Tiedotteet

TIEDOTE 8.9.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

TUNNUSTUSPALKINTO RURALIA-INSTITUUTIN HELI KURIKALLE

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä filosofian   lisensiaatti Heli Kurikka on saanut tunnustuspalkinnon hyvästä   yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamisesta.

Palkinnon Kurikalle myönsi Oulun yliopiston rehtori yliopiston   avajaisissa kuluvalla viikolla. Ennen siirtymistään Seinäjoelle   Ruralia-instituuttiin Kurikka työskenteli Oulun yliopiston maantieteen   laitoksella.

Professori Jarmo Rusanen on osana tutkimustyötään yhdessä Kurikan   kanssa selvittänyt yliopistoista valmistuneiden alueellista   sijoittumista työelämään. Tutkimus on herättänyt huomiota myös   valtakunnallisesti. Se antaa luotettavaa tietoa siitä, minne   yliopistojen kasvatit siirtyvät valmistuttuaan ja auttaa siten   arvioimaan koko yliopistolaitoksen ja erityisesti Oulun yliopiston   alueellista vaikuttavuutta.

Kurikan mukaan julkisuudessa puhutaan paljon yliopistojen yhteiskunnallisesta
palvelutehtävästä, joten siihen nähden hänestä on hämmästyttävää, että   valmistuneiden sijoittumista on tätä ennen tutkittu niin vähän.

-Yliopistoista valmistuneiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen on   melko pysyvää ja aika suuri osa jää opiskelupaikkakunnan liepeille.   Jos maakunnat haluavat osansa, tulisi tukea ensimmäisen työpaikan tai   harjoittelupaikan saamista alueelta, Kurikka painottaa.

Heli Kurikan tutkimus löytyy internetistä osoitteesta:
http://www.oulu.fi/geography/opetus/pdf/oy_sta_sijoittuminen_08.pdf

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Heli Kurikka
050-415 1629
heli.kurikka@helsinki.fi

--------

TIEDOTE 6.9.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SAHATEOLLISUUDEN SULKEMISTEN VAIKUTUKSET JÄÄVÄT ALLE 200 MILJOONAAN
Laman hellittäessä sahateollisuuden työllisyystilanteen ennustetaan  vahvistuvan

Sahateollisuuden tuotantolaitoksista on suljettu viime vuosina  yhteensä yhdeksän sahaa ja seitsemän jalostetehdasta. Kaikkien  sulkemissuunnitelmien toteutuessa leikkaukset koskevat yhteensä  kahtatoista maakuntaa ja viittätoista seutukuntaa.Seutukuntien  aluetaloudet vaikuttaisivat kuitenkin sopeutuvan uuteen tilanteeseen  muiden alojen kompensoidessa osan sahateollisuuden menetyksistä.

Sahateollisuuden sulkemisista johtuvat talouskasvun menetykset ovat  yhteensä noin 170 - 180 miljoonaa euroa. Vastaavasti työllisyyden  menetykset ovat noin 2 700 - 3 000 henkilötyövuotta. Tappiot ovat 0,3  prosenttia maakuntien yhteenlasketusta BKT:sta ja työllisyydestä.  Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia kapasiteetin  siirtoja  jäljelle jääville sahoille.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan  taloudellisen kasvun ja työllisyyden menetykset ovat  sahateollisuudessa pienemmät kuin massa- ja paperiteollisuudessa.  Sahateollisuuden supistumisen aiheuttaman taloudellisen kasvun  menetysten osuus on arviolta vajaat 20 prosenttia massa- ja  paperiteollisuuden vastaavista, kun taas työllisyyden tappiot ovat  lähempänä puolta massa- ja paperiteollisuuden menetyksistä. Molemmat  alat ovat  menettäneet talouskasvua ja työllisyyttä viidessä  maakunnassa, mikä tekee tilanteen ongelmalliseksi.

ETLA:n sahateollisuuden ja rakentamisen tuotantoennusteiden kuten myös  PTT:n hintaennusteiden mukaan laman pohjan saavuttamisen jälkeen sekä  tuotanto että vientihinnat alkaisivat vahvistua. Mikäli myönteinen  kehitys toteutuisi, Suomen BKT voisi kasvaa yhteensä 300–900  miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä ja työllisyys voisi  vahvistua 1 000 – 5 000 henkilötyövuodella. Sahateollisuuden  sopeuttaminen tulee kuitenkin jatkumaan, mikäli lama ei hellitä.

Pienet seutukunnat ahtaammalla

Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan aluetalouden  sopeutumishaastetta lisää se, että puolet leikkauksista kohdistuu  pieniin seutukuntiin. Suurimmat menetykset kohdistuvat Itä-Uudenmaan  Porvoon seutukuntaan. Tolkkisten sahan lopettaminen laskee  talouskasvua sulkemisvuotena lähes 16 miljoonalla eurolla.  Jalostetehtaista erottuvat Pohjois-Savon Kuopion seutukunta ja  Päijät-Hämeen Lahden seutukunta.

Tutkimuksessa selvitettiin sahojen ja jalostetehtaiden sulkemisten  aluetaloudellisia vaikutuksia seutukuntien taloudelliseen kasvuun ja  työllisyyteen. Sahateollisuuden menetyksiä verrattiin maakuntatasolla  massa- ja paperiteollisuuden vastaaviin. Lisäksi tarkasteltiin alan  kolmea tulevaisuuden kuvaa Suomen tasolla. Laskelmat suoritettiin  alueellisella yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimallilla.  Tarkasteluperiodi oli sulkemisten osalta vuodet 2004 – 2013 ja vuodet  2010 – 2014 tulevaisuuden kuvien kohdalla. Tutkimuksessa ei ole otettu  huomioon mahdollisia kapasiteetin siirtoja jäljelle jääville sahoille.  Tutkimuksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriön alueiden  kehittämisen yksikkö ja Metsäalan strateginen ohjelma.

Lisätietoja:

Professori Hannu Törmä
050-5389 680
hannu.torma@helsinki.fi

Julkaisu:
Törmä Hannu, Reini Kaarina & Määttä Susanna: Suomen sahateollisuuden  supistumisen ja tulevaisuuden kuvien aluetaloudelliset vaikutukset.  Raportteja 62, 2010. Pdf-julkaisu löytyy Ruralia-instituutin  kotisivuilta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/raportteja.htm

-----

TIEDOTE 25.08.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTISSA KEHITETÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN KANSAINVÄLISTÄ  HANKEOSAAMISTA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa Kansainvälisen  hankeosaamisen kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa on  tarkoituksena tiivistää Etelä-Pohjanmaan kansainvälisten hankeosaajien   yhteistyötä ja luoda instrumentteja hankevalmistelun tueksi.  Ruralia-instituutti kokoaa organisaatiorajat ylittävän   yhteistoimintaryhmän henkilöistä, jotka työssään vastaavat  kansainvälisten hankkeiden koordinaatiosta. Keskeisiä   yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Pohjanmaan alueen kunnat ja   toimintaryhmät, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,  Seinäjoen Seudun elinkeinokeskus, Seinäjoen Teknologiakeskus sekä   Seinäjoen yliopistokeskus ja sen eri yksiköt.

Hankkeessa verkotetaan siinä mukana olevia maakunnan toimijoita keskenään, kootaan yhteen vireillä olevia hankesuunnitelmia ja   kansainvälisiä kumppanuuksia sekä luodaan malli pysyvälle kansainvälisen hanketoiminnan tukirakenteelle Etelä-Pohjanmaalle.  Hankkeen aikana jätetään viidestä seitsemään hankehakemusta  kansainvälisiin hankehakuihin.

Hankkeen on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella. Hanke päättyy 31.12.2011.

Etelä-Pohjanmaalla on tunnistettu tarve kansainvälistymisen lisäämiseen, sillä maakunta on monilla mittareilla vähiten   kansainvälistynyt koko maassa. Yksi keskeinen toimintatapa on  kansainvälisen hanketoiminnan tason nostaminen niin toiminnan määrän kuin sisältöjen osalta.

