantieteen   laitoksella.

Professori Jarmo Rusanen on osana tutkimustyötään yhdessä Kurikan   kanssa selvittänyt yliopistoista valmistuneiden alueellista   sijoittumista työelämään. Tutkimus on herättänyt huomiota myös   valtakunnallisesti. Se antaa luotettavaa tietoa siitä, minne   yliopistojen kasvatit siirtyvät valmistuttuaan ja auttaa siten   arvioimaan koko yliopistolaitoksen ja erityisesti Oulun yliopiston   alueellista vaikuttavuutta.

Kurikan mukaan julkisuudessa puhutaan paljon yliopistojen yhteiskunnallisesta
palvelutehtävästä, joten siihen nähden hänestä on hämmästyttävää, että   valmistuneiden sijoittumista on tätä ennen tutkittu niin vähän.

-Yliopistoista valmistuneiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen on   melko pysyvää ja aika suuri osa jää opiskelupaikkakunnan liepeille.   Jos maakunnat haluavat osansa, tulisi tukea ensimmäisen työpaikan tai   harjoittelupaikan saamista alueelta, Kurikka painottaa.

Heli Kurikan tutkimus löytyy internetistä osoitteesta:
http://www.oulu.fi/geography/opetus/pdf/oy_sta_sijoittuminen_08.pdf

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Heli Kurikka
050-415 1629, heli.kurikka@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 07.09.2010
Vaasan yliopisto

Yliopistolle puitesopimus toiminnan kehittämisestä Seinäjoella

Vaasan yliopisto ja Seinäjoen kaupunki ovat solmineet tiistaina 7.9.2010 puitesopimuksen yliopiston toiminnan kehittämisestä Seinäjoella. Sopimuksen taustalla on jo yli 10 vuotta jatkunut tuloksekas yhteistyö alueella.

Yliopisto ja kaupunki näkevät yliopiston toiminnan Seinäjoella kiinteänä osana yliopiston yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista painottavaa profiilia. Yhteistyö edistää Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin toteutumista ja tukee kaupungin tavoitteita yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen vahvistamisessa.

Yhteisinä kehittämisalueina sopimusosapuolet näkevät Etelä-Pohjanmaan vahvojen yritysklustereiden uudistamisen sekä yritysten kilpailukyvyn edistämisen tieteellisen tutkimuksen ja yliopistollisen koulutuksen avulla.

Julkisen sektorin kehittämishankkeisiin liittyvä liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen nähdään myös tärkeäksi. Tähän pyritään kehittämällä innovatiivisia ja monialaisia yritysten, julkisen sektorin sekä osaamistoimijoiden yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja. Vaasan yliopisto organisoi toimintansa ensi sijassa Levón-instituutin ja Epanet-professuurien kautta.

Puitesopimus solmittiin vuosiksi 2011-2015. Sen allekirjoittivat Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki ja yliopiston rehtori Matti Jakobsson.

----------------------------

TIEDOTE 6.9.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SAHATEOLLISUUDEN SULKEMISTEN VAIKUTUKSET JÄÄVÄT ALLE 200 MILJOONAAN
Laman hellittäessä sahateollisuuden työllisyystilanteen ennustetaan  vahvistuvan

Sahateollisuuden tuotantolaitoksista on suljettu viime vuosina  yhteensä yhdeksän sahaa ja seitsemän jalostetehdasta. Kaikkien  sulkemissuunnitelmien toteutuessa leikkaukset koskevat yhteensä  kahtatoista maakuntaa ja viittätoista seutukuntaa.Seutukuntien  aluetaloudet vaikuttaisivat kuitenkin sopeutuvan uuteen tilanteeseen  muiden alojen kompensoidessa osan sahateollisuuden menetyksistä.

Sahateollisuuden sulkemisista johtuvat talouskasvun menetykset ovat  yhteensä noin 170 - 180 miljoonaa euroa. Vastaavasti työllisyyden  menetykset ovat noin 2 700 - 3 000 henkilötyövuotta. Tappiot ovat 0,3  prosenttia maakuntien yhteenlasketusta BKT:sta ja työllisyydestä.  Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia kapasiteetin  siirtoja  jäljelle jääville sahoille.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan  taloudellisen kasvun ja työllisyyden menetykset ovat  sahateollisuudessa pienemmät kuin massa- ja paperiteollisuudessa.  Sahateollisuuden supistumisen aiheuttaman taloudellisen kasvun  menetysten osuus on arviolta vajaat 20 prosenttia massa- ja  paperiteollisuuden vastaavista, kun taas työllisyyden tappiot ovat  lähempänä puolta massa- ja paperiteollisuuden menetyksistä. Molemmat  alat ovat  menettäneet talouskasvua ja työllisyyttä viidessä  maakunnassa, mikä tekee tilanteen ongelmalliseksi.

ETLA:n sahateollisuuden ja rakentamisen tuotantoennusteiden kuten myös  PTT:n hintaennusteiden mukaan laman pohjan saavuttamisen jälkeen sekä  tuotanto että vientihinnat alkaisivat vahvistua. Mikäli myönteinen  kehitys toteutuisi, Suomen BKT voisi kasvaa yhteensä 300–900  miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä ja työllisyys voisi  vahvistua 1 000 – 5 000 henkilötyövuodella. Sahateollisuuden  sopeuttaminen tulee kuitenkin jatkumaan, mikäli lama ei hellitä.

Pienet seutukunnat ahtaammalla

Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan aluetalouden  sopeutumishaastetta lisää se, että puolet leikkauksista kohdistuu  pieniin seutukuntiin. Suurimmat menetykset kohdistuvat Itä-Uudenmaan  Porvoon seutukuntaan. Tolkkisten sahan lopettaminen laskee  talouskasvua sulkemisvuotena lähes 16 miljoonalla eurolla.  Jalostetehtaista erottuvat Pohjois-Savon Kuopion seutukunta ja  Päijät-Hämeen Lahden seutukunta.

Tutkimuksessa selvitettiin sahojen ja jalostetehtaiden sulkemisten  aluetaloudellisia vaikutuksia seutukuntien taloudelliseen kasvuun ja  työllisyyteen. Sahateollisuuden menetyksiä verrattiin maakuntatasolla  massa- ja paperiteollisuuden vastaaviin. Lisäksi tarkasteltiin alan  kolmea tulevaisuuden kuvaa Suomen tasolla. Laskelmat suoritettiin  alueellisella yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimallilla.  Tarkasteluperiodi oli sulkemisten osalta vuodet 2004 – 2013 ja vuodet  2010 – 2014 tulevaisuuden kuvien kohdalla. Tutkimuksessa ei ole otettu  huomioon mahdollisia kapasiteetin siirtoja jäljelle jääville sahoille.  Tutkimuksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriön alueiden  kehittämisen yksikkö ja Metsäalan strateginen ohjelma.

Lisätietoja:

Professori Hannu Törmä
050-5389 680, hannu.torma@helsinki.fi

Julkaisu:
Törmä Hannu, Reini Kaarina & Määttä Susanna: Suomen sahateollisuuden  supistumisen ja tulevaisuuden kuvien aluetaloudelliset vaikutukset.  Raportteja 62, 2010. Pdf-julkaisu löytyy Ruralia-instituutin  kotisivuilta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/raportteja.htm

----------------------------

TIEDOTE 25.08.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTISSA KEHITETÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN KANSAINVÄLISTÄ  HANKEOSAAMISTA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa Kansainvälisen  hankeosaamisen kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa on  tarkoituksena tiivistää Etelä-Pohjanmaan kansainvälisten hankeosaajien   yhteistyötä ja luoda instrumentteja hankevalmistelun tueksi.  Ruralia-instituutti kokoaa organisaatiorajat ylittävän   yhteistoimintaryhmän henkilöistä, jotka työssään vastaavat  kansainvälisten hankkeiden koordinaatiosta. Keskeisiä   yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Pohjanmaan alueen kunnat ja   toimintaryhmät, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,  Seinäjoen Seudun elinkeinokeskus, Seinäjoen Teknologiakeskus sekä   Seinäjoen yliopistokeskus ja sen eri yksiköt.

Hankkeessa verkotetaan siinä mukana olevia maakunnan toimijoita keskenään, kootaan yhteen vireillä olevia hankesuunnitelmia ja   kansainvälisiä kumppanuuksia sekä luodaan malli pysyvälle kansainvälisen hanketoiminnan tukirakenteelle Etelä-Pohjanmaalle.  Hankkeen aikana jätetään viidestä seitsemään hankehakemusta  kansainvälisiin hankehakuihin.

Hankkeen on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella. Hanke päättyy 31.12.2011.

Etelä-Pohjanmaalla on tunnistettu tarve kansainvälistymisen lisäämiseen, sillä maakunta on monilla mittareilla vähiten   kansainvälistynyt koko maassa. Yksi keskeinen toimintatapa on  kansainvälisen hanketoiminnan tason nostaminen niin toiminnan määrän kuin sisältöjen osalta.

Hankkeisiin on toki osallistuttu, mutta osallistuminen ei ole ollut  aina kovin suunnitelmallista ja hankeosaajien verkosto on jäänyt  harvaksi. Toiminnan tulosten arvioiminen ei myöskään ole ollut kovin systemaattista. Kansainvälisistä hankkeista ei ole esimerkiksi  olemassa koottua tietoa, mistä syystä eri toimijoiden tietoisuus   toisistaan on jäänyt satunnaiseksi.


Lisätietoja:
Projektipäällikkö
Aapo Jumppanen
050 - 415 1152, aapo.jumppanen@helsinki.fi

Vanhempi tutkija
Antti Saartenoja
050-347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 11.06.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

METSÄSTYSMATKAILU MENESTYY VAIN HUOMIOIMALLA PAIKALLISET

Metsästysmatkailu nähdään maaseutua elävöittävänä toimintana, jota  voidaan maltillisesti kehittää kunhan paikalliset metsästysperinteet  huomioidaan. Metsästysmatkailua ei haluta kehittää hinnalla millä  hyvänsä eivätkä sidosryhmät kannattaneet ajatusta, että taloudelliset  syyt jyräisivät sosiaali-set ja ekologiset näkökannat.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreesta  selvityksestä, jossa tutkittiin metsästysmatkailun sosiaalista  kestävyyttä Suomen ja Ruotsin pohjoisilla alueilla sekä Islannissa ja  Skotlannissa.

Aluetaloudelliset vaikutukset nähdään kaikissa maissa  metsästysmatkailun positiivisimpana asiana. Metsästysmatkailun koetaan  tuovan alueelle tuloja, työpaikkoja ja kehittävän syrjäseutujen  elinkeinomahdollisuuksia eri alojen yrittäjille. Metsästysmatkailu  myös jatkaa turismisesonkia syksyyn. Skotlannissa moni  metsästysmatkailua harjoittava yritys tekee tappiota  metsästystuotteistaan ja toteuttaakin metsästystä tukeakseen muita  palveluja, hallitakseen kauriskantoja tai edustussyistä.  Haastateltavat varsinkin Pohjoismaissa huomauttavat, ettei metsästys  saa kaupallistua liikaa. Taloudellisten näkökantojen lisäksi  korostettiin sosiaalisia seurauksia.

Suurimmaksi uhaksi metsästysten harrastajien kannalta Suomessa koetaan  mahdollinen maanvuokran korottaminen matkailutoiminnan laajenemisen  myötä. Kansainvälisessäkin vertailussa korostuu huoli paikallisten  metsästäjien metsästysmahdollisuuksien säilymisestä.  Metsästysmatkailun pelätään estävän lupien saannin, tiettyjen lajien  metsästyksen ja tietyille alueille pääsyn. Paikallisten  metsästysmahdollisuuksiin puuttumisen nähdään Pohjoismaissa johtavan  sosiaalisiin konflikteihin.

Vaikka metsästysmatkailun jatkuvuus riippuu riistakannoista, oli  vastaajilla suuri luottamus Suomen seurantajärjestelmään, eikä  metsästysmatkailun koettu uhkaavan metsästyksen ekologista  kestävyyttä. Skotlannissa taas haastatelluilla oli hyvin eriävät  näkemykset siitä, ylläpitävätkö metsästystilat perinnemaisemaa vai  uhkaako metsästyksen nimissä tehtävä maastonmuokkaus luon-non  monimuotoisuutta.

Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa on elinvoimainen ja tasavertainen  metsästyskulttuuri, jossa paikallisten ihmisten metsästämisellä on  pitkät perinteet. Skotlannissa taas metsästys tapahtuu  yksityisomistuksessa olevilla tiloilla ja se nähdään elitistisenä  harrastuksena. Kansainvälisestä vertailusta käy ilmi, että kun  pohjoismaisessa metsästyksessä jahdin pääpaino on sosiaalisessa  yhdessäolossa ja luonnosta nauttimisessa, painottuu Skotlannissa  perinteen kokeminen ja itse ampumistilanne. Pohjoismaiden ja  Skotlannin välillä on merkittävä ero myös metsästyksen  julkisuuskuvassa. Skotlannissa metsästystä ylipäätään pidetään  negatiivisempana aktiviteettina kuin Suomessa, Ruotsissa ja  Islannissa, joissa metsästys yleisesti mielletään kulttuuriin  kuuluvaksi.

Haastatteluissa kautta eri maiden tuli esiin toivomus, että  metsästysmatkailun markkinoinnissa keskityttäisiin kokonaisvaltaisiin  elämyksiin ja paikallisen kulttuurin esiintuomiseen. Sekä yrittäjät  että sidosryhmät näkivät paikallisyhteisöjen huomioimisen kriittisenä  menestystekijänä alan kehit-tämisessä.

Laadullinen tutkimus metsästysmatkailun sosiaalisesta kestävyydestä  toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Skotlannissa.  Tuoreesta raportista löytyy kunkin maan tulosten lisäksi vertailu  kansainvälisistä yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista.

Lisätiedot:
Susanna Keskinarkaus
050 415 1153, susanna.keskinarkaus@helsinki.fi

Anne Matilainen
050 415 1156, anne.matilainen@helsinki.fi

Julkaisu:
Anne Matilainen and Susanna Keskinarkaus (eds.) The Social  Sustainability of Hunting Tourism in Northern Europe. Reports 59. 111  p. 2010.

Suora linkki julkaisuun:  http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Reports59.pdf

----------------------------

TIEDOTE 10.6.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


KEHITTÄMIS- JA OPPIMISLABORATORIO FAB LAB MAHDOLLISUUS
ETELÄ-POHJANMAALLE

Fab Lab -laboratorion avoimuus ja käyttäjälähtöisyys mahdollistaisivat   Etelä-Pohjanmaan yrittäjille omien ideoiden kokeilun  kansainvälisessä  toimintaympäristössä.  Maakunnan koululaisille se  tarjoaisi  mahdollisuuden tutustua kiinnostavalla tavalla tekniikkaan  ja  luonnontieteisiin. Fab Lab on myös ihmisten luovuutta ja  hyvinvointia  tukeva järjestelmä.

Fab Lab -toimintamalli edustaa siis sellaista innovaatiopolitiikkaa ja   kehitystä, mihin tulisi suhtautua vakavasti.  Näin todetaan  Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutin selvityksessä, jossa  tutkittiin  Massachusetss Institute of Technologyssä (MIT) kehitetyn  avoimen  innovaatioympäristötyökalun eli niin kutsutun Fab Labin  soveltuvuutta  Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla työskentelevät näkivät Fab Labissä mahdollisuuksia   myös Seinäjoella toimivien opetus- ja tutkimusyksiköiden yhteistyön   kehittämisen välineenä. Toisaalta konseptin tuoreus herätti   kysymyksiä, ja jatkossa kannattaa vielä selvittää esimerkiksi   toimintamallin vaikutusta alueiden innovaatiotoiminnan kehittymiselle   sekä laboratorion rahoitusmalleja.  Lisäksi pitäisi hahmottaa miten   Etelä-Pohjanmaa profiloituisi kansainvälisessä Fab Lab -verkostossa.