Hankkeisiin on toki osallistuttu, mutta osallistuminen ei ole ollut  aina kovin suunnitelmallista ja hankeosaajien verkosto on jäänyt  harvaksi. Toiminnan tulosten arvioiminen ei myöskään ole ollut kovin systemaattista. Kansainvälisistä hankkeista ei ole esimerkiksi  olemassa koottua tietoa, mistä syystä eri toimijoiden tietoisuus   toisistaan on jäänyt satunnaiseksi.


Lisätietoja:
Projektipäällikkö
Aapo Jumppanen
050 - 415 1152
aapo.jumppanen@helsinki.fi

Vanhempi tutkija
Antti Saartenoja
050-347 9845
antti.saartenoja@helsinki.fi

------

TIEDOTE 11.06.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

METSÄSTYSMATKAILU MENESTYY VAIN HUOMIOIMALLA PAIKALLISET

Metsästysmatkailu nähdään maaseutua elävöittävänä toimintana, jota  voidaan maltillisesti kehittää kunhan paikalliset metsästysperinteet  huomioidaan. Metsästysmatkailua ei haluta kehittää hinnalla millä  hyvänsä eivätkä sidosryhmät kannattaneet ajatusta, että taloudelliset  syyt jyräisivät sosiaali-set ja ekologiset näkökannat.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreesta  selvityksestä, jossa tutkittiin metsästysmatkailun sosiaalista  kestävyyttä Suomen ja Ruotsin pohjoisilla alueilla sekä Islannissa ja  Skotlannissa.

Aluetaloudelliset vaikutukset nähdään kaikissa maissa  metsästysmatkailun positiivisimpana asiana. Metsästysmatkailun koetaan  tuovan alueelle tuloja, työpaikkoja ja kehittävän syrjäseutujen  elinkeinomahdollisuuksia eri alojen yrittäjille. Metsästysmatkailu  myös jatkaa turismisesonkia syksyyn. Skotlannissa moni  metsästysmatkailua harjoittava yritys tekee tappiota  metsästystuotteistaan ja toteuttaakin metsästystä tukeakseen muita  palveluja, hallitakseen kauriskantoja tai edustussyistä.  Haastateltavat varsinkin Pohjoismaissa huomauttavat, ettei metsästys  saa kaupallistua liikaa. Taloudellisten näkökantojen lisäksi  korostettiin sosiaalisia seurauksia.

Suurimmaksi uhaksi metsästysten harrastajien kannalta Suomessa koetaan  mahdollinen maanvuokran korottaminen matkailutoiminnan laajenemisen  myötä. Kansainvälisessäkin vertailussa korostuu huoli paikallisten  metsästäjien metsästysmahdollisuuksien säilymisestä.  Metsästysmatkailun pelätään estävän lupien saannin, tiettyjen lajien  metsästyksen ja tietyille alueille pääsyn. Paikallisten  metsästysmahdollisuuksiin puuttumisen nähdään Pohjoismaissa johtavan  sosiaalisiin konflikteihin.

Vaikka metsästysmatkailun jatkuvuus riippuu riistakannoista, oli  vastaajilla suuri luottamus Suomen seurantajärjestelmään, eikä  metsästysmatkailun koettu uhkaavan metsästyksen ekologista  kestävyyttä. Skotlannissa taas haastatelluilla oli hyvin eriävät  näkemykset siitä, ylläpitävätkö metsästystilat perinnemaisemaa vai  uhkaako metsästyksen nimissä tehtävä maastonmuokkaus luon-non  monimuotoisuutta.

Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa on elinvoimainen ja tasavertainen  metsästyskulttuuri, jossa paikallisten ihmisten metsästämisellä on  pitkät perinteet. Skotlannissa taas metsästys tapahtuu  yksityisomistuksessa olevilla tiloilla ja se nähdään elitistisenä  harrastuksena. Kansainvälisestä vertailusta käy ilmi, että kun  pohjoismaisessa metsästyksessä jahdin pääpaino on sosiaalisessa  yhdessäolossa ja luonnosta nauttimisessa, painottuu Skotlannissa  perinteen kokeminen ja itse ampumistilanne. Pohjoismaiden ja  Skotlannin välillä on merkittävä ero myös metsästyksen  julkisuuskuvassa. Skotlannissa metsästystä ylipäätään pidetään  negatiivisempana aktiviteettina kuin Suomessa, Ruotsissa ja  Islannissa, joissa metsästys yleisesti mielletään kulttuuriin  kuuluvaksi.

Haastatteluissa kautta eri maiden tuli esiin toivomus, että  metsästysmatkailun markkinoinnissa keskityttäisiin kokonaisvaltaisiin  elämyksiin ja paikallisen kulttuurin esiintuomiseen. Sekä yrittäjät  että sidosryhmät näkivät paikallisyhteisöjen huomioimisen kriittisenä  menestystekijänä alan kehit-tämisessä.

Laadullinen tutkimus metsästysmatkailun sosiaalisesta kestävyydestä  toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Islannissa ja Skotlannissa.  Tuoreesta raportista löytyy kunkin maan tulosten lisäksi vertailu  kansainvälisistä yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista.

Lisätiedot:
Susanna Keskinarkaus
050 415 1153
susanna.keskinarkaus@helsinki.fi

Anne Matilainen
050 415 1156
anne.matilainen@helsinki.fi

Julkaisu:
Anne Matilainen and Susanna Keskinarkaus (eds.) The Social  Sustainability of Hunting Tourism in Northern Europe. Reports 59. 111  p. 2010.

Suora linkki julkaisuun:  http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Reports59.pdf

------

TIEDOTE 10.6.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti


KEHITTÄMIS- JA OPPIMISLABORATORIO FAB LAB MAHDOLLISUUS
ETELÄ-POHJANMAALLE

Fab Lab -laboratorion avoimuus ja käyttäjälähtöisyys mahdollistaisivat   Etelä-Pohjanmaan yrittäjille omien ideoiden kokeilun  kansainvälisessä  toimintaympäristössä.  Maakunnan koululaisille se  tarjoaisi  mahdollisuuden tutustua kiinnostavalla tavalla tekniikkaan  ja  luonnontieteisiin. Fab Lab on myös ihmisten luovuutta ja  hyvinvointia  tukeva järjestelmä.

Fab Lab -toimintamalli edustaa siis sellaista innovaatiopolitiikkaa ja   kehitystä, mihin tulisi suhtautua vakavasti.  Näin todetaan  Helsingin  yliopiston Ruralia-instituutin selvityksessä, jossa  tutkittiin  Massachusetss Institute of Technologyssä (MIT) kehitetyn  avoimen  innovaatioympäristötyökalun eli niin kutsutun Fab Labin  soveltuvuutta  Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla työskentelevät näkivät Fab Labissä mahdollisuuksia   myös Seinäjoella toimivien opetus- ja tutkimusyksiköiden yhteistyön   kehittämisen välineenä. Toisaalta konseptin tuoreus herätti   kysymyksiä, ja jatkossa kannattaa vielä selvittää esimerkiksi   toimintamallin vaikutusta alueiden innovaatiotoiminnan kehittymiselle   sekä laboratorion rahoitusmalleja.  Lisäksi pitäisi hahmottaa miten   Etelä-Pohjanmaa profiloituisi kansainvälisessä Fab Lab -verkostossa.

Fab Lab -laboratorio on syntynyt tarpeesta luoda mahdollisuus   käyttäjälähtöiseen innovatiiviseen työskentelyyn myös suurten   miljoonaluokan tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella.  Keskeisenä   tavoitteena on tarjota mahdollisuus innovatiivisten projektien   toteuttamiseen lähellä käyttäjiä ja asiakkaita. Fab Labit toimivat   siten alustoina avoimille innovaatiojärjestelmille. Laboratorioita   voidaan käyttää myös tekniikkaan ja luonnontieteisiin liittyvään   koulutukseen sekä tuotekehitysalustoina pien- ja mikroyrityksissä,   joissa ei ole resursseja laajojen tuotekehitysprosessien   käynnistämiseen.