Fab Lab -laboratorio on syntynyt tarpeesta luoda mahdollisuus   käyttäjälähtöiseen innovatiiviseen työskentelyyn myös suurten   miljoonaluokan tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella.  Keskeisenä   tavoitteena on tarjota mahdollisuus innovatiivisten projektien   toteuttamiseen lähellä käyttäjiä ja asiakkaita. Fab Labit toimivat   siten alustoina avoimille innovaatiojärjestelmille. Laboratorioita   voidaan käyttää myös tekniikkaan ja luonnontieteisiin liittyvään   koulutukseen sekä tuotekehitysalustoina pien- ja mikroyrityksissä,   joissa ei ole resursseja laajojen tuotekehitysprosessien   käynnistämiseen.

Fab Lab -selvityksen rahoitti Seinäjoen seudun aluekeskusohjelma.

Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja, 050 347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi
Projektipäällikkö Aapo Jumppanen, 050 415 1153, aapo.jumppanen@helsinki.fi

Julkaisu:
Aapo Jumppanen ja Antti Saartenoja: Selvitys käytäntölähtöisen   innovaatioympäristötyökalun nk. Fab Lab -konseptin soveltuvuudesta   Etelä-Pohjanmaan innovaatioympäristön kehittämisen työvälineeksi.   Raportteja 53. 21 sivua. 2010.

Linkki pdf-julkaisuun:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja53.pdf

----------------------------

TIEDOTE 31.5.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KUNTALIITOSKUNNISSA ASUVIEN OSALLISTUMISTA TUTKITAAN,
VERTAILUKUNTINA SEINÄJOKI, SALO JA KOUVOLA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy  vertailututkimus, jonka tarkoituksena on selvittää osallistumisen ja  paikallisdemokratian järjestämisen tapoja kolmessa uudessa  kuntaliitoskunnassa.

Kaikissa tutkimuksen kohdekunnissa eli Kouvolassa, Salossa ja  Seinäjoella on kaupungin maaseutualueiden määrä kuntaliitoksen myötä  moninkertaistunut. Tämän vuoksi kunnissa on tarve uusien  toimintatapojen etsimiseen ja uusien käytäntöjen luomiseen  maaseutualueiden asukkaiden osallisuuden mahdollistamiseksi ja  parantamiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena on muun muassa tarkastella nykyisiä  osallistumisen käytäntöjä, selvittää maaseutuasukkaiden kokemuksia  vaikuttamiskanavien käytöstä ja vaikuttavuudesta sekä tunnistaa  toimivat osallistumisen keinot ja tavat.  Lisäksi selvitetään kuntien  halukkuutta luoda ja testata uusia maaseudun ja kaupungin  vuorovaikutuksen muotoja osallisuuden kehittämiseksi sekä tuotetaan  tutkimustietoa tavoitteen tukemiseksi.

Tutkimus toteutetaan vertailututkimuksena. Vertailun myötä tavoitteena  on ottaa oppia kohdekuntien erityisen toimivista osallisuuden tavoista  sekä levittää hyviä ja toimivia osallisuuden käytäntöjä muihin kuntiin.

Maaseudun ja kaupungin yhdistävät kuntaliitokset ovat yksi  konkreettinen haaste paikallisdemokratian organisoinnille sekä  asukkaiden osallistumisen tapojen kehittämiselle kunnassa. Erityisesti  maaseutualueiden asukkaiden osallistumismahdollisuuksien varmistaminen  sekä niiden liittäminen osaksi uuden kunnan organisaatiota ja  toimintaa on tärkeää.

Tutkimusta rahoittavat tutkimukseen osallistuvat kunnat sekä Maa- ja  metsätalousministeriö.

Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja, 050 347 9845, antti.saartenoja@helsinki.fi
Tohtorikoulutettava Katja Rinne-Koski, 050 415 1159, katja.rinne-koski@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 17.5.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KAKSINEUVOISEN PERUSPALVELUJEN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TOIMIVUUS TUTKITAAN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy tutkimus, jonka  tavoitteena on selvittää Kuntayhtymä Kaksineuvoisen tuottamien  peruspalvelujen kustannustehokkuus ja toimivuus. Tutkimuksessa  analysoidaan peruspalvelujen kokonais- ja yksikkökustannusten kehitys  toiminnan käynnistymisvuodesta 2007 alkaen. Saatujen tulosten pohjalta  arvioidaan lisäksi peruspalvelujen sekä kuntayhtymän hallintomallin  toimivuutta nykytilanteessa.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perustivat Alahärmän, Evijärven,  Kortesjärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Kuntayhtymä  aloitti toimintansa 1.1.2007.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntayhtymän tuottamien  peruspalvelujen nykyinen kustannustehokkuus analysoimalla palvelujen  yksikkökustannukset sekä kuntayhtymän peruspalvelujen kustannuskehitys  toiminnan alusta lähtien. Tavoitteena on osoittaa, mistä syistä  mahdollinen kustannusten nousu on aiheutunut. Kustannusten kehitystä  tarkastellaan myös jäsenkuntien taloudellisten resurssien  näkökulmasta. Analyysin perusteella tutkimuksessa arvioidaan lisäksi  peruspalvelujen toimivuutta kustannustehokkuuden kannalta.  Tutkimuksessa arvioidaan myös kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta  nykyisessä tilanteessa.

Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi ja Ylihärmä päättivät kuntaliitoksella  perustaa uuden Kauhavan kaupungin 1.1.2009, josta alkaen kuntayhtymän  jäsenkunnat ovat Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi. Samasta ajankohdasta  lähtien kuntayhtymän toiminta laajeni, kun sen tehtäväksi tuli  perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalvelujen tehtävät.

Tutkimuksen tilaajana ja rahoittajana toimii Kauhavan kaupunki.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen, 050 415 0215, juhani.laasanen@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 7.5.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SOKLIN KAIVOSHANKE TYÖLLISTÄÄ PARHAIMMILLAAN TUHANSIA
HANKE MERKITTÄVÄ SAVUKOSKEN KUNNALLE JA KOKO ITÄ-LAPILLE

Soklin kaivos on megaluokan hanke, jolla on merkittäviä  aluetaloudellisia vaikutuksia Savukosken kunnalle ja myös laajemmin  Itä- ja Pohjois-Lapin sekä Rovaniemen seuduille. Laskelmien mukaan  kaivoshankkeen työllisyysvaikutukset kohoavat kerroinvaikutuksineen  enimmillään yhteensä noin 3 400 henkilötyövuoteen investointivaiheen  loppuun mennessä vuonna 2014. Vaikutus tasoittuu sen jälkeen noin 700  henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun eli vuoteen 2020 mennessä.

Luvut selviävät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tänään  julkistetusta tutkimuksesta. Itä-Lapin kuntien verotulojen arvioidaan  kasvavan kaivostoiminnan johdosta vuosina 2011–2020 yhteensä noin 34  miljoonalla eurolla, josta Savukosken kunnan osuus olisi noin 7  miljoonaa.

Kaivoksen työllisyysvaikutukset ulottuvat ensisijassa Itä- ja  Pohjois-Lapin sekä Rovaniemen seutujen kuntiin, jotka muodostavat  tarkastelussa määritellyn työssäkäyntialueen. Kaivoksen  investointivaiheen aikana työllisyysvaikutukset jakaantuvat voimakkaan  pendelöinnin seurauksena koko työssäkäyntialueelle.

Tuotantovaiheen aikana pääosa työllisyysvaikutuksesta kohdentuisi Itä-  ja Pohjois-Lapin kuntiin. Henkilötyövuosien määrä nousisi Itä-Lapin  kunnissa yhteensä enimmillään vajaaseen 500:aan ja Savukosken kunnassa  noin 50 henkilötyövuoteen.

- Kaivos kohentaisi selvästi Savukosken työllisyystilannetta ja  vähentäisi työttömyyttä, kertoo tutkijatohtori Juhani Laasanen  Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Kaivoksen investointivaiheessa muuttoliikkeestä hyötyisi muita enemmän  lähinnä Rovaniemen seutukunta ja tuotantovaiheessa taas Itä- ja  Pohjois-Lapin seutukunnat. Työssäkäyntialueen kuntien veropohja  vahvistuisi työllisyyden kasvusta.

Savukosken kunnalla on tonttitarjonnan, peruspalvelujen, talouden sekä  virkistys- ja vapaa-aikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset  vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi  tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Savukoskeen muuttaville.   Tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan Savukosken kunnan sopeutuminen  Soklin kaivoksen investointiin ja toimintaan on hallittavissa kunnan  määrätietoisella toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä lähikuntien sekä  muiden kuntien ja toimijoiden kanssa.

Kaivoksen hyödyt eivät tule automaattisesti Savukosken kunnalle, vaan  ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä.

- Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksesta työllistyvät  asuvat Savukoskella. Kaivos antaa kunnalle uusia mahdollisuuksia  myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, Laasanen toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia  Savukosken kuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tilasto- ja  kartta-aineiston avulla kuva Savukosken kunnan nykyisestä kehityksestä  ja mahdollisuuksista suunniteltua kaivostoimintaa varten. Lisäksi  tutkimuksessa analysoitiin, millaisia vaikutuksia kaivoshankkeella on  Savukosken kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Analyysit  perustuvat Ruralia-instuutissa kehitetyn alueellisen RegFinDyn  -laskentamallin aineistoon kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen, 050 415 0215, juhani.laasanen@helsinki.fi

Julkaisu:
Juhani Laasanen: Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan.  Raportteja 56. 67s. 2010.
Pdf-julkaisu löytyy osoitteesta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja56.pdf

----------------------------

TIEDOTE 29.4.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KULTAKAIVOS KOHENTAISI TALOUSKASVUA YLI 20 MILJOONALLA,
TYÖLLISYYSVAIKUTUS YLTÄISI ALUSSA 350:EEN HENKILÖTYÖVUOTEEN

Seinäjoen seutukunnan aluetalous kohenisi etenkin investoinnin alussa, jolloin
talouskasvu vahvistuisi yhteensä lähes 21 miljoonaa euroa. Kaivoksen  toimintavaiheessa vaikutus aluetalouteen vakiintuisi vuositasolla yli  7 miljoonaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutin tänään julkistamasta selvityksestä, jossa  tutkittiin Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen  aluetaloudellisia vaikutuksia.

- Kaivos voisi nostaa alueen BKT:n kasvun 2,8 prosenttiin vuodessa,  kun normaalikehitys on 2,5 prosenttia, kertoo selvityksen laatinut  professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Kultakaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin  aikana yhteensä noin 350 henkilötyövuodella. Kullakin investointiin  käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin 10 uutta henkilötyövuotta.  Kun varsinainen toimintakin otetaan huomioon, saataisiin lähes 200  uutta henkilötyövuotta.

 - Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi noin 90:een uuteen  henkilötyövuoteen, Törmä toteaa.

Kaivoksen oletettu kultavaranto ja kultapitoisuus asettuisivat  Pahtavaaran ja Pampalon kaivoshankkeiden lukujen väliin. Esiintymä  olisi Seinäjoen Sikakankaalla suurempi, mutta kultapitoisuus  alhaisempi kuin Pampalossa. Kultavarannon arvosta tulee Sikakankaan  tapauksessa hieman suurempi kuin Pampalossa, mutta selvästi pienempi  verrattuna Pahtavaaraan.

Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus kotitalouksien ostovoiman lisäykseen olisi
investointivaiheessa 14 miljoonaa ja toimintavaiheessa 6 miljoonaa  euroa. Uuden
ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja  julkisissa palveluissa.

Kunnallisverossa investointivaiheiden vaikutus olisi enimmillään 1- 3  miljoonaa ja toimintavaiheessa lähes puolitoista miljoonaa euroa.  Vastaavat luvut valtion tuloveroille olisivat 2½ ja hieman yli 1  miljoonaa euroa.

Professori Hannu Törmän arvion mukaan mahdollisen kultakaivoksen  syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa, mikäli  tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. Törmä ei ota  kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Hän suosittelee  lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia  seurattaisiin perustietojen tarkentuessa.

Esitutkimus kohdistui Seinäjoen Sikakankaalla tehtyjen etsintöjen  tuloksiin. Esiselvitys on hypoteettinen laskelma ja mitään varmaa ei  vielä tiedetä esimerkiksi kultavarannon laajuudesta.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen aluetaloudellinen  merkitys mahdollisella kaivoshankkeella olisi Seinäjoen seutukunnalle.  Tutkimuksessa kartoitettiin kaivoshankkeen vaikutukset  investointeihin, talouskasvuun, työllisyyteen, käytettävissä oleviin  tuloihin, kulutukseen elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen  verokertymään.

Laskenta suoritettiin sekä kaivoksen investointi- että  toimintavaiheelle. Tutkimuksen tilasi Seinäjoen seudun elinkeinokeskus.

Lisätietoja:
Professori Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 20.4.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

BIOJALOSTAMOT LISÄISIVÄT MERKITTÄVÄSTI ALUEIDEN ELINVOIMAA

Biojalostamohankkeilla olisi toteutuessaan myönteiset   aluetaloudelliset vaikutukset Kymenlaaksossa ja Satakunnassa.   Puupohjaisen biodieselin tuotanto 300 000 tonnin vuositasolla   kohentaisi maakunnissa talouskasvua yhteensä 3,0–3,5   prosenttiyksiköllä eli noin 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2020   mennessä. Työllisyys nousisi Kymenlaaksossa 437:llä ja Satakunnassa   420 henkilötyövuodella. Kymenlaakso hyötyisi biojalostamosta hivenen   enemmän kuin Satakunta aluetalouksien rakenteellisien erojen takia.

Tähän asti suurimmat menetykset metsäteollisuuden supistumisesta on   koitunut Kymenlaaksolle. Biojalostamon perustaminen Kymenlaaksoon   voisi merkittävästi korvata paperin tuotannon laskusta aiheutuneita   tappioita. Talouskasvun suhteen biojalostamo voisi korvata puolet   menetyksistä. Työllisyystappioista biojalostamotoiminta pystyisi   kompensoimaan noin neljäsosan.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa selvitettiin   myös miten biojalostamon aluetaloudelliset vaikutukset muuttuvat, kun   alaa tuetaan erilaisilla tukimuodoilla ja -tasoilla. Sekä raaka-aineen   että tuotantotuen vaikutukset jäivät simuloinneissa vaatimattomiksi.   Tukien tehottomuutta selittää niiden pienuus suhteessa maakuntien   suureen aluetalouteen. Lisäksi muut toimialat kärsivät   biojalostamoalan tukemisesta, mikä vähentää tukien aluetaloudellista   vaikuttavuutta. Reaalimaailmassa tuilla voi olla ratkaiseva merkitys   bioenergia-alan kehityksen alkumetreillä.

Bioenergia tuottaisi tulosta Keski-Suomessa

Bioenergian käytön lisäämisen aluetaloudellista vaikuttavuutta   tutkittiin Keski-Suomen maakuntaa koskevan tapaustutkimuksen avulla.   Vaikutusten laskenta pohjautui maakunnan bioenergian käytön   tavoitteiden mukaisiin määriin. Mikäli bioenergian käyttö kasvaisi   Keski-Suomessa 4 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä, vaikutus   talouskasvuun olisi yhteensä puoli prosenttiyksikköä eli 35 miljoonaa   euroa. Maakunnan työllisyys paranisi yli 200 henkilötyövuodella.   Todennäköisesti myönteisiä aluetalousvaikutuksia vahvistaisi vielä   alueen energiaostoista johtuvien vuotojen väheneminen   energiaomavaraisuuden kasvaessa. Keski-Suomelle voisi kertyä hyötyjä   myös bioenergiateknologian laitevalmistuksen osaamisen lisääntymisellä.

Suomessa voisi toimia muutama kaupallisen kokoluokan biojalostamo.   Niiden mahdollisuuksia kannattaa tutkia teknologian ja vielä salaisten   liiketaloudellisten laskelmien lisäksi myös aluetalouden kannalta.   Sama koskee eri alueiden bioenergia-strategioiden teknis-taloudellista   merkitystä.


Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä tänään   julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin metsäteollisuuden uusien   mahdollisuuksien aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa   laadittiin kustannusrakenne kaupallisen koon puupohjaista biodieseliä   tuottavalle biojalostamolle. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset   laitoksen talouskasvu- ja työllisyysvaikutukset olisivat Kymenlaaksoon   ja Satakuntaan. Lisäksi arvioitiin biojalostamon potentiaalia massa-   ja paperiteollisuuden tuotannon vähenemisestä aiheutuneiden  menetysten  korvaajana. Tutkimuksessa laskettiin myös erilaisten   biojalostamotoimintaa taloudellisesti tukevien keinojen vaikutus.   Bioenergian käytön lisäämisen vaikutuksia tutkittiin Keski-Suomen   maakuntaa koskevan tapaustutkimuksen avulla. Siinä arvioinnin   lähtökohdaksi valittiin maakunnan bioenergian käytön tavoite vuodelle   2015.

RegFinDyn-aluemallilaskelmat perustuvat biojalostamon osalta UPM:n YVA   selostukseen, jossa käsitellään Kouvolan ja Rauman   biojalostamohankkeita. Lisäksi apuna on käytetty biojalostamoihin   liittyviä VTT:n tutkimuksia sekä ulkomaisia tutkimuksia   biomassapohjaisista synteettisistä polttonesteistä. Muita merkittäviä   tietolähteitä ovat olleet Metla ja FINBIO.  Tutkimuksen rahoittajana   on ollut Työ- ja elinkeinoministeriö.


Lisätietoja:
Projektitutkija Kaarina Reini, 050-4151158, kaarina.reini@helsinki.fi
Professori Hannu Törmä, 050-5389 680, hannu.torma@helsinki.fi

Julkaisu:
Reini Kaarina ja Törmä Hannu: Suomen metsäteollisuuden uusien   mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset. Raportteja 55, 37 s.   2010.
Pdf-julkaisun löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/uusimmat.htm

----------------------------

TIEDOTE 3.2.2010
Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto

METSÄTEOLLISUUDEN LEIKKAUKSET VAIKUTTANEET ENITEN ITÄ-SUOMEEN
Leikkaukset merkitsevät lähes 9 000 henkilötyövuoden menetystä

Massa- ja paperiteollisuuden rakennemuutos on ollut nopeaa, sillä  viimeisen kolmen vuoden aikana kapasiteetista on leikattu pysyvästi  lähes viidennes vuoden 2007 tasosta. On suljettu yhdeksän tehdasta,  seitsemän paperi- tai kartonkikonetta ja kaksi sellulinjaa.

Lisäksi suljetaan Kankaan paperitehdas ja Imatran tehtaiden yksi  paperikone. Stora Enson Varkauden tehtaiden kohtalo on epävarma samoin  kuin Sunilan sellutehtaan tulevaisuus. Nämä supistamispäätökset  merkitsevät kerroinvaikutuksineen yhteensä 1,4 miljardin euron ja 8  800 henkilötyövuoden menetystä. Näin todetaan Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutin tutkimuksessa ”Massa- ja paperiteollisuuden  supistumisen ja tulevaisuuden kuvien aluetaloudelliset vaikutukset”.  Tutkimuksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriön alueiden  kehittämisen yksikkö.

Metsäteollisuuden vaikeudet ja leikkaustoimenpiteet kohdistuvat  paljolti itäiseen Suomeen. Kymenlaakso on kärsinyt eniten rahallisesti  ja työllisten määrässä. Suhteellisesti eniten on menettänyt Kainuu.  Pohjois-Savo nousee kärsijänä kolmen kärkeen, jos Stora Enson  Varkauden tehtaiden sulkeminen toteutuu vuoden 2010 lopussa. Myös  Keski-Suomessa, Lapissa ja
Pohjanmaalla on suljettu kokonaisia tehtaita aiheuttaen seuduille  tuntuvia menetyksiä. Pienemmillä tappioilla ovat selvinneet  Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta, joissa  on ollut vain tuotannon seisokkeja tai yksittäisiä tuotantolinjojen  sulkemisia. Alueet, joiden elinkeinorakenne on monipuolinen,  sopeutuvat parhaiten metsäteollisuuden supistumiseen.

Vaarana leikkausten jatkuminen – vientihintojen nousu parantaisi näkymiä

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen odotetaan yhä jatkuvan. Jos Metlan  tekemä ennuste vuoteen 2020 saakka tai kauhuskenaario alan tuotannon  puoliintumisesta toteutuisivat, koko kansantalouden menetykset  olisivat todella merkittävät. Metlan arviossa tuotannon vähentyminen  olisi kumulatiivisesti laskettuna suurimmillaan noin 450 miljoonaa  euroa vuosina 2009–2013. Vastaavasti kauhuskenaariossa summa yltäisi  lähes 700 miljoonaan euroon. Kummassakin    ennusteessa työllisyys  kärsisi huomattavasti: Metlan skenaarion mukaan se laskisi 20 000  henkilötyövuotta ja kauhuskenaarion mukaan 35 000 henkilötyövuotta.  Tulokset ovat selvästi synkempiä kuin mitä maakunnissa tähän asti  toteutunut kehitys on ollut.

Tutkimuksessa tehtyjen myönteisten vaihtoehtojen mukaan  metsäteollisuuden tilannetta helpottaisi eniten kansainvälisten  paperimarkkinoiden elpyminen ja varsinkin vientihintojen nouseminen.  Vientimäärän nousu viidellä prosentilla nostaisi BKT:ta yli 160  miljoonalla eurolla ja työllisyyttä yli 1800 henkilötyövuodella.  Viiden prosentin vientihintojen nousun vaikutukset olisivat lähes  kymmenkertaiset. Sen sijaan niin sanotun sisäisen devalvaation  toteuttaminen Ruotsin kruunun devalvoitumista vastaavan kustannusedun  ja nimellispalkan alentamisen kautta ei juuri hyödyttäisi  aluetalouksia. Jo tehtyjen leikkausten aiheuttamat aluetaloudelliset  menetykset ovat esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa niin  suuria, että myönteiset skenaariot eivät pysty niitä paikkaamaan, vaan  vaaditaan vielä parempaa kehitystä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä tänään  julkaistu tutkimus on jatkoa syksyn 2008 selvitykselle. Päivitetty  tutkimus on edellistä kattavampi, sillä selvitys ulottuu kaikkiin  Suomen massa- ja paperiteollisuuden yrityksiin. Tutkimuksen  tavoitteena oli selvittää, miten massa- ja paperiteollisuuden  rakennemuutoksen eteneminen on vaikuttanut maakuntien talouteen ja  työllisyyteen. Tutkimuksessa on laskettu myös Metlan viime kevään  puunkäyttöä arvioineen raportin massa- ja paperiteollisuuden vuosien  2015 ja 2020 tuotantoarvioiden kansantaloudelliset vaikutukset.  Tutkijat esittävät lisäksi kolme muuta vaihtoehtoista tulevaisuuden  kuvaa metsäteollisuuden kehitykselle.

RegFinDyn-aluemallilaskelmat perustuvat massa- ja paperitehtaiden  kapasiteetteihin sekä Metsäntutkimuslaitoksen, Metsäteollisuuden ja  Paperiliiton  antamiin hintatietoihin. Tutkimuksen rahoittajana on  ollut Työ- ja elinkeinoministeriö.


Lisätietoja:
Professori Hannu Törmä, 050-5389 680, hannu.torma@helsinki.fi
Projektitutkija Kaarina Reini, 050-4151158, kaarina.reini@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 29.1.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SOKLIN KAIVOKSEN VAIKUTUKSET SAVUKOSKEEN SELVITETÄÄN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on ryhdytty tutkimaan  Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia Savukosken kuntaan. Selvitys on  jatkoa Ruralia-instituutissa aiemmin tehdyille tutkimuksille Suomen  kaivosalan aluetaloudellisista vaikutuksista.