Fab Lab -selvityksen rahoitti Seinäjoen seudun aluekeskusohjelma.

Lisätiedot:

Vanhempi tutkija Antti Saartenoja
050 347 9845
antti.saartenoja@helsinki.fi


Projektipäällikkö Aapo Jumppanen
050 415 1153
aapo.jumppanen@helsinki.fi

Julkaisu:
Aapo Jumppanen ja Antti Saartenoja: Selvitys käytäntölähtöisen   innovaatioympäristötyökalun nk. Fab Lab -konseptin soveltuvuudesta   Etelä-Pohjanmaan innovaatioympäristön kehittämisen työvälineeksi.   Raportteja 53. 21 sivua. 2010.

Linkki pdf-julkaisuun:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja53.pdf

-----

TIEDOTE 31.5.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KUNTALIITOSKUNNISSA ASUVIEN OSALLISTUMISTA TUTKITAAN,
VERTAILUKUNTINA SEINÄJOKI, SALO JA KOUVOLA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy  vertailututkimus, jonka tarkoituksena on selvittää osallistumisen ja  paikallisdemokratian järjestämisen tapoja kolmessa uudessa  kuntaliitoskunnassa.

Kaikissa tutkimuksen kohdekunnissa eli Kouvolassa, Salossa ja  Seinäjoella on kaupungin maaseutualueiden määrä kuntaliitoksen myötä  moninkertaistunut. Tämän vuoksi kunnissa on tarve uusien  toimintatapojen etsimiseen ja uusien käytäntöjen luomiseen  maaseutualueiden asukkaiden osallisuuden mahdollistamiseksi ja  parantamiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena on muun muassa tarkastella nykyisiä  osallistumisen käytäntöjä, selvittää maaseutuasukkaiden kokemuksia  vaikuttamiskanavien käytöstä ja vaikuttavuudesta sekä tunnistaa  toimivat osallistumisen keinot ja tavat.  Lisäksi selvitetään kuntien  halukkuutta luoda ja testata uusia maaseudun ja kaupungin  vuorovaikutuksen muotoja osallisuuden kehittämiseksi sekä tuotetaan  tutkimustietoa tavoitteen tukemiseksi.

Tutkimus toteutetaan vertailututkimuksena. Vertailun myötä tavoitteena  on ottaa oppia kohdekuntien erityisen toimivista osallisuuden tavoista  sekä levittää hyviä ja toimivia osallisuuden käytäntöjä muihin kuntiin.

Maaseudun ja kaupungin yhdistävät kuntaliitokset ovat yksi  konkreettinen haaste paikallisdemokratian organisoinnille sekä  asukkaiden osallistumisen tapojen kehittämiselle kunnassa. Erityisesti  maaseutualueiden asukkaiden osallistumismahdollisuuksien varmistaminen  sekä niiden liittäminen osaksi uuden kunnan organisaatiota ja  toimintaa on tärkeää.

Tutkimusta rahoittavat tutkimukseen osallistuvat kunnat sekä Maa- ja  metsätalousministeriö.

Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Antti Saartenoja
050 347 9845
antti.saartenoja@helsinki.fi

Tohtorikoulutettava
Katja Rinne-Koski
050 415 1159
katja.rinne-koski@helsinki.fi

---------

TIEDOTE 17.5.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KAKSINEUVOISEN PERUSPALVELUJEN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TOIMIVUUS TUTKITAAN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy tutkimus, jonka  tavoitteena on selvittää Kuntayhtymä Kaksineuvoisen tuottamien  peruspalvelujen kustannustehokkuus ja toimivuus. Tutkimuksessa  analysoidaan peruspalvelujen kokonais- ja yksikkökustannusten kehitys  toiminnan käynnistymisvuodesta 2007 alkaen. Saatujen tulosten pohjalta  arvioidaan lisäksi peruspalvelujen sekä kuntayhtymän hallintomallin  toimivuutta nykytilanteessa.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perustivat Alahärmän, Evijärven,  Kortesjärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Kuntayhtymä  aloitti toimintansa 1.1.2007.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntayhtymän tuottamien  peruspalvelujen nykyinen kustannustehokkuus analysoimalla palvelujen  yksikkökustannukset sekä kuntayhtymän peruspalvelujen kustannuskehitys  toiminnan alusta lähtien. Tavoitteena on osoittaa, mistä syistä  mahdollinen kustannusten nousu on aiheutunut. Kustannusten kehitystä  tarkastellaan myös jäsenkuntien taloudellisten resurssien  näkökulmasta. Analyysin perusteella tutkimuksessa arvioidaan lisäksi  peruspalvelujen toimivuutta kustannustehokkuuden kannalta.  Tutkimuksessa arvioidaan myös kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta  nykyisessä tilanteessa.

Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi ja Ylihärmä päättivät kuntaliitoksella  perustaa uuden Kauhavan kaupungin 1.1.2009, josta alkaen kuntayhtymän  jäsenkunnat ovat Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi. Samasta ajankohdasta  lähtien kuntayhtymän toiminta laajeni, kun sen tehtäväksi tuli  perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalvelujen tehtävät.

Tutkimuksen tilaajana ja rahoittajana toimii Kauhavan kaupunki.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen
050 415 0215
juhani.laasanen@helsinki.fi

--------

TIEDOTE 7.5.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SOKLIN KAIVOSHANKE TYÖLLISTÄÄ PARHAIMMILLAAN TUHANSIA
HANKE MERKITTÄVÄ SAVUKOSKEN KUNNALLE JA KOKO ITÄ-LAPILLE

Soklin kaivos on megaluokan hanke, jolla on merkittäviä  aluetaloudellisia vaikutuksia Savukosken kunnalle ja myös laajemmin  Itä- ja Pohjois-Lapin sekä Rovaniemen seuduille. Laskelmien mukaan  kaivoshankkeen työllisyysvaikutukset kohoavat kerroinvaikutuksineen  enimmillään yhteensä noin 3 400 henkilötyövuoteen investointivaiheen  loppuun mennessä vuonna 2014. Vaikutus tasoittuu sen jälkeen noin 700  henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun eli vuoteen 2020 mennessä.

Luvut selviävät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tänään  julkistetusta tutkimuksesta. Itä-Lapin kuntien verotulojen arvioidaan  kasvavan kaivostoiminnan johdosta vuosina 2011–2020 yhteensä noin 34  miljoonalla eurolla, josta Savukosken kunnan osuus olisi noin 7  miljoonaa.

Kaivoksen työllisyysvaikutukset ulottuvat ensisijassa Itä- ja  Pohjois-Lapin sekä Rovaniemen seutujen kuntiin, jotka muodostavat  tarkastelussa määritellyn työssäkäyntialueen. Kaivoksen  investointivaiheen aikana työllisyysvaikutukset jakaantuvat voimakkaan  pendelöinnin seurauksena koko työssäkäyntialueelle.

Tuotantovaiheen aikana pääosa työllisyysvaikutuksesta kohdentuisi Itä-  ja Pohjois-Lapin kuntiin. Henkilötyövuosien määrä nousisi Itä-Lapin  kunnissa yhteensä enimmillään vajaaseen 500:aan ja Savukosken kunnassa  noin 50 henkilötyövuoteen.

- Kaivos kohentaisi selvästi Savukosken työllisyystilannetta ja  vähentäisi työttömyyttä, kertoo tutkijatohtori Juhani Laasanen  Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Kaivoksen investointivaiheessa muuttoliikkeestä hyötyisi muita enemmän  lähinnä Rovaniemen seutukunta ja tuotantovaiheessa taas Itä- ja  Pohjois-Lapin seutukunnat. Työssäkäyntialueen kuntien veropohja  vahvistuisi työllisyyden kasvusta.

Savukosken kunnalla on tonttitarjonnan, peruspalvelujen, talouden sekä  virkistys- ja vapaa-aikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset  vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi  tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Savukoskeen muuttaville.   Tutkimuksessa esitetyn arvion mukaan Savukosken kunnan sopeutuminen  Soklin kaivoksen investointiin ja toimintaan on hallittavissa kunnan  määrätietoisella toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä lähikuntien sekä  muiden kuntien ja toimijoiden kanssa.