Soklin kaivosinvestoinnit käynnistyvät suunnitelmien mukaan  lähivuosina. Ruralia-instituutissa tehtyjen selvitysten mukaan  kaivoshanke tukee toteutuessaan selvästi alueen talouden kehitystä.  Kaivos toisi huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Työpaikkoja  syntyisi kaivosten sijaintialueiden lisäksi myös niiden ulkopuolella.  Kaivoshankkeen vaikutus työvoimatarpeeseen on suurimmillaan  rakennusvaiheen lopussa.

Tutkimuksessa laaditaan tilasto- ja kartta-analyysi kunnan menneestä  ja nykyisestä kehityksestä mahdollisen kaivostoiminnan käynnistymistä  silmälläpitäen. Tutkimuksessa analysoidaan Ruralia-instituutissa  kehitetyn RegFinDyn -laskentamallin avulla kaivoshankkeen työllisyys-,  väestö- ja talousvaikutukset Savukosken kuntaan.

Tarkoituksena on lisäksi selvittää, miten kunnallistalous, julkisten  palvelujen tarjonta, väestönkehityksen turvaaminen, asumis- ja  työllisyysmahdollisuudet sekä kylien kehittäminen olisi järjestettävä  uudessa tilanteessa. Tutkimuksessa pyritään myös esittämään  suosituksia toimista, joiden avulla kunta voisi hyötyä kaivoksesta  mahdollisimman paljon. Lisäksi esitetään kokonaisarvio kaivoksen  aluetaloudellisesta merkityksestä Kolarin kunnan kehitysnäkymiin.

Kaivoshanke vaikuttaa myös alueen elinkeinorakenteeseen. Se näkyy  erityisesti rakennussektorin kasvuna investointivaiheessa.  Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuu myös  muille aloille. Kasvua tapahtuisi muun muassa koneiden ja laitteiden  valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla.

Alueen yleinen elintaso nousisi uusien tulojen myötä. Se johtaisi  kotitalouksien kulutuskysynnän kasvuun. Tällöin useat palvelutoimialat  hyötyisivät ja erityisesti koulutus sekä terveydenhuolto- ja  sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivostuotannon kasvu vaatii  riittävästi työvoimaa ja resursseja muilta sektoreilta.

Tutkimuksen rahoittajana toimii Savukosken kunta ja Sokliin  valmistautumishanke.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen, 050 415 0215, juhani.laasanen@helsinki.fi

----------------------------

TIEDOTE 27.1.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KOKKOLA HYÖTYY HUOMATTAVASTI KAIVOSHANKKEISTA

L äntän ja Kälviän kaivosten vaikutus alueiden investointeihin on  merkittävä, mutta lyhytkestoinen. Investoinnit eivät enää kasva  kaivoksen toimintavaiheessa. Tämä johtuu panostuksien rajallisesta  koosta ja tehokkaasta toteutuksesta. On huomattava, että jos molemmat  investoinnit toteutettaisiin pääosin vuoden 2012 aikana, niin  rakentamisen ja kemianteollisuuden tarpeet olisivat mittavat.

Näin todetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksessä,  jossa arvioitiin Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeen  aluetaloudellisia vaikutuksia.

Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat kaivoksista suuremman edun kuin  Kaustinen. Suuntaus korostuu erityisesti investointivaiheessa,  tuotantovaiheessa hyödyt ovat jonkin verran tasaisemmat. Erot  selittyvät alueiden elinkeinorakenteen ja saatavilla olevien työvoima-  ja pääomaresurs-sien suhteella. Mikäli polarisaatiota halutaan  lieventää, tulisi alan koulutusta suunnata Kaustisen, Halsuan ja  Toholammin kuntien sekä yleisemminkin Kaustisen seutukunnan alueelle.

Kaivokset lisäävät alueiden taloudellista kasvua sekä investointi-  että toimintavaiheessa, joka alkaa vuonna 2013. Maakunnan aluetalous  kasvaa investointivaiheessa noin puolet tyypillisen vuoden  talouskasvusta, jona voidaan pitää 2,5 prosenttia. Alkuvuosina  taloudellinen kasvu koh-distuu maakuntaan ja erityisesti Kokkolaan.

Länttä luo maakuntaan investointivaiheessa yhteensä lähes 350 uutta  henkilötyövuotta. Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat näistä  valtaosan. Tilanne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa.  Maakuntaan syntyy Läntän kaivoksen toiminnasta pitkällä tähtäimellä  lähes sata uutta henkilötyövuotta.

Kälviän kaivos tuo suuremman investoinnin takia hieman enemmän uusia  henkilötyövuosia investointivaiheessa. Valtaosa menee Kokkolan  seutukunnan ja Kokkolan eduksi, mutta myös Kaustisen seutukunta  hyötyy. Toimintavaiheessa Keski-Pohjanmaan saamat uudet  henkilötyövuodet tulevat lähinnä Kaustisen seutukuntaan. Kälviän  kaivosten pitkän aikavälin työllistävä vaikutus on myös noin sata  henkilötyövuotta.

Molemmat kaivokset kerryttävät investointivaiheessa lähes saman lisän  kunnallisveroa ja valtion tuloveroa. Jos molemmat kaivosinvestoinnit  suoritettaisiin samaan aikaan, kunnallisveron lisäkertymä olisi  yhteensä 10,5 miljoonaa euroa ja valtion tuloveron 8,1 miljoonaa.  Tuotantovaiheessa eli vuonna 2015 toiminta on saavuttanut vakaan  tason. Tuolloin vastaavat lisäkertymät olisivat kunnille 1,9 miljoonaa  euroa ja valtiolle 1,5 miljoonaa vuodessa. Kaivosten vaikutukset  verokertymiin kanavoituvat maakuntaan Kokkolan seutukunnan kautta. Jos  molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin yhtä aikaa, maakunnan  kunnallisveron tuotto lisääntyisi lyhyellä tähtäimellä 5,6 prosenttia  ja pitkällä aikavälillä 1,0 prosenttia.

Kaivosinvestoinnit johtavat käytettävissä olevien tulojen kasvuun,  maakunnassa yli kolmella prosentilla investointiperiodin loppuun  mennessä. Tulojen kasvu on Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa  selvästi nopeampaa kuin Kaustisten seutukunnassa ja sen  tarkastelluissa kolmessa kunnassa. Läntässä rakenne on samankaltainen  kaivoksen toimintavaiheessa, mutta tulojen kasvu on pienempi.   Kotitalouksien kulutus kasvaa investointien takia maakunnassa,  Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa yli puolellatoista prosentilla.

Ruralia-instituutin arvion mukaan molemmat kaivokset ovat  suositeltavia aluetaloudellisin perustein. Ruralia-instituutti ei ota  kantaa kaivosten mahdollisiin muihin vaikutuksiin.


Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Läntän litium- ja Kälviän  ilmeniittikaivoshankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia.  Tarkasteltavina aluetasoina olivat Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan  ja Kaustisen seutukunnat sekä Kokkolan kaupunki ja Kaustisen, Halsuan  ja Toholammin kunnat. Tarkasteluperiodina oli vuodet 2011-2015 ja  laskennan työvälineenä alueellinen yleisen tasapainon  RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Keski-Pohjanmaan  aikuisopiston Minepolis-hanke.

Listätiedot:
Professori Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

----------------------------

Tiedote 16.11.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTTI SELVITTÄÄ KESKI-POHJANMAAN KAIVOSHANKKEIDEN   TALOUSVAIKUTUKSET

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tutkii Keski-Pohjanmaan kaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset. Selvitys kohdistuu Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeisiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen aluetaloudellinen merkitys kaivoshankkeilla on Keski-Pohjanmaalle ja miten hankkeet vaikuttavat Keski-Pohjanmaan seutukuntiin sekä Halsuan, Kaustisen,   Toholammin kuntiin ja Kokkolan kaupunkiin.

– Kartoitamme sekä Läntän että Kälviän kaivoshankkeen vaikutukset  investointeihin, talouskasvuun, työllisyyteen, käytettävissä oleviin tuloihin, kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä.

Laskenta suoritetaan sekä kaivoksen investointi- että   toimintavaiheelle. Tutkimus valmistuu jo kuluvan vuoden aikana ja sen   on tilannut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston MINEPOLIS-projekti.

Ruralia-instituutissa kehitetty alueellinen yleisen tasapainon simulointimalli RegFinDyn keskittyy pidemmälle ajalle ulottuviin tutkimustehtäviin. Esimerkiksi kaivostoiminnassa aluetalous ei sopeudu muutokseen heti vaan siihen menee joitakin vuosia.

– Dynaamisen aluemallimme avulla muutoksen aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan seurata vuosi vuodelta haluttuun vuoteen saakka, Törmä toteaa.

Lisätietoja:
Hannu Törmä, 050 538 9680, hannu.torma@helsinki.fi

----------------------------

Tiedote 9.11.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KORKEAKOULUOPINTOJEN YHTEYKSIÄ TYÖELÄMÄÄN KEHITETÄÄN VIHREÄSSÄ VÄYLÄSSÄ

Vihreä väylä – Työelämälähtöinen opintopolkumalli -hanke vastaa   maatalous-metsäalan osaamistarpeisiin kehittämällä   korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä. Helsingin yliopiston   Ruralia-instituutin vetämässä hankkeessa rakennetaan alueellisia   opintopolkumalleja, joissa yhdistyvät työelämälähtöiset opintosisällöt   ja oppimisympäristöt, sekä tuetaankorkeakoulutuksen   opetussuunnitelmatyötä.

Vihreä väylä -hankkeessa suunnitellaan opintopolkuja, jotka tukevat   opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua tutkinto-opiskelijaksi   yliopistoon. Jo käynnissä olevien Agrologista agronomiksi   -opintopolkujen pääaineita ovat tällä hetkellä maatalousekonomia,   maatalousteknologia, kotieläinten ravitsemustiede ja kasvinviljelytiede.

Projektin kohderyhmänä ovat opintopolkujen ja korkeakoulujen   opiskelijat, jotka tähtäävät yliopistotutkintoon   maatalous-metsätieteellisellä alalla sekä maatalous-metsäalan   työnantajat. Kohdejoukkoon kuuluvat myös korkeakoulujen   opetussuunnitelmatyössä mukana oleva opetus- ja suunnitteluhenkilöstö.

Kolmivuotisessa hankkeessa pyritään rakentamaan maatalous-metsäalan   "vihreä väylä", ennakoimaan alan alueelliset osaamistarpeet ja   tulkitsemaan niitä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Myös   opintopolkumallin työelämäyhteyden vahvistaminen, opiskelijoiden   rekrytointi, neuvonta ja lähtötason kartoittaminen sekä osaamisvajeen   tuki ovat projektin tärkeitä osa-alueita, joihin pyritään luomaan   toimivia malleja. Lisäksi hankkeessa kehitetään työelämälähtöisiä   opiskeluympäristöjä ja opetusmenetelmiä.

Projektin tuloksena korkeakoulujen yhteistyö ja vuorovaikutus   työelämän kanssa lisääntyy. Koulutuksella pyritään vastaamaan alueen   työvoimatarpeeseen ja lisäämään alueen elinvoimaisuutta tarjoamalla   osaavia työntekijöitä. Työn ohessa opiskelevien mahdollisuus hankkia   yliopistotutkinto paranee, koska opiskelu on osittain mahdollista   omalla alueella.

Hankkeen myötä ammattikorkeakoulun ja yliopiston oppisisällöt   vastaavat jatkossa paremmin nykyisiä työelämän vaatimuksia. Lisäksi   aikuisopiskeluun syntyy uusia työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä.

Vihreä väylä toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun   maa- ja metsätalouden yksikön ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston   kanssa. Rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto ja rahoitusta   koordinoi Länsi-Suomen lääninhallitus. Muita rahoittajia ovat   Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä.


Lisätietoja:
Katja Perttu, 050-538 9670, katja.perttu@helsinki.fi

----------------------------

Tiedote 22.10.2009
Seinäjoen yliopistokeskus

ENTREPRENEURIAL MBA -KOULUTUSOHJELMA

Seinäjoen yliopistokeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet yrittäjäkoulutusvoimansa ja tuloksena on syntynyt Seinäjoella tammikuussa 2010 alkava johdon koulutusohjelma Entrepreneurial MBA.  Ohjelmalla halutaan tukea alueen kasvuyritysten ja myös julkisten organisaatioiden kehittymistä.

Ohjelman suunnittelutyö käynnistettiin keväällä 2009 yritysjohdon haastattelukierroksella. Haastattelussa esiin nousseet koulutustarpeet on huomioitu käynnistyvän eMBA –ohjelman sisällöissä. 

Kehittymismahdollisuuksia yrittäjät mainitsivat olevan mm.  talouden, talousoikeuden sekä talouden johtamisessa, verkostojen rakentamisessa ja niiden johtamisessa, strategisessa johtamisessa sekä yrityskauppoihin liittyvässä prosessissa.

Pitkäkestoisten koulutusohjelmien – kuten MBA:n eduksi yrittäjät kokivat koulutuksen tavoitteellisuuden ja vuorovaikutuksen erilaisten osallistujien välillä. Ääripäät tuottavat törmäyksiä ”miten ihmeessä joku voi ajatella asiasta näin” voi olla kovin hyvä lähtökohta yrityksen kehittämiselle.  Akateemiset koulutusohjelmat tarjoavat myös analyyttisen otteen yrityksen kehittämiseen. Hyvä teoria on joskus vielä parempi käytännön työkalu. Lisäksi yritysjohtajat kertoivat, että koulutusohjelmat ovat tuoneet herkkyyttä ja uskallusta reagoida yrityksen ympärillä tapahtuviin muutoksiin sekä myös herkkyyttä tunnistaa uusia  liiketoimintamahdollisuuksia.

Seinäjoen ammattikorkeakoululla on ollut kaksi kansainväliseen kauppaan keskittyvää MBA-koulutusohjelmaan. Vaasan yliopiston Levon-instituutilla on noin 10 vuoden ajan pyörinyt yrittäjämäiseen johtamiseen keskittyvää  Entrepreneurial MBA –ohjelmaa.
Näiden kokemusten perusteella Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahvuudeksi todettiin mm. verkostot ja verkostojen johtaminen sekä uusien liikeideoiden luominen. Seinäjoen yliopistokeskuksen, erityisesti Vaasan yliopiston vahvuudeksi todettiin yrittäjyys, strateginen johtaminen ja muutosten johtaminen.

Lisätietoja antavat koulutuspäällikkö Helena Eteläaho Vaasan yliopistosta, puh. 050 592 8770,  palvelupäällikkö Irma Jaakkola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, puh. 040 830 4171 ja koordinaattori Aira Metsä-Ketelä Seinäjoen yliopistokeskuksesta (TaY), 050 343 6882

----------------------------

Tiedote 23.10.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KÄYTTÄJÄT TIIVIISTI TUOTEKEHITYKSEEN AGRO LIVING LABISSA

Seinäjoella rakennetaan Agro Living Labiksi nimettyä palvelukokonaisuutta. Seinäjoen Teknologiakeskuksen, Helsingin   yliopiston Ruralia-instituutin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun  yhteishankkeessa kehitetään Etelä-Pohjanmaalla uusia maa- ja   metsätalousalan koneenrakennuksen tuotekehitys- ja   käytettävyystestauspalveluja, joissa käyttäjät ovat palvelujen   keskipisteessä.

Palveluissa yhdistyvät käytettävyys, käyttäjien osallistuminen   tuotekehitykseen sekä maa-, metsä- ja karjatalouden osaaminen.

Hankkeen käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimusta Helsingin yliopiston   Ruralia-instituutissa vetävän Kari Alasaaren mukaan koneiden hyvän   perussuunnittelun lisäksi tarvitaan myös todellisessa   käyttöympäristössä tapahtuvaa käyttäjätestausta ja jatkokehitystä.