Kaivoksen hyödyt eivät tule automaattisesti Savukosken kunnalle, vaan  ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä.

- Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksesta työllistyvät  asuvat Savukoskella. Kaivos antaa kunnalle uusia mahdollisuuksia  myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, Laasanen toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia  Savukosken kuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa tilasto- ja  kartta-aineiston avulla kuva Savukosken kunnan nykyisestä kehityksestä  ja mahdollisuuksista suunniteltua kaivostoimintaa varten. Lisäksi  tutkimuksessa analysoitiin, millaisia vaikutuksia kaivoshankkeella on  Savukosken kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Analyysit  perustuvat Ruralia-instuutissa kehitetyn alueellisen RegFinDyn  -laskentamallin aineistoon kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen
050 415 0215
juhani.laasanen@helsinki.fi

Julkaisu:
Juhani Laasanen: Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan.  Raportteja 56. 67s. 2010.
Pdf-julkaisu löytyy osoitteesta:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja56.pdf

------

TIEDOTE 29.4.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KULTAKAIVOS KOHENTAISI TALOUSKASVUA YLI 20 MILJOONALLA,
TYÖLLISYYSVAIKUTUS YLTÄISI ALUSSA 350:EEN HENKILÖTYÖVUOTEEN

Seinäjoen seutukunnan aluetalous kohenisi etenkin investoinnin alussa, jolloin
talouskasvu vahvistuisi yhteensä lähes 21 miljoonaa euroa. Kaivoksen  toimintavaiheessa vaikutus aluetalouteen vakiintuisi vuositasolla yli  7 miljoonaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutin tänään julkistamasta selvityksestä, jossa  tutkittiin Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen  aluetaloudellisia vaikutuksia.

- Kaivos voisi nostaa alueen BKT:n kasvun 2,8 prosenttiin vuodessa,  kun normaalikehitys on 2,5 prosenttia, kertoo selvityksen laatinut  professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Kultakaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin  aikana yhteensä noin 350 henkilötyövuodella. Kullakin investointiin  käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin 10 uutta henkilötyövuotta.  Kun varsinainen toimintakin otetaan huomioon, saataisiin lähes 200  uutta henkilötyövuotta.

 - Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi noin 90:een uuteen  henkilötyövuoteen, Törmä toteaa.

Kaivoksen oletettu kultavaranto ja kultapitoisuus asettuisivat  Pahtavaaran ja Pampalon kaivoshankkeiden lukujen väliin. Esiintymä  olisi Seinäjoen Sikakankaalla suurempi, mutta kultapitoisuus  alhaisempi kuin Pampalossa. Kultavarannon arvosta tulee Sikakankaan  tapauksessa hieman suurempi kuin Pampalossa, mutta selvästi pienempi  verrattuna Pahtavaaraan.

Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus kotitalouksien ostovoiman lisäykseen olisi
investointivaiheessa 14 miljoonaa ja toimintavaiheessa 6 miljoonaa  euroa. Uuden
ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja  julkisissa palveluissa.

Kunnallisverossa investointivaiheiden vaikutus olisi enimmillään 1- 3  miljoonaa ja toimintavaiheessa lähes puolitoista miljoonaa euroa.  Vastaavat luvut valtion tuloveroille olisivat 2½ ja hieman yli 1  miljoonaa euroa.

Professori Hannu Törmän arvion mukaan mahdollisen kultakaivoksen  syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa, mikäli  tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. Törmä ei ota  kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Hän suosittelee  lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia  seurattaisiin perustietojen tarkentuessa.

Esitutkimus kohdistui Seinäjoen Sikakankaalla tehtyjen etsintöjen  tuloksiin. Esiselvitys on hypoteettinen laskelma ja mitään varmaa ei  vielä tiedetä esimerkiksi kultavarannon laajuudesta.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen aluetaloudellinen  merkitys mahdollisella kaivoshankkeella olisi Seinäjoen seutukunnalle.  Tutkimuksessa kartoitettiin kaivoshankkeen vaikutukset  investointeihin, talouskasvuun, työllisyyteen, käytettävissä oleviin  tuloihin, kulutukseen elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen  verokertymään.

Laskenta suoritettiin sekä kaivoksen investointi- että  toimintavaiheelle. Tutkimuksen tilasi Seinäjoen seudun elinkeinokeskus.

Lisätietoja:
Professori Hannu Törmä
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

----

TIEDOTE 20.4.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

BIOJALOSTAMOT LISÄISIVÄT MERKITTÄVÄSTI ALUEIDEN ELINVOIMAA

Biojalostamohankkeilla olisi toteutuessaan myönteiset   aluetaloudelliset vaikutukset Kymenlaaksossa ja Satakunnassa.   Puupohjaisen biodieselin tuotanto 300 000 tonnin vuositasolla   kohentaisi maakunnissa talouskasvua yhteensä 3,0–3,5   prosenttiyksiköllä eli noin 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2020   mennessä. Työllisyys nousisi Kymenlaaksossa 437:llä ja Satakunnassa   420 henkilötyövuodella. Kymenlaakso hyötyisi biojalostamosta hivenen   enemmän kuin Satakunta aluetalouksien rakenteellisien erojen takia.

Tähän asti suurimmat menetykset metsäteollisuuden supistumisesta on   koitunut Kymenlaaksolle. Biojalostamon perustaminen Kymenlaaksoon   voisi merkittävästi korvata paperin tuotannon laskusta aiheutuneita   tappioita. Talouskasvun suhteen biojalostamo voisi korvata puolet   menetyksistä. Työllisyystappioista biojalostamotoiminta pystyisi   kompensoimaan noin neljäsosan.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa selvitettiin   myös miten biojalostamon aluetaloudelliset vaikutukset muuttuvat, kun   alaa tuetaan erilaisilla tukimuodoilla ja -tasoilla. Sekä raaka-aineen   että tuotantotuen vaikutukset jäivät simuloinneissa vaatimattomiksi.   Tukien tehottomuutta selittää niiden pienuus suhteessa maakuntien   suureen aluetalouteen. Lisäksi muut toimialat kärsivät   biojalostamoalan tukemisesta, mikä vähentää tukien aluetaloudellista   vaikuttavuutta. Reaalimaailmassa tuilla voi olla ratkaiseva merkitys   bioenergia-alan kehityksen alkumetreillä.

Bioenergia tuottaisi tulosta Keski-Suomessa

Bioenergian käytön lisäämisen aluetaloudellista vaikuttavuutta   tutkittiin Keski-Suomen maakuntaa koskevan tapaustutkimuksen avulla.   Vaikutusten laskenta pohjautui maakunnan bioenergian käytön   tavoitteiden mukaisiin määriin. Mikäli bioenergian käyttö kasvaisi   Keski-Suomessa 4 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä, vaikutus   talouskasvuun olisi yhteensä puoli prosenttiyksikköä eli 35 miljoonaa   euroa. Maakunnan työllisyys paranisi yli 200 henkilötyövuodella.   Todennäköisesti myönteisiä aluetalousvaikutuksia vahvistaisi vielä   alueen energiaostoista johtuvien vuotojen väheneminen   energiaomavaraisuuden kasvaessa. Keski-Suomelle voisi kertyä hyötyjä   myös bioenergiateknologian laitevalmistuksen osaamisen lisääntymisellä.

Suomessa voisi toimia muutama kaupallisen kokoluokan biojalostamo.   Niiden mahdollisuuksia kannattaa tutkia teknologian ja vielä salaisten   liiketaloudellisten laskelmien lisäksi myös aluetalouden kannalta.   Sama koskee eri alueiden bioenergia-strategioiden teknis-taloudellista   merkitystä.


Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä tänään   julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin metsäteollisuuden uusien   mahdollisuuksien aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa   laadittiin kustannusrakenne kaupallisen koon puupohjaista biodieseliä   tuottavalle biojalostamolle. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset   laitoksen talouskasvu- ja työllisyysvaikutukset olisivat Kymenlaaksoon   ja Satakuntaan. Lisäksi arvioitiin biojalostamon potentiaalia massa-   ja paperiteollisuuden tuotannon vähenemisestä aiheutuneiden  menetysten  korvaajana. Tutkimuksessa laskettiin myös erilaisten   biojalostamotoimintaa taloudellisesti tukevien keinojen vaikutus.   Bioenergian käytön lisäämisen vaikutuksia tutkittiin Keski-Suomen   maakuntaa koskevan tapaustutkimuksen avulla. Siinä arvioinnin   lähtökohdaksi valittiin maakunnan bioenergian käytön tavoite vuodelle   2015.

RegFinDyn-aluemallilaskelmat perustuvat biojalostamon osalta UPM:n YVA   selostukseen, jossa käsitellään Kouvolan ja Rauman   biojalostamohankkeita. Lisäksi apuna on käytetty biojalostamoihin   liittyviä VTT:n tutkimuksia sekä ulkomaisia tutkimuksia   biomassapohjaisista synteettisistä polttonesteistä. Muita merkittäviä   tietolähteitä ovat olleet Metla ja FINBIO.  Tutkimuksen rahoittajana   on ollut Työ- ja elinkeinoministeriö.


Lisätietoja:
Projektitutkija Kaarina Reini
050-4151158
kaarina.reini@helsinki.fi

Professori Hannu Törmä
050-5389 680
hannu.torma@helsinki.fi

Julkaisu:
Reini Kaarina ja Törmä Hannu: Suomen metsäteollisuuden uusien   mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset. Raportteja 55, 37 s.   2010.
Pdf-julkaisun löydät täältä:
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/uusimmat.htm

---------

TIEDOTE 3.2.2010
Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto

METSÄTEOLLISUUDEN LEIKKAUKSET VAIKUTTANEET ENITEN ITÄ-SUOMEEN
Leikkaukset merkitsevät lähes 9 000 henkilötyövuoden menetystä

Massa- ja paperiteollisuuden rakennemuutos on ollut nopeaa, sillä  viimeisen kolmen vuoden aikana kapasiteetista on leikattu pysyvästi  lähes viidennes vuoden 2007 tasosta. On suljettu yhdeksän tehdasta,  seitsemän paperi- tai kartonkikonetta ja kaksi sellulinjaa.

Lisäksi suljetaan Kankaan paperitehdas ja Imatran tehtaiden yksi  paperikone. Stora Enson Varkauden tehtaiden kohtalo on epävarma samoin  kuin Sunilan sellutehtaan tulevaisuus. Nämä supistamispäätökset  merkitsevät kerroinvaikutuksineen yhteensä 1,4 miljardin euron ja 8  800 henkilötyövuoden menetystä. Näin todetaan Helsingin yliopiston  Ruralia-instituutin tutkimuksessa ”Massa- ja paperiteollisuuden  supistumisen ja tulevaisuuden kuvien aluetaloudelliset vaikutukset”.  Tutkimuksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriön alueiden  kehittämisen yksikkö.

Metsäteollisuuden vaikeudet ja leikkaustoimenpiteet kohdistuvat  paljolti itäiseen Suomeen. Kymenlaakso on kärsinyt eniten rahallisesti  ja työllisten määrässä. Suhteellisesti eniten on menettänyt Kainuu.  Pohjois-Savo nousee kärsijänä kolmen kärkeen, jos Stora Enson  Varkauden tehtaiden sulkeminen toteutuu vuoden 2010 lopussa. Myös  Keski-Suomessa, Lapissa ja
Pohjanmaalla on suljettu kokonaisia tehtaita aiheuttaen seuduille  tuntuvia menetyksiä. Pienemmillä tappioilla ovat selvinneet  Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta, joissa  on ollut vain tuotannon seisokkeja tai yksittäisiä tuotantolinjojen  sulkemisia. Alueet, joiden elinkeinorakenne on monipuolinen,  sopeutuvat parhaiten metsäteollisuuden supistumiseen.

Vaarana leikkausten jatkuminen – vientihintojen nousu parantaisi näkymiä

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen odotetaan yhä jatkuvan. Jos Metlan  tekemä ennuste vuoteen 2020 saakka tai kauhuskenaario alan tuotannon  puoliintumisesta toteutuisivat, koko kansantalouden menetykset  olisivat todella merkittävät. Metlan arviossa tuotannon vähentyminen  olisi kumulatiivisesti laskettuna suurimmillaan noin 450 miljoonaa  euroa vuosina 2009–2013. Vastaavasti kauhuskenaariossa summa yltäisi  lähes 700 miljoonaan euroon. Kummassakin    ennusteessa työllisyys  kärsisi huomattavasti: Metlan skenaarion mukaan se laskisi 20 000  henkilötyövuotta ja kauhuskenaarion mukaan 35 000 henkilötyövuotta.  Tulokset ovat selvästi synkempiä kuin mitä maakunnissa tähän asti  toteutunut kehitys on ollut.

Tutkimuksessa tehtyjen myönteisten vaihtoehtojen mukaan  metsäteollisuuden tilannetta helpottaisi eniten kansainvälisten  paperimarkkinoiden elpyminen ja varsinkin vientihintojen nouseminen.  Vientimäärän nousu viidellä prosentilla nostaisi BKT:ta yli 160  miljoonalla eurolla ja työllisyyttä yli 1800 henkilötyövuodella.  Viiden prosentin vientihintojen nousun vaikutukset olisivat lähes  kymmenkertaiset. Sen sijaan niin sanotun sisäisen devalvaation  toteuttaminen Ruotsin kruunun devalvoitumista vastaavan kustannusedun  ja nimellispalkan alentamisen kautta ei juuri hyödyttäisi  aluetalouksia. Jo tehtyjen leikkausten aiheuttamat aluetaloudelliset  menetykset ovat esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa niin  suuria, että myönteiset skenaariot eivät pysty niitä paikkaamaan, vaan  vaaditaan vielä parempaa kehitystä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä tänään  julkaistu tutkimus on jatkoa syksyn 2008 selvitykselle. Päivitetty  tutkimus on edellistä kattavampi, sillä selvitys ulottuu kaikkiin  Suomen massa- ja paperiteollisuuden yrityksiin. Tutkimuksen  tavoitteena oli selvittää, miten massa- ja paperiteollisuuden  rakennemuutoksen eteneminen on vaikuttanut maakuntien talouteen ja  työllisyyteen. Tutkimuksessa on laskettu myös Metlan viime kevään  puunkäyttöä arvioineen raportin massa- ja paperiteollisuuden vuosien  2015 ja 2020 tuotantoarvioiden kansantaloudelliset vaikutukset.  Tutkijat esittävät lisäksi kolme muuta vaihtoehtoista tulevaisuuden  kuvaa metsäteollisuuden kehitykselle.

RegFinDyn-aluemallilaskelmat perustuvat massa- ja paperitehtaiden  kapasiteetteihin sekä Metsäntutkimuslaitoksen, Metsäteollisuuden ja  Paperiliiton  antamiin hintatietoihin. Tutkimuksen rahoittajana on  ollut Työ- ja elinkeinoministeriö.


Lisätietoja:
Professori Hannu Törmä
050-5389 680
hannu.torma@helsinki.fi

Projektitutkija Kaarina Reini
050-4151158
kaarina.reini@helsinki.fi

--------

TIEDOTE 29.1.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

SOKLIN KAIVOKSEN VAIKUTUKSET SAVUKOSKEEN SELVITETÄÄN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on ryhdytty tutkimaan  Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia Savukosken kuntaan. Selvitys on  jatkoa Ruralia-instituutissa aiemmin tehdyille tutkimuksille Suomen  kaivosalan aluetaloudellisista vaikutuksista.