- Osallistun omalla maatilallani käyttäjäverkoston testauksiin, ja   olen käytännön toimissa huomannut testattavissa laitteissa   yllättäviäkin käytettävyyspuutteita ja muutostarpeita, Alasaari kertoo.

Hankkeessa pääsee Alasaaren mukaan vaikuttamaan tulevien tuotteiden   ominaisuuksiin ja käytettävyyteen.

- Tässä on näköalapaikalla uusien tuotteiden kehittämisessä, Alasaari toteaa.

Kehitystyössä on mukana alan kärkiyrityksiä Suomesta.

- Hankkeessa on vielä tilaa parille osallistujayritykselle, Alasaari   täsmentää.

Hyvää konetta helppo käyttää

Käytettävyys on hyvän koneen perusominaisuus. Käytettävyydeltään hyvä   tuote on helppo, nopea ja miellyttävä käyttää ja sen ominaisuudet   pystytään hyödyntämään maksimaalisesti. Käytettävyydeltään hyvä tuote   syntyy, kun käyttäjät ja yritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita.

- Kokoamme todellisista käyttäjistä, siis maanviljelijöistä ja   koneurakoitsijoista koostuvaa käyttäjäverkostoa, sanoo Sanna   Kankaanpää Seinäjoen teknologiakeskuksesta.

 Verkosto osallistuu muun muassa kehitteillä olevien tuotteiden testaamiseen.

- Tällöin saadaan jo varhaisessa vaiheessa selville, mikä asia on   monimutkainen arkikäytössä tai mikä asia toimii erinomaisesti ja on   säilyttämisen arvoinen, Kankaanpää toteaa.

Kolmivuotisen Agro Living Lab –hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus
(EU:n maaseuturahasto), kunnat ja yritykset.

Lisätietoja:
Kari Alasaari, 050-415 5384, kari.alasaari@helsinki.fi
Sanna Kankaanpää, 0400-743 422, sanna.kankaanpaa@stoy.fi

----------------------------

Tiedote 20.10.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

LUONTOYRITTÄJIEN JA  AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖTAPOJA TESTATAAN
ENVOLWE-HANKKEESSA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy Envolwe-hanke   (Nature Based Entrepreneurs and Vocational Education Training   Providers Learning and Working Together), jonka tavoitteena on lisätä   maaseudun mikro- ja pienyritysten ja ammatillisten oppilaitosten   yhteistyötä etenkin
luontoyrittäjyyssektorilla. Hankkeella edistetään  myös ammatillisen  koulutuksen vetovoimaisuutta ja laatua.

Kaksivuotisessa projektissa luodaan työkaluja yhteistyön kehittämiseen   ja ylläpitoon.  Tavoitteena on koota yhteen, siirtää ja kehittää   ammatillisen koulutuksen innovaatioita, jotka liittyvät erityisesti   maaseudun pien- ja mikroyritysten kanssa tehtävän yhteistyön muotoihin.

Hyvät olemassa olevat käytännöt kootaan kustakin partnerimaasta, minkä   lisäksi hyödynnetään yleisemmin ammatillisen koulutuksen ja   yrityselämän yhteistyöhön kehitettyjä malleja, kuten myös Leonardo   rahoitteisen NEMO-hankkeen tuloksia. Toimivia käytäntöjä kehitetään   soveltumaan erityisesti pien- ja mikroyrityksissä ja valitut mallit   testataan luontoyrittäjyyssektorilla viidessä hankkeen partnerimaassa.   Luontoyrittäjyys tyypillisenä sesonkiluonteisena  mikroyrityssektorina  tarjoaa erinomaisen esimerkkitoimialan  yhteistyön mahdollisuuksista.  Lisäksi pilottien pohjalta kussakin  maassa tehdään suunnitelma  yhteistyön ylläpitämiseksi ja  kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä.

Projektin tuloksena syntyy dokumentoituja ja testattuja malleja sekä   ohjeistus ja testatut prosessikuvaukset ammatillisen koulutuksen ja   pienyrityssektorin yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen.Nämä mallit   ja kuvaukset kootaan yhteen julkaisuksi (”European Handbook for   Successful VET and small & micro enterprise cooperation”), jota   levitetään toimijakenttään.

Vahvistunut yhteistyö lisää ammatillisten oppilaitosten ja pien- ja   mikroyritysten kilpailukykyä mahdollistamalla oppilaitosten laajemman   palvelutarjonnan ja tarjoamalla mahdollisesti pienyrityksille yhden   lisätulonlähteen liiketoiminnan hiljaisille kausille.

Leonardo da Vinci -ohjelmasta rahoitettavan projektin ensisijainen   kohderyhmä on ammatillisen koulutuksen toimijat sekä pien- ja   mikroyritykset ja heidän verkostonsa. Projektin toteuttajakonsortio   koostuu elinikäisen oppimisen, luonto- ja pienyrittäjyyden sekä   maaseudun kehittämisen asiantuntijoista, jotka tulevat seitsemästä   maasta.

Lisätietoja:
Koulutuskoordinaattori Pia Kattelus, pia.kattelus@helsinki.fi, 050 415 1165
Projektipäällikkö Anne Matilainen, anne.matilainen@helsinki.fi, 050 415 1156

----------------------------

Tiedote 12.10.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

PAJALA-KOLARI KAIVOSHANKKEEN TALOUSVAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN TUTKITAAN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää Pajala-Kolari kaivoshankkeen vaikutukset Kolarin kuntaan. Tutkimus jatkaa näin  Ruralia-instituutin aiemmin tekemiä selvityksiä Pajalan ja Kolarin kaivosten vaikutuksista alue- ja maakuntatasolla.

Tutkimuksen tavoitteena on laatia tilasto- ja kartta-analyysi Kolarin   kunnan menneestä ja nykyisestä kehityksestä kaivostoiminnan käynnistymistä peilaten. Tarkoituksena on lisäksi selvittää ja pohtia, miten kunnallistalous, julkisten palvelujen tarjonta, väestönkehityksen turvaaminen, asumis- ja työllisyys-mahdollisuudet sekä kylien kehittäminen olisi järjestettävä uudessa tilanteessa. Tutkimuksessa pyritään myös esittämään suosituksia, joiden avulla kunta voisi hyötyä kaivoksesta mahdollisimman paljon. Lisäksi esitetään kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Kolarin kunnan kehitysnäkymiin.

Pajalan ja Kolarin kaivosinvestoinnit käynnistyisivät suunnitelmien mukaan lähivuosina. Ruralia-instituutissa tehtyjen selvitysten mukaan   kaivoshanke tukee toteutuessaan selvästi alueen talouskehitystä.  Kaivokset toisivat huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Työpaikkoja syntyisi kaivosten sijaintialueiden lisäksi myös niiden ulkopuolella. Pajala-Kolari kaivos-hankkeen vaikutus työvoimatarpeeseen on suurimmillaan rakennusvaiheen lopussa. Työllisyyden arvioidaan kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen lisääntyvän vuosittain noin 1 000 henkilöllä rakentamisvaiheen aikana.

Kaivoshanke vaikuttaa myös alueen elinkeinorakenteeseen. Se näkyy   erityisesti rakennussektorin kasvuna investointivaiheessa. Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuu myös   muille aloille. Kasvua tapahtuisi muun muassa koneiden ja laitteiden valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla.

Alueen yleinen elintaso nousisi uusien tulojen avulla. Se johtaisi kotitalouksien kulutuskysynnän kasvuun. Tällöin useat palvelutoimialat hyötyisivät ja erityisesti koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivostuotannon kasvu vaatii riittävästi työvoimaa ja resursseja muilta sektoreilta.

Tutkimuksessa hyödynnetään Ruralia-instituutin aiempia kaivostutkimuksia erittelemällä yksityiskohtaisesti niissä saatuja alue- ja maakuntatason tuloksia Kolarin kuntaan. Tutkimus tehdään rinnakkain Pajalan kunnan vastaavan selvityksen kanssa. Tutkimuksen rahoittajana toimii Pajalan ja Kolarin kuntien yhteinen Meänmaa-hanke.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen, 050 415 0215, juhani.laasanen@helsinki.fi