Soklin kaivosinvestoinnit käynnistyvät suunnitelmien mukaan  lähivuosina. Ruralia-instituutissa tehtyjen selvitysten mukaan  kaivoshanke tukee toteutuessaan selvästi alueen talouden kehitystä.  Kaivos toisi huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Työpaikkoja  syntyisi kaivosten sijaintialueiden lisäksi myös niiden ulkopuolella.  Kaivoshankkeen vaikutus työvoimatarpeeseen on suurimmillaan  rakennusvaiheen lopussa.

Tutkimuksessa laaditaan tilasto- ja kartta-analyysi kunnan menneestä  ja nykyisestä kehityksestä mahdollisen kaivostoiminnan käynnistymistä  silmälläpitäen. Tutkimuksessa analysoidaan Ruralia-instituutissa  kehitetyn RegFinDyn -laskentamallin avulla kaivoshankkeen työllisyys-,  väestö- ja talousvaikutukset Savukosken kuntaan.

Tarkoituksena on lisäksi selvittää, miten kunnallistalous, julkisten  palvelujen tarjonta, väestönkehityksen turvaaminen, asumis- ja  työllisyysmahdollisuudet sekä kylien kehittäminen olisi järjestettävä  uudessa tilanteessa. Tutkimuksessa pyritään myös esittämään  suosituksia toimista, joiden avulla kunta voisi hyötyä kaivoksesta  mahdollisimman paljon. Lisäksi esitetään kokonaisarvio kaivoksen  aluetaloudellisesta merkityksestä Kolarin kunnan kehitysnäkymiin.

Kaivoshanke vaikuttaa myös alueen elinkeinorakenteeseen. Se näkyy  erityisesti rakennussektorin kasvuna investointivaiheessa.  Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuu myös  muille aloille. Kasvua tapahtuisi muun muassa koneiden ja laitteiden  valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla.

Alueen yleinen elintaso nousisi uusien tulojen myötä. Se johtaisi  kotitalouksien kulutuskysynnän kasvuun. Tällöin useat palvelutoimialat  hyötyisivät ja erityisesti koulutus sekä terveydenhuolto- ja  sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivostuotannon kasvu vaatii  riittävästi työvoimaa ja resursseja muilta sektoreilta.

Tutkimuksen rahoittajana toimii Savukosken kunta ja Sokliin  valmistautumishanke.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen
050 415 0215
juhani.laasanen@helsinki.fi

-----

TIEDOTE 27.1.2010
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KOKKOLA HYÖTYY HUOMATTAVASTI KAIVOSHANKKEISTA

L äntän ja Kälviän kaivosten vaikutus alueiden investointeihin on  merkittävä, mutta lyhytkestoinen. Investoinnit eivät enää kasva  kaivoksen toimintavaiheessa. Tämä johtuu panostuksien rajallisesta  koosta ja tehokkaasta toteutuksesta. On huomattava, että jos molemmat  investoinnit toteutettaisiin pääosin vuoden 2012 aikana, niin  rakentamisen ja kemianteollisuuden tarpeet olisivat mittavat.

Näin todetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksessä,  jossa arvioitiin Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeen  aluetaloudellisia vaikutuksia.

Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat kaivoksista suuremman edun kuin  Kaustinen. Suuntaus korostuu erityisesti investointivaiheessa,  tuotantovaiheessa hyödyt ovat jonkin verran tasaisemmat. Erot  selittyvät alueiden elinkeinorakenteen ja saatavilla olevien työvoima-  ja pääomaresurs-sien suhteella. Mikäli polarisaatiota halutaan  lieventää, tulisi alan koulutusta suunnata Kaustisen, Halsuan ja  Toholammin kuntien sekä yleisemminkin Kaustisen seutukunnan alueelle.

Kaivokset lisäävät alueiden taloudellista kasvua sekä investointi-  että toimintavaiheessa, joka alkaa vuonna 2013. Maakunnan aluetalous  kasvaa investointivaiheessa noin puolet tyypillisen vuoden  talouskasvusta, jona voidaan pitää 2,5 prosenttia. Alkuvuosina  taloudellinen kasvu koh-distuu maakuntaan ja erityisesti Kokkolaan.

Länttä luo maakuntaan investointivaiheessa yhteensä lähes 350 uutta  henkilötyövuotta. Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat näistä  valtaosan. Tilanne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa.  Maakuntaan syntyy Läntän kaivoksen toiminnasta pitkällä tähtäimellä  lähes sata uutta henkilötyövuotta.

Kälviän kaivos tuo suuremman investoinnin takia hieman enemmän uusia  henkilötyövuosia investointivaiheessa. Valtaosa menee Kokkolan  seutukunnan ja Kokkolan eduksi, mutta myös Kaustisen seutukunta  hyötyy. Toimintavaiheessa Keski-Pohjanmaan saamat uudet  henkilötyövuodet tulevat lähinnä Kaustisen seutukuntaan. Kälviän  kaivosten pitkän aikavälin työllistävä vaikutus on myös noin sata  henkilötyövuotta.

Molemmat kaivokset kerryttävät investointivaiheessa lähes saman lisän  kunnallisveroa ja valtion tuloveroa. Jos molemmat kaivosinvestoinnit  suoritettaisiin samaan aikaan, kunnallisveron lisäkertymä olisi  yhteensä 10,5 miljoonaa euroa ja valtion tuloveron 8,1 miljoonaa.  Tuotantovaiheessa eli vuonna 2015 toiminta on saavuttanut vakaan  tason. Tuolloin vastaavat lisäkertymät olisivat kunnille 1,9 miljoonaa  euroa ja valtiolle 1,5 miljoonaa vuodessa. Kaivosten vaikutukset  verokertymiin kanavoituvat maakuntaan Kokkolan seutukunnan kautta. Jos  molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin yhtä aikaa, maakunnan  kunnallisveron tuotto lisääntyisi lyhyellä tähtäimellä 5,6 prosenttia  ja pitkällä aikavälillä 1,0 prosenttia.

Kaivosinvestoinnit johtavat käytettävissä olevien tulojen kasvuun,  maakunnassa yli kolmella prosentilla investointiperiodin loppuun  mennessä. Tulojen kasvu on Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa  selvästi nopeampaa kuin Kaustisten seutukunnassa ja sen  tarkastelluissa kolmessa kunnassa. Läntässä rakenne on samankaltainen  kaivoksen toimintavaiheessa, mutta tulojen kasvu on pienempi.   Kotitalouksien kulutus kasvaa investointien takia maakunnassa,  Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa yli puolellatoista prosentilla.

Ruralia-instituutin arvion mukaan molemmat kaivokset ovat  suositeltavia aluetaloudellisin perustein. Ruralia-instituutti ei ota  kantaa kaivosten mahdollisiin muihin vaikutuksiin.


Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Läntän litium- ja Kälviän  ilmeniittikaivoshankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia.  Tarkasteltavina aluetasoina olivat Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan  ja Kaustisen seutukunnat sekä Kokkolan kaupunki ja Kaustisen, Halsuan  ja Toholammin kunnat. Tarkasteluperiodina oli vuodet 2011-2015 ja  laskennan työvälineenä alueellinen yleisen tasapainon  RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Keski-Pohjanmaan  aikuisopiston Minepolis-hanke.

Listätiedot:
Professori Hannu Törmä
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

----

Tiedote 16.11.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

RURALIA-INSTITUUTTI SELVITTÄÄ KESKI-POHJANMAAN KAIVOSHANKKEIDEN   TALOUSVAIKUTUKSET

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tutkii Keski-Pohjanmaan kaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset. Selvitys kohdistuu Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeisiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen aluetaloudellinen merkitys kaivoshankkeilla on Keski-Pohjanmaalle ja miten hankkeet vaikuttavat Keski-Pohjanmaan seutukuntiin sekä Halsuan, Kaustisen,   Toholammin kuntiin ja Kokkolan kaupunkiin.

– Kartoitamme sekä Läntän että Kälviän kaivoshankkeen vaikutukset  investointeihin, talouskasvuun, työllisyyteen, käytettävissä oleviin tuloihin, kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä.

Laskenta suoritetaan sekä kaivoksen investointi- että   toimintavaiheelle. Tutkimus valmistuu jo kuluvan vuoden aikana ja sen   on tilannut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston MINEPOLIS-projekti.

Ruralia-instituutissa kehitetty alueellinen yleisen tasapainon simulointimalli RegFinDyn keskittyy pidemmälle ajalle ulottuviin tutkimustehtäviin. Esimerkiksi kaivostoiminnassa aluetalous ei sopeudu muutokseen heti vaan siihen menee joitakin vuosia.

– Dynaamisen aluemallimme avulla muutoksen aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan seurata vuosi vuodelta haluttuun vuoteen saakka, Törmä toteaa.

Lisätietoja:
Hannu Törmä
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

------

Tiedote 9.11.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KORKEAKOULUOPINTOJEN YHTEYKSIÄ TYÖELÄMÄÄN KEHITETÄÄN VIHREÄSSÄ VÄYLÄSSÄ

Vihreä väylä – Työelämälähtöinen opintopolkumalli -hanke vastaa   maatalous-metsäalan osaamistarpeisiin kehittämällä   korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä. Helsingin yliopiston   Ruralia-instituutin vetämässä hankkeessa rakennetaan alueellisia   opintopolkumalleja, joissa yhdistyvät työelämälähtöiset opintosisällöt   ja oppimisympäristöt, sekä tuetaankorkeakoulutuksen   opetussuunnitelmatyötä.

Vihreä väylä -hankkeessa suunnitellaan opintopolkuja, jotka tukevat   opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua tutkinto-opiskelijaksi   yliopistoon. Jo käynnissä olevien Agrologista agronomiksi   -opintopolkujen pääaineita ovat tällä hetkellä maatalousekonomia,   maatalousteknologia, kotieläinten ravitsemustiede ja kasvinviljelytiede.

Projektin kohderyhmänä ovat opintopolkujen ja korkeakoulujen   opiskelijat, jotka tähtäävät yliopistotutkintoon   maatalous-metsätieteellisellä alalla sekä maatalous-metsäalan   työnantajat. Kohdejoukkoon kuuluvat myös korkeakoulujen   opetussuunnitelmatyössä mukana oleva opetus- ja suunnitteluhenkilöstö.

Kolmivuotisessa hankkeessa pyritään rakentamaan maatalous-metsäalan   "vihreä väylä", ennakoimaan alan alueelliset osaamistarpeet ja   tulkitsemaan niitä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Myös   opintopolkumallin työelämäyhteyden vahvistaminen, opiskelijoiden   rekrytointi, neuvonta ja lähtötason kartoittaminen sekä osaamisvajeen   tuki ovat projektin tärkeitä osa-alueita, joihin pyritään luomaan   toimivia malleja. Lisäksi hankkeessa kehitetään työelämälähtöisiä   opiskeluympäristöjä ja opetusmenetelmiä.

Projektin tuloksena korkeakoulujen yhteistyö ja vuorovaikutus   työelämän kanssa lisääntyy. Koulutuksella pyritään vastaamaan alueen   työvoimatarpeeseen ja lisäämään alueen elinvoimaisuutta tarjoamalla   osaavia työntekijöitä. Työn ohessa opiskelevien mahdollisuus hankkia   yliopistotutkinto paranee, koska opiskelu on osittain mahdollista   omalla alueella.

Hankkeen myötä ammattikorkeakoulun ja yliopiston oppisisällöt   vastaavat jatkossa paremmin nykyisiä työelämän vaatimuksia. Lisäksi   aikuisopiskeluun syntyy uusia työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä.

Vihreä väylä toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun   maa- ja metsätalouden yksikön ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston   kanssa. Rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto ja rahoitusta   koordinoi Länsi-Suomen lääninhallitus. Muita rahoittajia ovat   Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä.


Lisätietoja:
Katja Perttu
050-538 9670
katja.perttu@helsinki.fi

-------

Tiedote 22.10.2009
Seinäjoen yliopistokeskus

ENTREPRENEURIAL MBA -KOULUTUSOHJELMA

Seinäjoen yliopistokeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet yrittäjäkoulutusvoimansa ja tuloksena on syntynyt Seinäjoella tammikuussa 2010 alkava johdon koulutusohjelma Entrepreneurial MBA.  Ohjelmalla halutaan tukea alueen kasvuyritysten ja myös julkisten organisaatioiden kehittymistä.

Ohjelman suunnittelutyö käynnistettiin keväällä 2009 yritysjohdon haastattelukierroksella. Haastattelussa esiin nousseet koulutustarpeet on huomioitu käynnistyvän eMBA –ohjelman sisällöissä. 

Kehittymismahdollisuuksia yrittäjät mainitsivat olevan mm.  talouden, talousoikeuden sekä talouden johtamisessa, verkostojen rakentamisessa ja niiden johtamisessa, strategisessa johtamisessa sekä yrityskauppoihin liittyvässä prosessissa.

Pitkäkestoisten koulutusohjelmien – kuten MBA:n eduksi yrittäjät kokivat koulutuksen tavoitteellisuuden ja vuorovaikutuksen erilaisten osallistujien välillä. Ääripäät tuottavat törmäyksiä ”miten ihmeessä joku voi ajatella asiasta näin” voi olla kovin hyvä lähtökohta yrityksen kehittämiselle.  Akateemiset koulutusohjelmat tarjoavat myös analyyttisen otteen yrityksen kehittämiseen. Hyvä teoria on joskus vielä parempi käytännön työkalu. Lisäksi yritysjohtajat kertoivat, että koulutusohjelmat ovat tuoneet herkkyyttä ja uskallusta reagoida yrityksen ympärillä tapahtuviin muutoksiin sekä myös herkkyyttä tunnistaa uusia  liiketoimintamahdollisuuksia.

Seinäjoen ammattikorkeakoululla on ollut kaksi kansainväliseen kauppaan keskittyvää MBA-koulutusohjelmaan. Vaasan yliopiston Levon-instituutilla on noin 10 vuoden ajan pyörinyt yrittäjämäiseen johtamiseen keskittyvää  Entrepreneurial MBA –ohjelmaa.
Näiden kokemusten perusteella Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahvuudeksi todettiin mm. verkostot ja verkostojen johtaminen sekä uusien liikeideoiden luominen. Seinäjoen yliopistokeskuksen, erityisesti Vaasan yliopiston vahvuudeksi todettiin yrittäjyys, strateginen johtaminen ja muutosten johtaminen.

Lisätietoja antavat koulutuspäällikkö Helena Eteläaho Vaasan yliopistosta, puh. 050 592 8770,  palvelupäällikkö Irma Jaakkola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, puh. 040 830 4171 ja koordinaattori Aira Metsä-Ketelä Seinäjoen yliopistokeskuksesta (TaY), 050 343 6882

--------

Tiedote 23.10.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

KÄYTTÄJÄT TIIVIISTI TUOTEKEHITYKSEEN AGRO LIVING LABISSA

Seinäjoella rakennetaan Agro Living Labiksi nimettyä palvelukokonaisuutta. Seinäjoen Teknologiakeskuksen, Helsingin   yliopiston Ruralia-instituutin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun  yhteishankkeessa kehitetään Etelä-Pohjanmaalla uusia maa- ja   metsätalousalan koneenrakennuksen tuotekehitys- ja   käytettävyystestauspalveluja, joissa käyttäjät ovat palvelujen   keskipisteessä.

Palveluissa yhdistyvät käytettävyys, käyttäjien osallistuminen   tuotekehitykseen sekä maa-, metsä- ja karjatalouden osaaminen.

Hankkeen käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimusta Helsingin yliopiston   Ruralia-instituutissa vetävän Kari Alasaaren mukaan koneiden hyvän   perussuunnittelun lisäksi tarvitaan myös todellisessa   käyttöympäristössä tapahtuvaa käyttäjätestausta ja jatkokehitystä.

- Osallistun omalla maatilallani käyttäjäverkoston testauksiin, ja   olen käytännön toimissa huomannut testattavissa laitteissa   yllättäviäkin käytettävyyspuutteita ja muutostarpeita, Alasaari kertoo.

Hankkeessa pääsee Alasaaren mukaan vaikuttamaan tulevien tuotteiden   ominaisuuksiin ja käytettävyyteen.

- Tässä on näköalapaikalla uusien tuotteiden kehittämisessä, Alasaari toteaa.

Kehitystyössä on mukana alan kärkiyrityksiä Suomesta.

- Hankkeessa on vielä tilaa parille osallistujayritykselle, Alasaari   täsmentää.

Hyvää konetta helppo käyttää

Käytettävyys on hyvän koneen perusominaisuus. Käytettävyydeltään hyvä   tuote on helppo, nopea ja miellyttävä käyttää ja sen ominaisuudet   pystytään hyödyntämään maksimaalisesti. Käytettävyydeltään hyvä tuote   syntyy, kun käyttäjät ja yritykset kehittävät yhdessä uusia tuotteita.

- Kokoamme todellisista käyttäjistä, siis maanviljelijöistä ja   koneurakoitsijoista koostuvaa käyttäjäverkostoa, sanoo Sanna   Kankaanpää Seinäjoen teknologiakeskuksesta.

 Verkosto osallistuu muun muassa kehitteillä olevien tuotteiden testaamiseen.

- Tällöin saadaan jo varhaisessa vaiheessa selville, mikä asia on   monimutkainen arkikäytössä tai mikä asia toimii erinomaisesti ja on   säilyttämisen arvoinen, Kankaanpää toteaa.

Kolmivuotisen Agro Living Lab –hankkeen rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus
(EU:n maaseuturahasto), kunnat ja yritykset.

Lisätietoja:
Kari Alasaari
050-415 5384
kari.alasaari@helsinki.fi

Sanna Kankaanpää
0400-743 422
sanna.kankaanpaa@stoy.fi

--------

Tiedote 20.10.2009
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

LUONTOYRITTÄJIEN JA  AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖTAPOJA TESTATAAN
ENVOLWE-HANKKEESSA

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy Envolwe-hanke   (Nature Based Entrepreneurs and Vocational Education Training   Providers Learning and Working Together), jonka tavoitteena on lisätä   maaseudun mikro- ja pienyritysten ja ammatillisten oppilaitosten   yhteistyötä etenkin
luontoyrittäjyyssektorilla. Hankkeella edistetään  myös ammatillisen  koulutuksen vetovoimaisuutta ja laatua.

Kaksivuotisessa projektissa luodaan työkaluja yhteistyön kehittämiseen   ja ylläpitoon.  Tavoitteena on koota yhteen, siirtää ja kehittää   ammatillisen koulutuksen innovaatioita, jotka liittyvät erityisesti   maaseudun pien- ja mikroyritysten kanssa tehtävän yhteistyön muotoihin.

Hyvät olemassa olevat käytännöt kootaan kustakin partnerimaasta, minkä   lisäksi hyödynnetään yleisemmin ammatillisen koulutuksen ja   yrityselämän yhteistyöhön kehitettyjä malleja, kuten myös Leonardo   rahoitteisen NEMO-hankkeen tuloksia. Toimivia käytäntöjä kehitetään   soveltumaan erityisesti pien- ja mikroyrityksissä ja valitut mallit   testataan luontoyrittäjyyssektorilla viidessä hankkeen partnerimaassa.   Luontoyrittäjyys tyypillisenä sesonkiluonteisena  mikroyrityssektorina  tarjoaa erinomaisen esimerkkitoimialan  yhteistyön mahdollisuuksista.  Lisäksi pilottien pohjalta kussakin  maassa tehdään suunnitelma  yhteistyön ylläpitämiseksi ja  kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä.

Projektin tuloksena syntyy dokumentoituja ja testattuja malleja sekä   ohjeistus ja testatut prosessikuvaukset ammatillisen koulutuksen ja   pienyrityssektorin yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen.Nämä mallit   ja kuvaukset kootaan yhteen julkaisuksi (”European Handbook for   Successful VET and small & micro enterprise cooperation”), jota   levitetään toimijakenttään.

Vahvistunut yhteistyö lisää ammatillisten oppilaitosten ja pien- ja   mikroyritysten kilpailukykyä mahdollistamalla oppilaitosten laajemman   palvelutarjonnan ja tarjoamalla mahdollisesti pienyrityksille yhden   lisätulonlähteen liiketoiminnan hiljaisille kausille.

Leonardo da Vinci -ohjelmasta rahoitettavan projektin ensisijainen   kohderyhmä on ammatillisen koulutuksen toimijat sekä pien- ja   mikroyritykset ja heidän verkostonsa. Projektin toteuttajakonsortio   koostuu elinikäisen oppimisen, luonto- ja pienyrittäjyyden sekä   maaseudun kehittämisen asiantuntijoista, jotka tulevat seitsemästä   maasta.

Lisätietoja:
Koulutuskoordinaattori Pia Kattelus, pia.kattelus@helsinki.fi, 050 415 1165
Projektipäällikkö Anne Matilainen, anne.matilainen@helsinki.fi, 050 415 1156

------

Tiedote 12.10.2009
Ruralia-instituutti

PAJALA-KOLARI KAIVOSHANKKEEN TALOUSVAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN TUTKITAAN

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyy tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää Pajala-Kolari kaivoshankkeen vaikutukset Kolarin kuntaan. Tutkimus jatkaa näin  Ruralia-instituutin aiemmin tekemiä selvityksiä Pajalan ja Kolarin kaivosten vaikutuksista alue- ja maakuntatasolla.

Tutkimuksen tavoitteena on laatia tilasto- ja kartta-analyysi Kolarin   kunnan menneestä ja nykyisestä kehityksestä kaivostoiminnan käynnistymistä peilaten. Tarkoituksena on lisäksi selvittää ja pohtia, miten kunnallistalous, julkisten palvelujen tarjonta, väestönkehityksen turvaaminen, asumis- ja työllisyys-mahdollisuudet sekä kylien kehittäminen olisi järjestettävä uudessa tilanteessa. Tutkimuksessa pyritään myös esittämään suosituksia, joiden avulla kunta voisi hyötyä kaivoksesta mahdollisimman paljon. Lisäksi esitetään kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Kolarin kunnan kehitysnäkymiin.

Pajalan ja Kolarin kaivosinvestoinnit käynnistyisivät suunnitelmien mukaan lähivuosina. Ruralia-instituutissa tehtyjen selvitysten mukaan   kaivoshanke tukee toteutuessaan selvästi alueen talouskehitystä.  Kaivokset toisivat huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Työpaikkoja syntyisi kaivosten sijaintialueiden lisäksi myös niiden ulkopuolella. Pajala-Kolari kaivos-hankkeen vaikutus työvoimatarpeeseen on suurimmillaan rakennusvaiheen lopussa. Työllisyyden arvioidaan kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen lisääntyvän vuosittain noin 1 000 henkilöllä rakentamisvaiheen aikana.

Kaivoshanke vaikuttaa myös alueen elinkeinorakenteeseen. Se näkyy   erityisesti rakennussektorin kasvuna investointivaiheessa. Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuu myös   muille aloille. Kasvua tapahtuisi muun muassa koneiden ja laitteiden valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla.

Alueen yleinen elintaso nousisi uusien tulojen avulla. Se johtaisi kotitalouksien kulutuskysynnän kasvuun. Tällöin useat palvelutoimialat hyötyisivät ja erityisesti koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivostuotannon kasvu vaatii riittävästi työvoimaa ja resursseja muilta sektoreilta.

Tutkimuksessa hyödynnetään Ruralia-instituutin aiempia kaivostutkimuksia erittelemällä yksityiskohtaisesti niissä saatuja alue- ja maakuntatason tuloksia Kolarin kuntaan. Tutkimus tehdään rinnakkain Pajalan kunnan vastaavan selvityksen kanssa. Tutkimuksen rahoittajana toimii Pajalan ja Kolarin kuntien yhteinen Meänmaa-hanke.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Juhani Laasanen
050 415 0215
juhani.laasanen@helsinki.fi